Linna 2,naisvankilan arkea . Keskustelua uudesta kaudesta

Vierailija kirjoitti:

Kyseisellä numerotestillä testataan työmuistia, eli lyhytkestoisia muistia. Huono työmuisti taasen voi vaikeuttaa tai estää uuden oppimista. Kyseessä ei siis ollut älykkyyttä mittaavat testit.

Niin eihän oppimisen ja älykkyyden välillä ole mitään korrelaatiota, eihän 🤣🤣🤣

Jeffrey Dahmerilla oli epävakaa persoonallisuushäiriö, joka kuuluu narsismin ja sosiopatian kanssa samaan ryhmään. En siis kutsuisi ensimmäisenä autistiksi vaikka saattoi sellainenkin olla.

Vierailija kirjoitti:

Jeffrey Dahmerilla oli epävakaa persoonallisuushäiriö, joka kuuluu narsismin ja sosiopatian kanssa samaan ryhmään. En siis kutsuisi ensimmäisenä autistiksi vaikka saattoi sellainenkin olla.

Hänellä epäiltiin myös aspergeria. Monellakohan naisella linnasarjassa on häiriöitä? Antisosiaaliseen häiriöön ainakin kuuluu tuo rikoksien tekeminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eve vaikutti aika tunteettomalta ihmiseltä, mutta tiesi kaiken ja asunnonhakukin onnistui tuosta vaan. Älytestitkin oli helppoja tälle neropatille. 

Kumma miten noin älykäs päätyy tuollaiseen jamaan elämässään?

Kiinnitin huomiota Even rehvakkaaseen olemukseen. "Älykäshän mä olen aina ollut mutta en sosiaalisesti." Sitten etsii kuumeisesti SELKO-kirjaa kirjastoautosta.

Mietin että onko autismidiagnoosi edes oikea hänen kohdallaan? Lapseen kohdistuva seksuaalirikos ei kuulosta kirjolaisen hommilta, ja lisänä tuo jatkuva omakehu. 

Huoh.

Mikä sinä olet kiistämään lääkärien tekemää diagnoosia? Eivätköhän he tunne autismin sinua paremmin.

Aivan, jotkut vaan eivät voi uskoa autisteista koskaan mitään pah

Kannattaa laittaa lääkitys kuntoon siellä linnassa. Teillehän tuli ne uudet koneetkin, kai vauva-foorumi lasketaan yleishyödylliseksi sivuksi tirsk

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisimpia henkilöitä oli nämä "muulimummot". Ekan kauden Jane näytti päällepäin kiltiltä lyllertäjältä, mutta silmät olivat ovelat ja ihan eri paria muun habituksen kanssa. Ulosanti oli rauhallista ja mummomaista, mutta se oli fasadi. Hän tiesi tismalleen mitä teki "suklaan" kanssa ja piti kylmästi tarinastaan kiinni.

Tokalla kaudella se vanhempi rouva vaikutti hieman höpsähtäneelle mummelille. Sellaiselle harmittomalle, kuten tarkoituksenaan olikin esittää. Myös hän piti stooristaan kiinni eikä alkanut pehmenemään, ei vaikka oli 75 vee. Ja kas kummaa, hän osasi venäjää, ranskaa, espanjaa yms "ammattikieliä". Kuinka sattuikaan. Sanoisin, että hän oli pitkän linjan ammattilainen ja on osannut kyllä laskea riskit suhteessa hyötyyn.

Kuten myös se hieman nuorempi espanjalainen (?) nainen. Hänkin oli täysi ammattilainen. Nainen kertoi reissanneensa Etelä-Amerikassa ja sieltä kai se sen lastin kanssa tulikin ja jäi ki

Kyllä rouvat tiesivät millä asialla olivat ja se nuorin ei sitä kiistänytkään. Vanhempi rouva oli terävä kuin partaveitsi, todella hyvin oli oppinut suomalaisen aksentin puheeseen, sen verran kun tuossa ohjelmassa puhui.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla noilla on varmasti miehiä jonoksi. Jännänainen kiinnostaa aina, vaikka olisi sosiopaatti ja heiluisi kirveen kanssa. Kiltit naiset jää yksi :(

Tuollaisia panee monet joo, mutta älä sekoita sitä parisuhteeseen.

