Mikä opettajan työssä kuormittaa?
Luin jokin aika sitten uutisen, jonka mukaan työ kuormittaa opettajia niin paljon, että reilusti yli puolet harkitsee alanvaihtoa. Olisi mielenkiintoista kuulla, mikä siinä opettajan työssä oikeastaan on niin raskasta.
Kommentit (206)
Suosittelen kaikille, jotka haluaa maistiaisen opettajan työstä, hakeutumista sijaisrekisteriin.
Olin päivän yläkoulun sijaisena muutama vuosi sitten ja se riitti. Nostan hattuni kaikille opettajille, mutta erityisesti heille jotka opettaa huonompien alueiden yläkouluissa. Järkyttävä meno.
Vierailija kirjoitti:
3kk kesäloman jälkeen todella raskasta taas mennä töihin. Veikkaan ettet ole ksokaan kokeillut 3kk kesälomaa.
t. ope
Jos olisit ope, tietäisit, että kesäloma on nykyään kaksi kuukautta ja muutama päivä päälle.
T. Oikea ope
Vierailija kirjoitti:
Voin opettajan kertoa, että ei oikeastaan mikään.
Sä mikään opettaja ole.
Se, että koulumaailman fokus on siirtynyt pois itse opettamisesta esim. kaiken tekemisen raportointiin yms. opetushallintoa kiinnostaviin asioihin. Ei se ole niin justiinsa, oppiiko oppilaat mitään, kunhan homma näyttää ns. paperilla hyvältä.
Opettajien tärkein tehtävä tämän päivän Suomessa on huolehtia, että opetushallinnon virkamiesarmeijalla riittää tekemistä.
Open työssä kuormittaa samat asiat kuin vaikkapa työnjohtajan työssä; yrität saada tollot oppimaan perusasioita ja ne vaan räplää kännykkää. Eroon et pääse ja mitään ne pässit ei opi. Se tyhmien pässien kanssa nutaaminen siinä väsyttää ja se kun näkee kuin tyhmiä ne muut on.
Minulla on opiskelijoita noin 150. Opetan kuutta eri ryhmää. Kaikki ovat eritasoisia. 3 ryhmässä on yli 30 opiskelijaa. En pysty millään auttamaan kaikkia heitä. Lisäksi hallinollisiin töihin menee osa ajasta, sillä katson aina, ketä on paikalla ja kirjaan ylös. Heillä on myös kaikenlaisia yksityisasioita. Muut joutuvat odottamaan, kun teen tämän työn. En saa palkkaa muuta kuin opetusajasta. Minulta vaaditaan kaikenlaista. Pitäisi jopa myydä kirjoja opiskeljoille, koska he haluaisivat niitä, eikä oppilaitos kustanna niitä heille.
Vierailija kirjoitti:
Opettaja ei ole enää pelkkä opettaja vaan myös sihteeri, portsari, terapeutti... sekä kaiken lisäksi vanhempien emotionaalinen roskasanko
Hyvin monissa muissakin akateemisissa töissä joutuu tekemään tukitehtävät itse. Se on nykyaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Open työssä kuormittaa samat asiat kuin vaikkapa työnjohtajan työssä; yrität saada tollot oppimaan perusasioita ja ne vaan räplää kännykkää. Eroon et pääse ja mitään ne pässit ei opi. Se tyhmien pässien kanssa nutaaminen siinä väsyttää ja se kun näkee kuin tyhmiä ne muut on.
Sen kännykän voi ottaa pois loppupäiväksi jos sen hallussapito häiritsee opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaja ei ole enää pelkkä opettaja vaan myös sihteeri, portsari, terapeutti... sekä kaiken lisäksi vanhempien emotionaalinen roskasanko
Hyvin monissa muissakin akateemisissa töissä joutuu tekemään tukitehtävät itse. Se on nykyaikaa.
Ennen oli koulunkäyntiavustajia joille saattoi nakittaa avustavat hommat kuiten kopioinnin ja tavaroiden kuljetuksen.
Jostain joskus luin kommentin että
Olen kyllästynyt olemaan jatkuvasti terapeutti, lääkäri, sosiaalityöntekijä, poliisi, äiti ja isä
ja voin kuvitella että tuota se varmaan osittain paljonkin on. Open hommassa joutuu olemaan muutakin kuin sen aineen opettaja, työssä varmaan viihtyy ja pysyy ne jotka on laaja-alaisesti kiinnostuneita lasten ja nuorten kasvusta ja hyvinvoinnista sen oppimisen lisäksi. Kaikkea yllämainittua ei voi eikä tietenkään pidäkään olla mutta silloin kun vastaan tulee jotain mikä kuuluisi terapeutille tai lääkärille tai äidille niin sen pystyy käsittelemään ja ohjaamaan eteenpäin.
