Menisitkö äitipuolesi hautajaisiin tässä tilanteessa
Olit jo sen verran iso äitipuolen tultua kuvioihin, ettei sinulla syntynyt häntä kohtaan mitään "äiti-fiilistä". Päinvastoin muistat liiankin hyvin miten esimerkiksi jouduit luovuttamaan oman huoneesi tämän äitipuolen lasten käyttöön.
Isän kuoltua äitipuoli hankaloitti perinnönjakoa ja lisäksi mm. vei lapsuudenkodistasi esim. isäsi tavaroita ilman lupaa. Näistä ei kuitenkaan koskaan jälkeenpäin puhuttu, vaikka olitkin ne huomannut. Äitipuoli ja isä eivät olleet naimisissa ja talo oli yksin isän.
Aikuisena meni välit poikki äitipuolen lapsiin heidän törkeän käytöksensä vuoksi. Eivät hyväksyneet puolisoasi ja haukkuivat tätä erittäin törkeästi.
Koska välit äitipuolen lapsiin meni poikki, et enää ollut äitipuolenkaan kanssa missään tekemisissä. Tämä tilanne kestänyt yli 10 vuotta.
Sitten äitipuoli kuolee. Menisitkö hautajaisiin? Sinne on menossa myös biologinen sisaresi jolle äitipuoli oli äidin asemassa ja tämän lapset sisarusten asemassa ja ainakin hän olettaa että sinäkin tulet
Kommentit (42)
En menisi enkä laittaisi edes adressia.
Vierailija kirjoitti:
En menisi. En ymmärrä miksi edes kutsut häntä äitipuoleksi. Ei ollut sinulle äiti, sisaruksellesi oli mutta ei se sinua mihinkään velvoita. Lähetä adressi.
Aika usein kutsutaan äitipuoleksi isän puolisoa joka asuu lasten kanssa samassa kodissa.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä tee mitään asioita velvollisuuden vuoksi. En menisi jos se sydämessä ei tunnu oikealta. Sisar pärjää kyllä jos on aikuinen. Ja hänellähän on siellä tukenaan sisarpuolet.
Jatkan vielä omaa vastaustani. Saattaisin kyllä harkita menemistä jos tuntuu, että sillä saattaisi saada jonkinlaisen pisteen pahoille mielille. Hautajaiset on siirtymäriitti. Seuraava vaihe alkaa myös sinun elämässä. Mutta pelkästään sosiaalisesta velvollisuudesta en menisi.
Mutta jos aikuiset lapset ovat pahasti loukanneet niin eihän aloittajan tarvitse olla antamassa anteeksi ilman että edes anteeksi pyytävät, vain siksi että heidän äitinsä kuoli. Jos siis sitä tarkoititkaan pisteellä pahoille mielille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin menehtyneen aikuinen lapsi niin en pitäisi siitä että ihminen joka ei ole ollut äitini kanssa missään tekemisissä 10 vuoteen äidin ehkä ikävöidessäkin, tulisi sitten äidin kuoltua paikalle.
Ajatteleeko moni näin? Vaikka aikuinen lapsi olisi itse aiheuttanut välirikon?
Miten niin aiheuttanut? AP ei koe äitipuoltaan perheenjäseneksi, ja ehkä vihoitteli asioista jotka olisivat hänelle ihan ok perheenjäseneltä.
En mennyt eikä mennyt velikään, joka oli ollut jonkinlaisissa yhteyksissä senkin jälkeen, kun minä katkaisin välit kokonaan. Äitipuoli oli meille ihminen, joka teki lapsuudesta kurjan, joten miksi olisin mennyt hautajaisiin näyttämään inhoni.
Isoin ongelma tuli siitä, että äitipuolen käyttämä auto oli isän kuolinpesän omistuksessa ja äitipuolen tytär oletti, että hän saa sen edelleen käyttöönsä vieläpä niin, että me maksamme auton kulut. Hupsista vaan, ei se niin mennytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin menehtyneen aikuinen lapsi niin en pitäisi siitä että ihminen joka ei ole ollut äitini kanssa missään tekemisissä 10 vuoteen äidin ehkä ikävöidessäkin, tulisi sitten äidin kuoltua paikalle.
Ajatteleeko moni näin? Vaikka aikuinen lapsi olisi itse aiheuttanut välirikon?
Miten niin aiheuttanut? AP ei koe äitipuoltaan perheenjäseneksi, ja ehkä vihoitteli asioista jotka olisivat hänelle ihan ok perheenjäseneltä.
Aloituksesta: "Aikuisena meni välit poikki äitipuolen lapsiin heidän törkeän käytöksensä vuoksi. Eivät hyväksyneet puolisoasi ja haukkuivat tätä erittäin törkeästi."
Turhaanko sun mielestä vihoitteli?
Ei ole mitään velvollisuutta mennä ei kenenkään takia.
Siellä on ne äitipuolen lapset. Ei kannata mennä mieltä pahoittamaan. Sellaisten ihmisten hautajaisiin mennään joista välitetään tai joiden omaisista välitetään.
Viha ei mene kuoleman rajan yli. Milloin te katkerat vela-vanhatpiiat tajuiaisitte tämän!
Vierailija kirjoitti:
Viha ei mene kuoleman rajan yli. Milloin te katkerat vela-vanhatpiiat tajuiaisitte tämän!
Eivät milloinkaan. Katkeruus on suominaisen ainoa todellinen voimavara.
Itse ajattelin kusta Ahtisaaren haudalle.
Jos se sisar olisi mulle läheinen ja kaipaisi mun tukea tilanteessa voisin hänen takiaan mennä paikalle. Mut jos siellä on sisaren "perhe" jo paikalla en välttämättä menisi. Onhan hänellä siellä silloin tukea.
Vierailija kirjoitti:
Viha ei mene kuoleman rajan yli. Milloin te katkerat vela-vanhatpiiat tajuiaisitte tämän!
Miten tuo liittyy siihen meneekö joku jonkun hautajaisiin vai ei?
En menis.
Adressin saattasin laittaa.
Sisarpuolet haukkuneet seuristelukumppaniasi. Haukkua on vahva sana. Voitko käsi sydämellä sanoa, ettei hänessä ollut mitään moitittavaa tai pohjaa sille miksi kommentoivat asiaa?
Ovat voineet tarkoittaa hyvää (sinulle).
Ihan miltä sinusta tuntuu. Jos menet, pidä pää kylmänä. Osallistuminen laittaisi pisteen sille hankalalle äitipuolisuhteelle.
En menisi itsekään, mutta joku toinen voi kokea tärkeäksi mennä. Onhan se tavallaan yhden aikakauden päätös ja voi olla merkitsevää itselle käydä hautajaisissa. Kenenkään muun vuoksi sun ei sinne hautajaisiin tarvitse mennä, mieti itseksesi, mitä haluat tehdä.
Jatkan vielä omaa vastaustani. Saattaisin kyllä harkita menemistä jos tuntuu, että sillä saattaisi saada jonkinlaisen pisteen pahoille mielille. Hautajaiset on siirtymäriitti. Seuraava vaihe alkaa myös sinun elämässä. Mutta pelkästään sosiaalisesta velvollisuudesta en menisi.