Kiva,nyt Eve pilaa sitten autistien maineen että ovat kaikki väkivaltaisia hulluja

T.Autistin äiti

Old Sparky kirjoitti:

Mikähän tatuointi Evellä on selässä, kun oli blurrattu? Leijonakoru kaulassakin pisti miettimään

- en hänestä tiedä Liljalla tosin löytyy alaselästään päänsä kokoinen hakaristi tatuointi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihkähän tää lapsena laitokseen huostaanotettu "lähti omilleen 15-vuotiaana"? Yllättäen ei avannut asiaa. Alaikäinen huostaanotettu ei lähde yhtään mihinkään muualle kuin jonkun 18v jäbän jälkihuoltoluukun nurkkiin leikkimään "paria". Sielläkin on seurannassa, koska on ns. hatkalainen. Omilleen ei voi lähteä, koska ei alaikäisenä saa omaa asuntoa. Jos taas pääsee takaisin sukulaisilleen, niin ei ole "omillaan", vaan asuu siellä sukulaisilla ja huostaanotto puretaan.

 

Paskapuhetta siis, että asuisi 15 vuotiaana "omillaan".

 

Niin no esim. Itselleni sossu hoiti oman vuokra-asunnon 15vuotiaana. 

Ei sillon ollu mitään seurantaa. Perhetyö kävi pari kertaa istumassa sohvalla

Just ja just miten taitavaksi oletettu jos on näin ollut.. osa kun siellä maksanut lapsilisistä vuokranomavastuut kelan katkaistessa vanhempain rahan kun siellä sai sen n.500 e/ kk kaikkeen, ja silloin elarit ei pyörineet eikä toimarikaan , eli asumis- tuki lapsilisä joten ...? :D Kummaa 

Liljan elinkautisen taustoista tässä:

https://www.seiska.fi/katso/tallaisesta-rikoksesta-linna-sarjan-lilja-v…

"Lilya Carmen Lilith Lehtonen"🤣, Liljan oikea nimi.  Onkohan äitinsä antama vai itse vaihtanut? Jostain syystä rikolliset tykkäävät vaihtaa nimensä mahdollisimman oudoksi.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää, kun noi vangit kiukuttelevat ja tiuskivat jatkuvasti kun heidän asioitaan yritetään järjestää "vttu, kun mä en tee sitä ja tätä ja vttu tää on tällasta, vttu. Henkinen kehitys jäänyt teini-ikäisen tasolle?

Siksi ne siellä vankilassa ovatkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseisellä numerotestillä testataan työmuistia, eli lyhytkestoisia muistia. Huono työmuisti taasen voi vaikeuttaa tai estää uuden oppimista. Kyseessä ei siis ollut älykkyyttä mittaavat testit.

Niin eihän oppimisen ja älykkyyden välillä ole mitään korrelaatiota, eihän 🤣🤣🤣

Tietysti on.

Korkeaan älykkyyteen liittyy myös hyvä työmuisti.

Työ- eli lyhytkestoinen muisti kuitenkin olla huono keskitason  älykkyyden omaavalla henkilöllä.

Tällöin opintomenestys on vaatimattomampi kuin älykkyyttä mittaavan kuviotestin tuloksista voisi olettaa.

Paikka on entinem koulukoti mutta naisten käytöksen perusteella se on koulukoti edelleen,näytelllään keskaa rööki suussa ja otetaan hatkoja. 

On kyllä hienoa taas huomata, että itselle jää vähemmän rahaa käteen kuin vangille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseisellä numerotestillä testataan työmuistia, eli lyhytkestoisia muistia. Huono työmuisti taasen voi vaikeuttaa tai estää uuden oppimista. Kyseessä ei siis ollut älykkyyttä mittaavat testit.

Niin eihän oppimisen ja älykkyyden välillä ole mitään korrelaatiota, eihän 🤣🤣🤣

Tietysti on.

Korkeaan älykkyyteen liittyy myös hyvä työmuisti.

Työ- eli lyhytkestoinen muisti kuitenkin olla huono keskitason  älykkyyden omaavalla henkilöllä.

Tällöin opintomenestys on vaatimattomampi kuin älykkyyttä mittaavan kuviotestin tuloksista voisi olettaa.

