Mikä opettajan työssä kuormittaa?

Palaverit. Ensi tiistaina opetus loppuu klo 1545. Klo 16 alkaa palaveri ongelmaoppilaan ja huoltajansa kanssa, jos hänet nyt tällä kertaa koululle saadaan. Aina on tähän mennessä perunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat.

itse olen opettanut ainakin lyhyitä pätkiä alakoululla, yläkoululla, lukiolla, AMKilla ja yliopistossa. Jotain on siis tullut nähtyä ja koettua.

Kolmella ensin mainituillla on tullut törmättyä joihinkin aivan uskomattomiin isiin/äiteihin. Yksi tuli mm katsomaan alakoulun liikuntapäivän pituushyppypaikalle ja kun lapsensa hyppäsi 250 cm tms, alkoi messuamaan, että väärin mitattu, että oikeasti tuonne asti hyppäsi ja näytti kädellään ainakin pari-kolmekymmentä senttiä kauemmas. Just joo. Kyse oli jostain 9_vuotiaiden koulun sisäisistä hypyistä.

 

Sit muistuu mieleen yksi tapaus lukiosta. Ryhmäni opiskelijan kanssa ongelmia. Äiti alkoi sitten soitella puheluita.

 

Hän aloitti puhelun kun lähti bussilla töistä kotiin ja matka kotipysäkille kesti puolisen tuntia.

Koko sen ajan hän puhui omasta elämä

stään. Esim. miten avioliitossa on ongelmia ja tuleekohan ero heille ja mitenhän se lapsi ottaa asian jos se ero,tulee ja mies varmaan ryntää heti uuteen suhteeseen ja hän sitten varmaan jää yksin lapsen kanssa ja mitenhän ne vanhojen tanssitkin sujuvat se puhetulva oli aivan uskomaton.

En saa palkkaa terapeuttina tai avioliittoneuvojana olemisesta.

Jos et saa palkkaa siitä, niin ei sinun tarvitse kuunnella sitä. Voit sulkea puhelimen.

Vierailija kirjoitti:

Palaverit. Ensi tiistaina opetus loppuu klo 1545. Klo 16 alkaa palaveri ongelmaoppilaan ja huoltajansa kanssa, jos hänet nyt tällä kertaa koululle saadaan. Aina on tähän mennessä perunut.

Miten hyvin lastensuojelu on pystynyt auttamaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan kouluissa vartiointipalvelu, kuten missä tahansa julkisissa tiloissa. Käyttäkää sitä, ääritilanteissa, jotka rehtori määrittelee.

Vartijoilla ei ole mitään oikeuksia koulun tiloissa paitsi jokamiehenoikeus. Eli voivat esimerkiksi erottaa tappelijat toisistaan jos opettajat eivät katso siihen kykenevänsä, mutta ei ole oikeutta vaikkapa poistaa oppilaita luokasta tai antaa rangaistuksia.

Tarkoitin oppilaiden ja opettajan, en vartijan suojelua.

...Päätöksen häirikön poistamisesta tekee opettaja, ja vartija toimeenpanee sen, silloin kun häirikkö riehuu eikä suostu poistumaan tilasta;  kuinka yleistä tämä muka on, kuvatussa tilanteessa tarvitaan ehkä jo poliisia.

Jos opettaja sallii ihmisten ym. vahingoittamisen ts. ei pysty antamaan käskyä poustua, vartija voi todeta hänet to

Vartijalla tai esimerkiksi koulunkäynninohjaajalla ei ole oikeutta poistaa oppilasta luokasta edes vaikka opettaja tai rehtori olisi häntä siihen kehottanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palaverit. Ensi tiistaina opetus loppuu klo 1545. Klo 16 alkaa palaveri ongelmaoppilaan ja huoltajansa kanssa, jos hänet nyt tällä kertaa koululle saadaan. Aina on tähän mennessä perunut.

Miten hyvin lastensuojelu on pystynyt auttamaan?

Ei mitenkään. Ainakaan vielä. Katsotaan jatkossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kaikille, jotka haluaa maistiaisen opettajan työstä, hakeutumista sijaisrekisteriin.

Olin päivän yläkoulun sijaisena muutama vuosi sitten ja se riitti. Nostan hattuni kaikille opettajille, mutta erityisesti heille jotka opettaa huonompien alueiden yläkouluissa. Järkyttävä meno.

Sijainen ei saa opettajan työstä kyllä edes sitä oikeaa kuvaa. Poissaoleva opettaja on suunnitellut tunnit siten, että sijaisen olisi ne mahdollista toteuttaa. Sijainen pitää vain ne valmiiksi suunnitellut tunnit ja lähtee sitten kotiin. Ei hänellä ole mitään muita opettajan työhön kuuluvia tehtäviä välituntivalvontoja lukuunottamatta.