Joka alaa tuntuu vaivaavan samat ongelmat nykyään: turha byrokratia ja päättäjät joilta puuttuu kokemus alalta. Mitä asialle voisi tehdä?
Mä todella tykkään työstäni alakoulun opettajana, mutta on se silti kuormittavaa. Opettajan työn kuormittavuuttaa on vaikea ymmärtää, jos ei itse ole koskaan ollut opettajana, mutta tässä muutamia juttuja
1) Koko opetuspäivän (5-7h) olet koko ajan läsnä ja saatavilla oppilaille, joita on 20-30/luokka. Opettaja on jatkuvassa vuorovaikutuksessa, tukemassa, auttamassa ja opettamassa. Tämä ei ole verrannollista lasten kanssa kotona olemiseen, kenelläkään ei ole tuota määrää samanikäisiä lapsia. Välitunnille ei lähdetä kun kello näyttää välituntia, vaan uloslähtö on valvottava (siellä niitä konflikteja sattuu, jos kukaan ei valvo ja niiden selvittäminen vie oman aikansa) joskus homma onnistuu viidessä minuutissa, joskus menee kauemmin. Oppilaita on myös oltava vastassa kun he tulevat, eli se vartin tauko kutistui muutaman minuutin tauoksi. Tai sitten olet välitunnilla valvomassa
2) Joka luokasta löytyy ne oppilaat, joiden kanssa väännetään samoista asioita päivä toisensa jälkeen, eikä kyse ole välttämättä megahaastavista oppilaista, vaan persoonista ja siitä miten esimerkiksi he pystyvät tunnilla olemaan. Tai siitä, että useampi oppilas on väsynyt ja levoton. Isossa ryhmässä myös levottomuus tarttuu herkästi
3) ei ole lounastaukoa, syöt oppilaiden kanssa, jos et ehdi niin ruokailu jää vajaaksi.
4) selvität milloin kenenkin välitunti riitoja, siihen menee aikaa, jos haluaa kuulla kaikkien näkemyksen ja toimia oikeudenmukaisesti
5) koulun arki on jatkuvasti muuttuvaa, milloin on mok-viikko, teemapäivä, aamunavaus vuoro, kummitoimintaa jne ja nämä tehdään koulupäivän aikana, toki pitää myös opetus hoitaa
6) Kun oppilaat lähtevät alkaa opetuksen suunnittelu ja valmistelutyöt, kokeiden korjaus, huoltajayhteistyö (Wilma yms), oppilas palaverit , tuen asiakirjojen päivitys, verkostopalaverit, työantajan määräämät muut tehtävät (esimerkkinä toimintasuunnitelman tekeminen, mok- viikon suunnitteleminen, yhteinen kokous jne, keväällä arviointi työ, jota ei tehdä vain koearvosanoja katselemalla)
Kaikenkaikkiaan työ on vuorovaikutusta, läsnäoloa, hektisyyttä ja jatkuvaa muutosta. Mutta silti niin ihanaa.
Vierailija kirjoitti:
Jostain joskus luin kommentin että
Olen kyllästynyt olemaan jatkuvasti terapeutti, lääkäri, sosiaalityöntekijä, poliisi, äiti ja isä
ja voin kuvitella että tuota se varmaan osittain paljonkin on. Open hommassa joutuu olemaan muutakin kuin sen aineen opettaja, työssä varmaan viihtyy ja pysyy ne jotka on laaja-alaisesti kiinnostuneita lasten ja nuorten kasvusta ja hyvinvoinnista sen oppimisen lisäksi. Kaikkea yllämainittua ei voi eikä tietenkään pidäkään olla mutta silloin kun vastaan tulee jotain mikä kuuluisi terapeutille tai lääkärille tai äidille niin sen pystyy käsittelemään ja ohjaamaan eteenpäin.
Miten se eteenpäinohjaaminen auttaa senhetkistä tilannetta oppitunnilla? Monet oppilaista ovat jo tukitoimien piirissä, mikä tarkoittaa sitä, että pitää vain sietää, kun Sofia saa raivarin ja alkaa huutaa sekä heitellä tavaroita. Koska hän on jo tuettu, opettaja kuuluu lenkkiin ja hänen tulee osata rauhoitella tilanne sekä yrittää estää Sofiaa satuttamasta muita. Tästä Hassanille tulee traumaattinen stressireaktio. Vaikka kuinka ohjaan Hassanin oikean osoitteeseen juttelemaan, jää mieleen kummitelemaan se mitä hän on ehtinyt kertoa.