Työmuisti voi olla huono myös älykkäällä henkilöllä, eikä se välttämättä juuri vaikuta opintomenestykseen. Opiskeluissa tarvitaan pitkäkestoista muistia ja pohdintakykyä huomattavasti enemmän, koulussa lyhytkestoinen työmuisti saattaa aiheuttaa vaikeuksia lähinnä päässälaskun kaltaisten asioiden tai tavaroiden tallessa pitämisen kanssa.

Lähes poikkeuksetta adhd-ihmisillä työmuisti on heikko, aspergereilla prosessointinopeus puolestaan on usein keskimääräistä hitaampaa. Silti kumpikaan ei tarkoita alhaista älykkyyttä, vaan molemmat kompensoituvat helposti sillä, jos muut osa-alueet (visuaalinen päättely ja kielellinen ymmärtäminen) ovat korkeat. (Aina nämäkään eivät muuten toimi yksiselitteisesti, vaan visuaalisia kuvioita paperilla helposti hahmottavalla ihmisellä voi olla vaikeuksia hahmottaa arkisia mittasuhteita tai numeroita, vaikka ihmiset usein olettavat näiden kulkevan käsi kädessä.)

Työmuistiltaan ja prosessointinopeudeltaan heikko henkilö voi siis päästä hyvin pitkälle vaikkapa akateemisella uralla, varsinkin jos saa esimerkiksi tenteissä lisäaikaa tai muita haasteidensa kompensointeja (itse opiskeltavat aineet eivät kuitenkaan ole sen helpotetumpia).

Tämä ei tietenkään päde näiden vankien kohdalla enkä usko, että edes korkeakoulututkinto on heille kovin mahdollinen. Mutta täällä puhuttiin jo yleisemmin, niin halusin oikaista niitä virheitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseisellä numerotestillä testataan työmuistia, eli lyhytkestoisia muistia. Huono työmuisti taasen voi vaikeuttaa tai estää uuden oppimista. Kyseessä ei siis ollut älykkyyttä mittaavat testit.

Niin eihän oppimisen ja älykkyyden välillä ole mitään korrelaatiota, eihän 🤣🤣🤣

Tietysti on.

Korkeaan älykkyyteen liittyy myös hyvä työmuisti.

Työ- eli lyhytkestoinen muisti kuitenkin olla huono keskitason  älykkyyden omaavalla henkilöllä.

Tällöin opintomenestys on vaatimattomampi kuin älykkyyttä mittaavan kuviotestin tuloksista voisi olettaa.

Työmuisti voi olla huono myös älykkäällä henkilöllä, eikä se välttämättä juuri vaikuta opintomenestykseen. Opiskeluissa tarvitaan pitkäkestois

Lopetin lukemisen kun sanoit että heikko työmuisti tai prosessointinopeus ei tarkoita alhaista älykkyyttä, hahahaa... JUURI SITÄ se tarkoittaa! Ei sitä muuten mitattaisi äötesteissä!!!!!!! Jos jotain mitataan siinä testissä niin se tarkoittaa älykkyyttä!!!!! Näitä yritetään selitellä vaikka ja miten...Jos on tyhmä niin ei oo tyhmä ja varmaan kohta keksitään joku kristalliälykkyysXD Nämä vangit eivät pärjää ainakaan älykkyyden turvin ja turha selitellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihkähän tää lapsena laitokseen huostaanotettu "lähti omilleen 15-vuotiaana"? Yllättäen ei avannut asiaa. Alaikäinen huostaanotettu ei lähde yhtään mihinkään muualle kuin jonkun 18v jäbän jälkihuoltoluukun nurkkiin leikkimään "paria". Sielläkin on seurannassa, koska on ns. hatkalainen. Omilleen ei voi lähteä, koska ei alaikäisenä saa omaa asuntoa. Jos taas pääsee takaisin sukulaisilleen, niin ei ole "omillaan", vaan asuu siellä sukulaisilla ja huostaanotto puretaan.

 

Paskapuhetta siis, että asuisi 15 vuotiaana "omillaan".