Tuo onkin hirveä epäkohta opettajan palkkauksessa. Vähän aika sitten eräs sijaistava kysyi Facebookissa, mitä tehdä jos oppilas ei tottele. Sai vastaukseksi, että kannattaa vain kirjata nimi ja tapaus ylös ja jättää selvittely ja puhuttelu varsinaiselle opettajlle sitten, kun hän palaa. Eipä käy tätä varsinaista opea kateeksi.

Palaverien ja kokousten määrä on moninkertaistunut parissa vuosikymmenessä. Enää ei ehdi keskittyä tuntien valmisteluun ja erilaisten kirjoitelmien ja muiden töiden tarkastamiseen, kun opetuksen ulkopuolinen aika täyttyy kaiken maailman työryhmistä ja palavereista. Niissä kuluu järkyttävästi aikaa, ja yleensä ottaen niissä ei ole opetustyön kannalta mitään tärkeää. Ne palaveriasiat voisi yhtä hyvin lähettää sähköpostilla tiedotteena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kaikille, jotka haluaa maistiaisen opettajan työstä, hakeutumista sijaisrekisteriin.

Olin päivän yläkoulun sijaisena muutama vuosi sitten ja se riitti. Nostan hattuni kaikille opettajille, mutta erityisesti heille jotka opettaa huonompien alueiden yläkouluissa. Järkyttävä meno.

Sijainen ei saa opettajan työstä kyllä edes sitä oikeaa kuvaa. Poissaoleva opettaja on suunnitellut tunnit siten, että sijaisen olisi ne mahdollista toteuttaa. Sijainen pitää vain ne valmiiksi suunnitellut tunnit ja lähtee sitten kotiin. Ei hänellä ole mitään muita opettajan työhön kuuluvia tehtäviä välituntivalvontoja lukuunottamatta.

Tuo onkin hirveä epäkohta opettajan palkkauksessa. Vähän aika sitten eräs sijaistava kysyi Facebookissa, mitä tehdä jos oppilas ei tottele. Sai vastaukseksi, että kannattaa vain kirjata nimi ja tapaus ylös ja jättää selvittely ja puhuttelu varsinaiselle opettajlle sitten, kun hän palaa. Eipä käy tätä varsinaista opea kateeksi.

Olisiko sijaisella edes valtuuksia pitää kuria? Epäilen, että jos sijainen vaikka antaisi jälki-istuntoa niin siitä voisi tulla aika paljon sanomista. Oppilaiden oikeuksista pidetään todella tiukasti kiinni tätä päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Palaverien ja kokousten määrä on moninkertaistunut parissa vuosikymmenessä. Enää ei ehdi keskittyä tuntien valmisteluun ja erilaisten kirjoitelmien ja muiden töiden tarkastamiseen, kun opetuksen ulkopuolinen aika täyttyy kaiken maailman työryhmistä ja palavereista. Niissä kuluu järkyttävästi aikaa, ja yleensä ottaen niissä ei ole opetustyön kannalta mitään tärkeää. Ne palaveriasiat voisi yhtä hyvin lähettää sähköpostilla tiedotteena.

Juuri noin. Viime viikolla opettajainkokouksesta käytettiin puoli tuntia jonkun hanketyön kyselyn täyttämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Voin opettajana kertoa henkilökohtaiset syyni, jotka eroavat varmasti paljon muiden opettajien syistä. Jokaisella on omansa.

Eniten minua kuormittaa se, kuinka opettajan työ jatkuvasti muistuttaa minua siitä, että minulla ei ole puolisoa. Saan joka päivä katsella vierestä, kun kollegani ja jopa oppilaani ovat onnellisesti parisuhteissa tai seurustelevat. Minä taas joudun olemaan vuodesta toiseen yksin, vaikka olen kehittänyt itseäni ja etsinyt elämänkumppania jo 15 vuotta. Se turhauttaa erityisen paljon, että ainoat sinkut, joihin saan edes puheyhteyden, ovat omat oppilaani. En kiinnosta oppilaitani, eikä suhteesta oppilaaseen voisi ikäeron takia muutenkaan tulla mitään.

Tee Tinder-profiili. Entiset oppilaasi saattaa mätsätä sinut!

Vierailija kirjoitti:

Yksi ihan uusi stressitekijä ovat vanhemmat. Opea saatetaan syyttää esim. kiusaamisesta, jos hän haluaa oppilaan tulevan tukiopetukseen huonosti menneen kokeen jälkeen.

