Onko lapsille ok antaa sokeroitua jogurttia ja viiliä? Esim. Mansikkajogurttia tai Viilistä? Vai pitäisikö olla maustamatonta?
Kun piilosokerista usein varoitellaan niin onko nuo tavalliset kaupan maustetut jogurtit ok välipaloja ja iltapaloja lapsille?
Esim. Mansikkajogurtti, Viilis, Jacky, jne
Vai pitäisikö antaa ihan maustamatonta vaikka myslin kanssa? Suostuuko lapsi syömään niin hapokasta?
Kommentit (178)
Mysleissä on yleensä paljon sokeria. Tuollainen kaupan sokeroitu jogurti ei ole hyväksi lapsille. Voisi yrittä opettaa vaikka vähän kerrallaan antamaan maustamatonta jogurttia vaikka marjojen tai hedelmien kanssa. Pieni kaurapuuroannos voisi myös olla hyvä iltapala tai ihan vain voileipä.
Vierailija kirjoitti:
Mä sain lapsena vain maustamatonta viiliä ja päälle talkkunaa. Voitteko kuvitella.. talkkunaa!
Joo, ihan varmasti mun lapset on saaneet viilistä ja joka maussa, jos ovat vain halunneet. Itseasiassa hauska sattuma on se, että mun 17v poika haki juuri päärynäviiliksen jääkaapista kun kirjoitin tätä :)
Talkkunaa saa nykyään jopa muroina (sokerittomina tietenkin). Ihmeen hyvin ne maistuu lapsille ja itsellekin. Itse olen taas saanut lapsena ihan överit noista sokerijugurteista, nykyään ne lähinnä ällöttää.
Kyllä ne ainakin jossain määrin siirtyy.
Miten niin siirtyy? Eikös täällä mammat ole kuorossa kertoneet, miten lapsena söivät paljon sokeria, mutta nykyään eivät enää koskisi pitkällä tikullakaan sokeroituun jogurttiin ja lapset saavat makujogurttia vain spesiaaliherkkuna? Niin mikä siinä on siirtynyt? Kaikki syövät nykyään terveellisesti vaikka lapsena ovatkin syöneet niitä, hui, sokeria sisältäviä jogurtteja.
Heh, penskana ysärillä tuli elettyä viiliksillä, valkoisella leivällä ja metukalla.
Jos minulla olisi lapsia, ostaisi turkkilaista ja sekoittaisin marjoja sekaan. Jos ei muuten uppoa, niin sitä sokeria voisi ihan vähän vaikka lisätä. Mutta viilikset ja perus sokerijugut sisältävät oikeasti todella paljon sokeria.
Vierailija kirjoitti:
Mysleissä on yleensä paljon sokeria. Tuollainen kaupan sokeroitu jogurti ei ole hyväksi lapsille. Voisi yrittä opettaa vaikka vähän kerrallaan antamaan maustamatonta jogurttia vaikka marjojen tai hedelmien kanssa. Pieni kaurapuuroannos voisi myös olla hyvä iltapala tai ihan vain voileipä.
Tai ihan kun vaan pienestä asti opettaa siihen maustamattomaan, niin oppivat syömään sitä. Ei nuo omat edes kysele muitten vaihtoehtojen perään. No, satunnaisesti ostetaan myös sokeroituja ja niitä viiliksiä, mutta tosiaan satunnaisesti. Kaurapuuro maistuu myös, marjojen kanssa.
Ei tarvitse heittäytyä neuroottiseksi. Liikkuvat lapset kuluttavat kohtuullisen määrän sokeria ongelmitta.
Maustamaton viili on parasta. Maustetut ei ole hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Maustamaton viili on parasta. Maustetut ei ole hyviä.
Lapsena suurinta herkkuani oli ruusunmarjaviili. Viiliksillä ei ole mitään tekemistä viilin kanssa.
Meillä syödään kaikkea vaihtelevasti, eli normi sokerijugurttia, maustamatonta ja sitten noita, missä ei ole lisättyä sokeria. Saa vaihtelua arkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sain lapsena vain maustamatonta viiliä ja päälle talkkunaa. Voitteko kuvitella.. talkkunaa!
Joo, ihan varmasti mun lapset on saaneet viilistä ja joka maussa, jos ovat vain halunneet. Itseasiassa hauska sattuma on se, että mun 17v poika haki juuri päärynäviiliksen jääkaapista kun kirjoitin tätä :)
Talkkunaa saa nykyään jopa muroina (sokerittomina tietenkin). Ihmeen hyvin ne maistuu lapsille ja itsellekin. Itse olen taas saanut lapsena ihan överit noista sokerijugurteista, nykyään ne lähinnä ällöttää.
En syö muroja. Luulin pitkälle aikuisuuteen, että en pidä jugurteista. En ostanut niitä koskaan, enkä ottanut vaikka olisi ollut mahdollisuus. sitten tapasin nykyisen mieheni ja hän oli ostanut itselleen lidlistä sellaista paksua päärynäjogurttia. Hän pyysi minua maistamaan sitä ja voi että se olikin aivan ihanaa! Tajusin, että olin lapsena päättänyt tai tehnyt itselleni sellaisen harhan, että en tykkää jugurteista, koska minä en saanut koskaan niitä kuitenkaan syödä. Jonkinlainen psykologinen itsesuojelureaktio se oli lapselle.
Ei me saatu muroja, vanukkaita, limsoja, kaupan mehuja, karkkeja tai muitakaan herkkuja. Olen siitä edelleen katkera.
