Pienehkö tai max keskikokoinen terve (seura)koirarotu. Ei ihan minirotuja. Suosituksia?
Kokoluokka välille tiibetinspanieli-lapinkoira. Olen tehnyt rotutestin mutta siinä tarjottiin joko liian isoja rotuja (ykkösenä bernhandilainen, wtf laitoin kooksi keskikokoinen kun kahta vaihtoehtoa ei voinut valita??) ja/tai sairaita rotuja (corgi, ranskanbulldoggi ja mopsi mm) joten siitä ei ollut apua.
Kommentit (95)
Lapinkoiraa suosittelen minäkin. Paitsi sitten ei, jos ei pitkät kävelylenkit maistu. Lapinkoiralle se on elämän paras juttu, kun pääsee pitkälle lenkille, ihan missä säässä tahansa paitsi kuumimmilla helteillä keskellä päivää.
Vierailija kirjoitti:
Millaiseen perheeseen ja asuinympäristöön koira on tulossa? Onko aiempaa kokemusta koirista, jos on niin millaisista? Onko aikomus saada harrastuskaveri, lenkkikaveri vai sohvaperunakaveri? Saako olla paimen-/riista-/vahtiviettiä?
Omakotitalo isolla pihalla. Kaksi aikuista, ei lapsia. On kokemusta laumanvartijarodusta. Tarkoitus olla lenkkikaveri ja saa tulla myös sohvalle telkunkatselukaveriksi. Ei riistaviettiä. Rotuja mitä hyvin epätodennäköisesti hankittaisiin syystä tai toisesta on sheltti ja russelit, kaikki ns terävät metsästysterrierit tai hyperaktiiviset paimenrodut australiankarjakoira tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekarotuiset ainoita varmasti terveitä. Rescue-koiraa suosittelen.
Sekarotuiset eivät ole sen terveempiä kuin rotukoiratkaan.
Kyllä nuo monet haitalliset jalostetut piirteet häviää koirista kun rodut sekoittuu, esim. lyttykuonoisuus tai lyhytjalkaisuus. Seropit jostain syystä pakkaa olemaan ruumiinrakenteeltaan sopusuhtaisia. Tietysti sitten toiset geneettisesti periytyvät ongelmat siirtyy. Mutta kyllä ne sairaimmat koirat löytyy tietyistä ääriään myöten ulkonäön perusteella jalostetuista roduista. Kumma kun niitä ei vaadita jalostamaan terveemmillä ominaisuuksilla, vaan se ulkonäkö on edelleen se mikä määrää. Ehkä koiranäyttelytoiminta ylipäätään on suurin syypää ongelmiin. Se vääristää sen mihin pyritään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiseen perheeseen ja asuinympäristöön koira on tulossa? Onko aiempaa kokemusta koirista, jos on niin millaisista? Onko aikomus saada harrastuskaveri, lenkkikaveri vai sohvaperunakaveri? Saako olla paimen-/riista-/vahtiviettiä?
Omakotitalo isolla pihalla. Kaksi aikuista, ei lapsia. On kokemusta laumanvartijarodusta. Tarkoitus olla lenkkikaveri ja saa tulla myös sohvalle telkunkatselukaveriksi. Ei riistaviettiä. Rotuja mitä hyvin epätodennäköisesti hankittaisiin syystä tai toisesta on sheltti ja russelit, kaikki ns terävät metsästysterrierit tai hyperaktiiviset paimenrodut australiankarjakoira tms.
Teille voisi kyllä shelttikin sopia. Shiba inu, schipperke, mittelspitz, islanninlammaskoira ja pieniamerikanpaimenkoira tulee ekana mieleen. Terriereistä ja snautsereistakin voisi löytyä sopiva yksilö. Miksei villakoirakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiseen perheeseen ja asuinympäristöön koira on tulossa? Onko aiempaa kokemusta koirista, jos on niin millaisista? Onko aikomus saada harrastuskaveri, lenkkikaveri vai sohvaperunakaveri? Saako olla paimen-/riista-/vahtiviettiä?
Omakotitalo isolla pihalla. Kaksi aikuista, ei lapsia. On kokemusta laumanvartijarodusta. Tarkoitus olla lenkkikaveri ja saa tulla myös sohvalle telkunkatselukaveriksi. Ei riistaviettiä. Rotuja mitä hyvin epätodennäköisesti hankittaisiin syystä tai toisesta on sheltti ja russelit, kaikki ns terävät metsästysterrierit tai hyperaktiiviset paimenrodut australiankarjakoira tms.
Lisään vielä tuohon listaan staffit yms taistelukoirarodut.