Tämä kaikki siinä samalla, kun pitäisi yrittää saada kaikki oppilaat, myös Sofia ja Hassan oppimaan yhtälölaskentaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain joskus luin kommentin että
Olen kyllästynyt olemaan jatkuvasti terapeutti, lääkäri, sosiaalityöntekijä, poliisi, äiti ja isä
ja voin kuvitella että tuota se varmaan osittain paljonkin on. Open hommassa joutuu olemaan muutakin kuin sen aineen opettaja, työssä varmaan viihtyy ja pysyy ne jotka on laaja-alaisesti kiinnostuneita lasten ja nuorten kasvusta ja hyvinvoinnista sen oppimisen lisäksi. Kaikkea yllämainittua ei voi eikä tietenkään pidäkään olla mutta silloin kun vastaan tulee jotain mikä kuuluisi terapeutille tai lääkärille tai äidille niin sen pystyy käsittelemään ja ohjaamaan eteenpäin.
Miten se eteenpäinohjaaminen auttaa senhetkistä tilannetta oppitunnilla? Monet oppilaista ovat jo tukitoimien piirissä, mikä tarkoittaa sitä, että pitää vain sietää, kun Sofia saa raivarin ja alkaa huutaa sekä heitellä tavaroita. Koska hän on jo tuettu, opettaja kuuluu lenkkiin ja hänen tulee osata rauhoitella tilanne sekä yrittää estää Sofiaa satuttamasta muita. Tästä Hassanille tulee traumaattinen stressireaktio. Vaikka kuinka ohjaan Hassanin oikean osoitteeseen juttelemaan, jää mieleen kummitelemaan se mitä hän on ehtinyt kertoa.
Tämä kaikki siinä samalla, kun pitäisi yrittää saada kaikki oppilaat, myös Sofia ja Hassan oppimaan yhtälölaskentaa.
Pahin virhe tehtiin siinä, kun kuri kiellettiin ja otettiin sen tilalle tämä tukiajattelu.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kaikille, jotka haluaa maistiaisen opettajan työstä, hakeutumista sijaisrekisteriin.
Olin päivän yläkoulun sijaisena muutama vuosi sitten ja se riitti. Nostan hattuni kaikille opettajille, mutta erityisesti heille jotka opettaa huonompien alueiden yläkouluissa. Järkyttävä meno.
Ennen oli kaksi vaihtoehtoa apukoulu ja tarkkis.
Nykyään heikkolahjaiset syö ne resurssit, joita häiriköt ei onnistu sabotoimaan.
Ihan tarkoituksenmukaista päin seinää ajamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Open työssä kuormittaa samat asiat kuin vaikkapa työnjohtajan työssä; yrität saada tollot oppimaan perusasioita ja ne vaan räplää kännykkää. Eroon et pääse ja mitään ne pässit ei opi. Se tyhmien pässien kanssa nutaaminen siinä väsyttää ja se kun näkee kuin tyhmiä ne muut on.
Sen kännykän voi ottaa pois loppupäiväksi jos sen hallussapito häiritsee opetusta.
Eikä voi kun siellä on se satanan wilma.
En tiedä en ole opettaja ,eikä lapsia.Tuskin opetajat ovat tällä sinule asiasta vastaamassa?
Jatkuva vuorovaikutus ja saatavilla olo.
Yläkoulussa ei ole pelkästään fiksuja ja suloisia tulevaisuuden toivoja vaan myös luonnehäiriöisiä tulevia vankeja, jotka pitävät koko koulua pelon ilmapiirissä.
Meidän kunnassa on vain yksi yläkoulu, joten minnekään ei häiriintyneimpiä yksilöitä saa.
Ja vanhemmat. Suurimman osan vanhemmista kanssa ollaan tekemisissä vain tosi vähän - niiden mukavien, normaalien lasten vanhempien, jotka ovat oikein yhteistyökykyisiä. Vanhempien kanssa tehtävässä yhteisessä kasvatusvastuussa korostuu ne oppilaat, joilla on käytöshaasteita. Jokainen varmaan arvaakin mistä lapset ovat häiriintineet mallinsa oppineet.