Entäs Rassismista, jos ei anna tarpeeksi hyviä numeroita? Jos opiskelija saa nelosen, on väärin opetettu ja vääryyttä tehty 

Vierailija kirjoitti:

Hankkeet ja teemat. Eli ne, millä muka piristetään työyhteisöä, saadaan pöhinää oppilaisiin ja tuodaan jotain vaihtelua. Tosiasiassa vaihtelua on ihan riittävästi, jos sitä oman ryhmän kanssa viitsii järjestää. Kaikki liikuntapäivä, laskiaiset, ystävänpäiväteemapäivät, halloweenit ym. sekoittavat kouluviikon rytmin. Siihen vielä uintiviikkoja, joulujuhlia ja unisef kävelykin pitäisi survoa johonkin väliin.

 

Sitten oma lukunsa ovat kaikki nämä innokkaat koulupäivän piristäjät, eli kiertävät taiteilijat, näyttelijät, soittoniekat jne. omalla - milläpä muullakaan, kuin kiusaamisen vastaisella teemalla. Uusinta settiä on kouluihin tunkevat tunnekasvattajat, jotka haluaisi taas pitää yhden teemapäivän. 

 

Sitä opiskeltavaa asiaa on riittävästi ihan OPSsa. Ei tartte yhtään enempää. Tarkoitus on hyvä, mutta liika on liikaa. Lapset ovat paljon rauhallisempia, kun koulupäivät ja -viikot o

Joskus mietin, että jos kaikki koululle pyrkivät vierailijat ottaisi vastaan, jäisikö edes puolia koulupäivästä varsinaiseen opetukseen ja oppimiseen? Tuskin.

Vierailija kirjoitti:

Voin opettajan kertoa, että ei oikeastaan mikään.

190 työpäivää vuodessa eikä nekään ole muuta kuin rallatella. Helppoa ja mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin opettajana kertoa henkilökohtaiset syyni, jotka eroavat varmasti paljon muiden opettajien syistä. Jokaisella on omansa.

Eniten minua kuormittaa se, kuinka opettajan työ jatkuvasti muistuttaa minua siitä, että minulla ei ole puolisoa. Saan joka päivä katsella vierestä, kun kollegani ja jopa oppilaani ovat onnellisesti parisuhteissa tai seurustelevat. Minä taas joudun olemaan vuodesta toiseen yksin, vaikka olen kehittänyt itseäni ja etsinyt elämänkumppania jo 15 vuotta. Se turhauttaa erityisen paljon, että ainoat sinkut, joihin saan edes puheyhteyden, ovat omat oppilaani. En kiinnosta oppilaitani, eikä suhteesta oppilaaseen voisi ikäeron takia muutenkaan tulla mitään.

Tee Tinder-profiili. Entiset oppilaasi saattaa mätsätä sinut!

Ihan ihmeellisen nillittäjän oloinen tyyppi. Todella kokee että häntä KUORMITTAA open työssä nähdä muiden seurustelevan. Ja miten tuo voi edes tietää miten onnellisia on joidenkin teinien ekat epävarmat parisuhteet joita todistaa. Kyllä on aikuisessa ihmisessä häikkää jos kokee nuo jotenkin uhaksi tai vertailee itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin opettajana kertoa henkilökohtaiset syyni, jotka eroavat varmasti paljon muiden opettajien syistä. Jokaisella on omansa.

Eniten minua kuormittaa se, kuinka opettajan työ jatkuvasti muistuttaa minua siitä, että minulla ei ole puolisoa. Saan joka päivä katsella vierestä, kun kollegani ja jopa oppilaani ovat onnellisesti parisuhteissa tai seurustelevat. Minä taas joudun olemaan vuodesta toiseen yksin, vaikka olen kehittänyt itseäni ja etsinyt elämänkumppania jo 15 vuotta. Se turhauttaa erityisen paljon, että ainoat sinkut, joihin saan edes puheyhteyden, ovat omat oppilaani. En kiinnosta oppilaitani, eikä suhteesta oppilaaseen voisi ikäeron takia muutenkaan tulla mitään.

Tee Tinder-profiili. Entiset oppilaasi saattaa mätsätä sinut!

 

Ihan ihmeellisen nillittäjän oloinen tyyppi. Todell

Mutta jos biologinen kello vinkuu ylikierroksilla, niin sehän heijastuu kaikkeen. Töihinkin.

Vanhanaikainen ilmapiiri. Pitää esittää heteroa, vaikka sitä ei ole. Vapaa-ajalla ei saisi ostaa alkoholia, käydä ravintoloissa, olla treffeillä, tehdä sivutyötä tai etsiä kumppania. Jatkuva työskentely hiljaisuudessa. Istuminen tunnista toiseen. Kouluruoan syöminen (saan aina vatsataudin) ja siitä maksaminen. Kokouksiin jääminen ja sen venähtäminen iltaan asti. Rakastuminen varattuihin kollegoihin kun tietää ettei siitä tule salasuhdetta enempää. Ei se toinen eroa eikä uskalla olla julkisesti kanssani tai edes tulla luokseni kotiin. Ainoat tapaamispaikat on työpaikka tai työmatkat.