Jos koira halutaan lenkkikaveriksi ei kannata ottaa ihan kaikkein pienimpiä koska niitten kohdalla lenkkeilyinto on aika yksilöllistä. Osa jaksaa pitkiäkin lenkkejä mutta osa tekee mieluummin vain pieniä lenkkejä.
Unohtaisin myös kaikki tappijalat ihan kokonaan. Riski liikuntahaluttomaan kalliita hoitoja jatkuvasti tarvitsevaan koiraan on niissä valtavan suuri. Inkongruenssileikkaus, lonkkaleikkaus, ristisideleikkaus, rahaa palaa jo näihin ihan helv*tisti ja lisäksi loppuelämän kipulääkitykset päälle.
Vierailija kirjoitti:
Jos koira halutaan lenkkikaveriksi ei kannata ottaa ihan kaikkein pienimpiä koska niitten kohdalla lenkkeilyinto on aika yksilöllistä. Osa jaksaa pitkiäkin lenkkejä mutta osa tekee mieluummin vain pieniä lenkkejä.
Unohtaisin myös kaikki tappijalat ihan kokonaan. Riski liikuntahaluttomaan kalliita hoitoja jatkuvasti tarvitsevaan koiraan on niissä valtavan suuri. Inkongruenssileikkaus, lonkkaleikkaus, ristisideleikkaus, rahaa palaa jo näihin ihan helv*tisti ja lisäksi loppuelämän kipulääkitykset päälle.
Joo en ihan pienimpiä rotuja edes harkitse. Ja rakenteessa ei saa olla mitään äärimmäisyyksiä kuonossa tai jaloissa, selän pituudessa tms
Hyvä, olet selvästi perehtynyt asioihin, iso peukku!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiseen perheeseen ja asuinympäristöön koira on tulossa? Onko aiempaa kokemusta koirista, jos on niin millaisista? Onko aikomus saada harrastuskaveri, lenkkikaveri vai sohvaperunakaveri? Saako olla paimen-/riista-/vahtiviettiä?
Omakotitalo isolla pihalla. Kaksi aikuista, ei lapsia. On kokemusta laumanvartijarodusta. Tarkoitus olla lenkkikaveri ja saa tulla myös sohvalle telkunkatselukaveriksi. Ei riistaviettiä. Rotuja mitä hyvin epätodennäköisesti hankittaisiin syystä tai toisesta on sheltti ja russelit, kaikki ns terävät metsästysterrierit tai hyperaktiiviset paimenrodut australiankarjakoira tms.
Kääpiösnautseri pihavahti ja rotta koira, helppo kouluttaa kaikista koirista 12 älykkäin. Viihtyy siellä missä ihmiset, viihtyy sohvalla ja lenkillä
Vierailija kirjoitti:
Jos koira halutaan lenkkikaveriksi ei kannata ottaa ihan kaikkein pienimpiä koska niitten kohdalla lenkkeilyinto on aika yksilöllistä. Osa jaksaa pitkiäkin lenkkejä mutta osa tekee mieluummin vain pieniä lenkkejä.
Unohtaisin myös kaikki tappijalat ihan kokonaan. Riski liikuntahaluttomaan kalliita hoitoja jatkuvasti tarvitsevaan koiraan on niissä valtavan suuri. Inkongruenssileikkaus, lonkkaleikkaus, ristisideleikkaus, rahaa palaa jo näihin ihan helv*tisti ja lisäksi loppuelämän kipulääkitykset päälle.
Rotutesti ehdottanut laiskoja rotuja, eli tuskin kovin paljoa lenkkeilee.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa muuten on kasvattaja, joka kasvattaa pitempikuonoisia tiibetinspanieleita. Meidän koira on sieltä, kuonoa on, ei ole ollenkaan lyttykuonoinen. Siis toki lyhytkuonoisia voi pentueeseen syntyä, mutta harvemmin, jos vanhemmat pitempikuonoisia. Nämä tipsut ovat myös vähän isompia kooltaan, meidän uroksella säkä 32 cm. Muistuttavat ehkä enemmän damchia, joka on myös tiibetiläinen rotu (tipsu?).
Tietysti. Jos näyttelykoiraa haluaa, niin en tiedä, mutta terveys edellä ja meillä ei ole ollut mitään ongelmia, reipas ja terve koira.
Missä vaiheessa tiibetinspanielista on tullut lyttynokkainen? 80-luvulla ystävän tipsulla oli ihan kunnon kuono. Lähes kuonottomat kiinanpalatsikoirat ovat sitten asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koira halutaan lenkkikaveriksi ei kannata ottaa ihan kaikkein pienimpiä koska niitten kohdalla lenkkeilyinto on aika yksilöllistä. Osa jaksaa pitkiäkin lenkkejä mutta osa tekee mieluummin vain pieniä lenkkejä.