Tämän ketjun perusteella ne ketkä eivät lapsena saaneet sokeroituja herkkuja, syövät niitä nyt. Ja ne ketkä söivät lapsena niitä, eivät syö nykyisin. Vaikutus näyttää olevan aivan päinvastainen. Eli kannattaa antaa lapsille paljon herkkuja niin aikuisena syövät terveellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mä sain lapsena vain maustamatonta viiliä ja päälle talkkunaa. Voitteko kuvitella.. talkkunaa!
Joo, ihan varmasti mun lapset on saaneet viilistä ja joka maussa, jos ovat vain halunneet. Itseasiassa hauska sattuma on se, että mun 17v poika haki juuri päärynäviiliksen jääkaapista kun kirjoitin tätä :)
Talkkunaa käytettiin lasten vaipoissa ja hyvän viiliksen sai niitä lapsia tehdessä vaimon kanssa. Ei muuta!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne ainakin jossain määrin siirtyy.
Miten niin siirtyy? Eikös täällä mammat ole kuorossa kertoneet, miten lapsena söivät paljon sokeria, mutta nykyään eivät enää koskisi pitkällä tikullakaan sokeroituun jogurttiin ja lapset saavat makujogurttia vain spesiaaliherkkuna? Niin mikä siinä on siirtynyt? Kaikki syövät nykyään terveellisesti vaikka lapsena ovatkin syöneet niitä, hui, sokeria sisältäviä jogurtteja.
No katsopas vaikka keskimääräisen nelikymppisen vyötärönympärystä ja lihavuustilastoja ja mieti vähän asiaa. Milleniaalisukupolvi on tosiaan saanut sokerijugurtteja mahan täydeltä lapsena. Tällaiseen keskusteluun tulee hyvin valikoitunut porukka kertomaan mielipidettään, ei kannata kovin kummoisia yleistyksiä vetää. Niinkuin ei oikeastaan mistään vauvapalstakeskustelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maustamaton viili on parasta. Maustetut ei ole hyviä.
Lapsena suurinta herkkuani oli ruusunmarjaviili. Viiliksillä ei ole mitään tekemistä viilin kanssa.
Ruusunmarjaviili on muuten hyvää! Voisikin ostaa joskus vaihteluksi sille maustamattomalle.
No katsopas vaikka keskimääräisen nelikymppisen vyötärönympärystä ja lihavuustilastoja ja mieti vähän asiaa. Milleniaalisukupolvi on tosiaan saanut sokerijugurtteja mahan täydeltä lapsena. Tällaiseen keskusteluun tulee hyvin valikoitunut porukka kertomaan mielipidettään, ei kannata kovin kummoisia yleistyksiä vetää. Niinkuin ei oikeastaan mistään vauvapalstakeskustelusta.
Niin ja kaikki johtuu sokerijogurtista? Ei esim.karkeista, sipseistä, limusta jne? Olen minäkin saanut mahan täydeltä sokerijogurtteja lapsena, mutta en ole lihava. Ei ne sokerit minua lihottaneet.
Henkilökohtaisesti välttäisin antamasta sokeroituja tuotteita. Mitä jos annat iltapalaksi vaikka maissihiutaleita maidolla?
Vierailija kirjoitti:
Mä sain lapsena vain maustamatonta viiliä ja päälle talkkunaa. Voitteko kuvitella.. talkkunaa!
Joo, ihan varmasti mun lapset on saaneet viilistä ja joka maussa, jos ovat vain halunneet. Itseasiassa hauska sattuma on se, että mun 17v poika haki juuri päärynäviiliksen jääkaapista kun kirjoitin tätä :)
Mulle ei muuta syötettykään kun ällöttäviä sokeri-lisäaine-paskoja. Reumankin sain todennäköisesti sen surkean ruokavalion seurauksena. Nykyään en voi sietää mitään Viiliksiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse heittäytyä neuroottiseksi. Liikkuvat lapset kuluttavat kohtuullisen määrän sokeria ongelmitta.
Mutta sillä on valtavan suuri merkitys terveyden kannalta onko se sokeri valkoista/lisättyä sokeria vai esimerkiksi luonnollisia hedelmäsokereita hedelmistä.
Vierailija kirjoitti:
Eli jos totuttaa lapsena syömään makeuttamatonta niin siihen tottuu ja riski ylipainolle on pienempi?
Siirtyvätkö lapsena opitut mieltymykset aikuisuuteen niin hyvässä kuin pahassa?
Kasarin lapsena kaikki makea oli herkkua. Jacky-makupalat, kaakaot, maustetut jugurtit maistui ja niitä usein vanhemmat ostikin. Viilistä en koskaan tykänny ku se maistu aivan kauheelle.Olin tosi kateellinen serkulle ku niillä oli aina suklaapuuroa, mutta sitten kun itse sitä maistoin, niin en tykänny. Karkkipäivää ei ollut, mutta sain käyttää taskurahat niihin jos halusin. Nyt aikuisena makumaailma aivan erilainen, harvoin syön mitään makeaa, ehkä pari suklaalevyä menee vuodessa, tykkään maustamattomasta viilistä enemmän kuin jugurtista jne. Ei ne kaikki pahat tavat jää aikuisikään. Tosin silloin lapsena olin harvoin kotona, käytiin uimassa, luistelemassa jne kavereiden kanssa.
Mä sain lapsena vain maustamatonta viiliä ja päälle talkkunaa. Voitteko kuvitella.. talkkunaa!
Joo, ihan varmasti mun lapset on saaneet viilistä ja joka maussa, jos ovat vain halunneet. Itseasiassa hauska sattuma on se, että mun 17v poika haki juuri päärynäviiliksen jääkaapista kun kirjoitin tätä :)