Vierailija kirjoitti:

Vanhanaikainen ilmapiiri. Pitää esittää heteroa, vaikka sitä ei ole. Vapaa-ajalla ei saisi ostaa alkoholia, käydä ravintoloissa, olla treffeillä, tehdä sivutyötä tai etsiä kumppania. Jatkuva työskentely hiljaisuudessa. Istuminen tunnista toiseen. Kouluruoan syöminen (saan aina vatsataudin) ja siitä maksaminen. Kokouksiin jääminen ja sen venähtäminen iltaan asti. Rakastuminen varattuihin kollegoihin kun tietää ettei siitä tule salasuhdetta enempää. Ei se toinen eroa eikä uskalla olla julkisesti kanssani tai edes tulla luokseni kotiin. Ainoat tapaamispaikat on työpaikka tai työmatkat.

Missä päin suomea tuollainen ilmapiiri kouluissa on? Ja ei ole sun pakko syödä kouluruokaa, ota omat eväät.

Yläasteella rasittaa se, että ei ole useimmiten hetken rauhaa. Jokaisen pitää kommentoida jokaista asiaa kaverille, opelle tai itsekseen. Kauhee vääntö, saako kirjan auki, jaksaako ottaa kynän, ja alkaisko tehdä tehtävää. Oppitunnista vain murto-osa kuluu siihen että jotain voi opettaa. Välitunneilla sitten kauheeta draamaa, sekä oppilailla että opettajilla. Joku ope haluaa, että oppilaat vois tulla harjoittelemaan kevät, joulu, musikaali tms. esitystä, mutta (matikan) opet itkee, että taas menee heidän tunneistaan, ja matikka on kuitenkin se tärkein oppiaine. 

Lukiossa taas ei millään saa oppilaita ymmärtämään, miten kirjoitetaan lause, ja jatkuvasti pitäisi korjata, antaa neuvoja ala-arvoisiin teksteihin, joissa ei oikein mitään oikein. 

Molemmissa olin vähän aikaa, en jaksanut yhtään. Nyt olen aikuisten kanssa. Sopii mulle paljon paremmin. Itseäni kuormitti se kauhea säätö ja sähläys, mistään ei tule valmista, kun ei oikein pääse edes aloittamaankaan, meteli ja jatkuva puhe, huutelu jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhanaikainen ilmapiiri. Pitää esittää heteroa, vaikka sitä ei ole. Vapaa-ajalla ei saisi ostaa alkoholia, käydä ravintoloissa, olla treffeillä, tehdä sivutyötä tai etsiä kumppania. Jatkuva työskentely hiljaisuudessa. Istuminen tunnista toiseen. Kouluruoan syöminen (saan aina vatsataudin) ja siitä maksaminen. Kokouksiin jääminen ja sen venähtäminen iltaan asti. Rakastuminen varattuihin kollegoihin kun tietää ettei siitä tule salasuhdetta enempää. Ei se toinen eroa eikä uskalla olla julkisesti kanssani tai edes tulla luokseni kotiin. Ainoat tapaamispaikat on työpaikka tai työmatkat.

Tuo jatkuva työskentely hiljaisuudessa vähän yllättää, kun kaikki muut opet nimenomaan valittavat työn melutasoa, levottomuutta ja jatkuvaa työrauhan ylläpitoa. Niin kuin oikeastaan kaikki muukin viestissäsi:D

Vierailija kirjoitti:

Vanhanaikainen ilmapiiri. Pitää esittää heteroa, vaikka sitä ei ole. Vapaa-ajalla ei saisi ostaa alkoholia, käydä ravintoloissa, olla treffeillä, tehdä sivutyötä tai etsiä kumppania. Jatkuva työskentely hiljaisuudessa. Istuminen tunnista toiseen. Kouluruoan syöminen (saan aina vatsataudin) ja siitä maksaminen. Kokouksiin jääminen ja sen venähtäminen iltaan asti. Rakastuminen varattuihin kollegoihin kun tietää ettei siitä tule salasuhdetta enempää. Ei se toinen eroa eikä uskalla olla julkisesti kanssani tai edes tulla luokseni kotiin. Ainoat tapaamispaikat on työpaikka tai työmatkat.

Eikä nykyään nimenomaan koulut ole sitä woke kulttuuria liputtamassa ja erilaisia seksuaali ja sukupuolivähemmistöasioita. Osa tässäkin ketjussa siitä valittaa. Niin ei ihan käy nyt yksiin tuon pitää esittää heteroa ongelman kanssa. Kai tuokin sitten koulukohtaista.