Unohtaisin myös kaikki tappijalat ihan kokonaan. Riski liikuntahaluttomaan kalliita hoitoja jatkuvasti tarvitsevaan koiraan on niissä valtavan suuri. Inkongruenssileikkaus, lonkkaleikkaus, ristisideleikkaus, rahaa palaa jo näihin ihan helv*tisti ja lisäksi loppuelämän kipulääkitykset päälle.
Rotutesti ehdottanut laiskoja rotuja, eli tuskin kovin paljoa lenkkeilee.
Kyseessä päivittäiset kävelylenkit, yhteensä yleensä noin 10-12km. Päälle muu ulkonaoleilu ja pihatyöt.
Minkälainen karva saisi olla? Kuinka tunnollinen olet turkinhoitoon tai hoidattamaan turkkia säännöllisesti ammattilaisella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa muuten on kasvattaja, joka kasvattaa pitempikuonoisia tiibetinspanieleita. Meidän koira on sieltä, kuonoa on, ei ole ollenkaan lyttykuonoinen. Siis toki lyhytkuonoisia voi pentueeseen syntyä, mutta harvemmin, jos vanhemmat pitempikuonoisia. Nämä tipsut ovat myös vähän isompia kooltaan, meidän uroksella säkä 32 cm. Muistuttavat ehkä enemmän damchia, joka on myös tiibetiläinen rotu (tipsu?).
Tietysti. Jos näyttelykoiraa haluaa, niin en tiedä, mutta terveys edellä ja meillä ei ole ollut mitään ongelmia, reipas ja terve koira.
Missä vaiheessa tiibetinspanielista on tullut lyttynokkainen? 80-luvulla ystävän tipsulla oli ihan kunnon kuono. Lähes kuonottomat kiinanpalatsikoirat ovat sitten asia erikseen.
Ei se vielä olekaan ihan lyttynokkainen, mutta siihen suuntaan minusta hissukseen menossa. Ystävän tipsulla on aika lyhyt kuono ja vahva alapurenta.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen karva saisi olla? Kuinka tunnollinen olet turkinhoitoon tai hoidattamaan turkkia säännöllisesti ammattilaisella?
Mielellään sellainen kotonahoidettava turkki, eli ei ammattrimmaajaa/nyppimistä vaativa. Harjaaminen säännöllisesti on tietty ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koira halutaan lenkkikaveriksi ei kannata ottaa ihan kaikkein pienimpiä koska niitten kohdalla lenkkeilyinto on aika yksilöllistä. Osa jaksaa pitkiäkin lenkkejä mutta osa tekee mieluummin vain pieniä lenkkejä.
Unohtaisin myös kaikki tappijalat ihan kokonaan. Riski liikuntahaluttomaan kalliita hoitoja jatkuvasti tarvitsevaan koiraan on niissä valtavan suuri. Inkongruenssileikkaus, lonkkaleikkaus, ristisideleikkaus, rahaa palaa jo näihin ihan helv*tisti ja lisäksi loppuelämän kipulääkitykset päälle.
Rotutesti ehdottanut laiskoja rotuja, eli tuskin kovin paljoa lenkkeilee.
Kyseessä päivittäiset kävelylenkit, yhteensä yleensä noin 10-12km. Päälle muu ulkonaoleilu ja pihatyöt.
Minkä läpipaskatestin teit, trolli?
Onko teillä itsellä mitään ajatuksia mahdollisista roduista?
Tuttavaperheissä on pieninä-keskikokoisina seurakoirina ja lenkkikavereina villakoiria, kääpiöpinsereitä, kääpiösnautsereita ja kleineja sekä mitteleitä. Perheet ovat tyytyväisiä koiriinsa eivätkä nämä ole kai pahemmin sairastelleetkaan lukuunottamatta yhtä pinseriä ja paria villakoiraa. Mutta yksittäisistä sairastelijoista ei kannata eikä voi päätellä paljoa rodun tilanteesta, suurin osa noista villakoirista ja kääpiöpinsereistä tuntuisi olevan näillä useilla tuttavillani joilla noita rotuja on, suht ok terveydeltään.
En ole aloittaja mutta veikkaan että aloittaja on tehnyt Kennelliiton koirarotutestin. Se antaa täysin käsittämättömiä vastauksia tyyliin pientä koiraa haluavalle newfoundlandinkoiraa ja niin edelleen.
Snautseri tai kääpiösnautseri