 

Niin no esim. Itselleni sossu hoiti oman vuokra-asunnon 15vuot

En tiedä olinko :D Asuin osastolla muutamia viikkoja ennen omaa asuntoa, koska sijoituspaikkoja ei ollut vapaana. Mutta et onko tehty joku päätös ja jos niin mikä ja koska ei ole tietoa.

Pitää huomioida, et lastensuojelulakikin koki isomman mullistuksen vasta Vilja Eerikan-tapauksen jälkeen 2012. Myös kodin ulkopuoliset sijoitukset, sekä laitos/sijoituspaikkojen määrä ovat monin kertaistuneen 2010-luvun jälkeen.

Krista on kuitenkin jo yli nelikymppinen, aika ysärillä ja 2000-luvullakin oli vielä aika erillaista kuin nykyään. Ei ollut mitenkään harvinaista, et hatkat ottaneet jäivät sille tielleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihkähän tää lapsena laitokseen huostaanotettu "lähti omilleen 15-vuotiaana"? Yllättäen ei avannut asiaa. Alaikäinen huostaanotettu ei lähde yhtään mihinkään muualle kuin jonkun 18v jäbän jälkihuoltoluukun nurkkiin leikkimään "paria". Sielläkin on seurannassa, koska on ns. hatkalainen. Omilleen ei voi lähteä, koska ei alaikäisenä saa omaa asuntoa. Jos taas pääsee takaisin sukulaisilleen, niin ei ole "omillaan", vaan asuu siellä sukulaisilla ja huostaanotto puretaan.

 

Paskapuhetta siis, että asuisi 15 vuotiaana "omillaan".

 

Niin no esim. Itselleni sossu hoiti oman vuokra-asunnon 15vuotiaana. 

Ei sillon ollu mitään seura

En nyt voi puhua kuin omasta puolestani, mut homma meni niin, että sopimuksen mukaan vanhempieni olisi tullut maksaa lapsilisät + muistaakseni n. 200€ elatusmaksuja kuukaudessa. Tämä summa oli huomioitu toimeentulotuessa, jonka sain tililleni joka kuukausi ilman erillistä hakemusta. Muistaakseni oli vielä niin, et ttt oli laskettu silloisen alle 17v kotona asuvan mukaan eli siitä sitten vähennetty elatus+lapsilisät, joita vanhempani eivät tosin koskaan itselleni maksaneet. Vuokra maksettiin myös joka kk suoraan vuokranantajalle ja mul on sellainen mielikuva, et myös sähkö + muut mahdolliset asumiskulut laskutettiin suoraan sosiaalitoimelta, eli ei tarvinnut edes laskuja sinne toimittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseisellä numerotestillä testataan työmuistia, eli lyhytkestoisia muistia. Huono työmuisti taasen voi vaikeuttaa tai estää uuden oppimista. Kyseessä ei siis ollut älykkyyttä mittaavat testit.

Niin eihän oppimisen ja älykkyyden välillä ole mitään korrelaatiota, eihän 🤣🤣🤣

Tietysti on.

Korkeaan älykkyyteen liittyy myös hyvä työmuisti.

Työ- eli lyhytkestoinen muisti kuitenkin olla huono keskitason  älykkyyden omaavalla henkilöllä.

Tällöin opintomenestys on vaatimattomampi kuin älykkyyttä mittaavan kuviotestin tuloksista voisi olettaa.

Työmuisti voi olla huono myös älykkäällä henkilöllä, eikä se välttämättä juuri vaikuta opin

Olisit voinut lukea kommentin loppuun. Puhuin yleisellä tasolla, en vangeista, joiden minäkään en usko olevan tavallista älykkäämpiä.

Älykkyystestissä (terveydenhuollossa yleensä WAIS-IV) mitataan älykkyyden osa-alueita - ja näiden osa-alueiden sisällä olevia osa-alueita. Useimmilla ihmisillä älykkyyden eri osat korreloivat keskenään, mutta etenkään neuroepätyypillisillä näin ei aina ole.

Jos jossakin osa-alueessa pärjää tarpeeksi hyvin, se nostaa kokonaisuutta, vaikka toisesta suoriutuisikin heikommin. Myös osa-alueiden sisällä saattaa olla eroja. Tätä voi verrata vaikka kokeessa pärjäämiseen - muutamasta tehtävästä voi saada huonommat pisteet, mutta silti numero on hyvä, jos osa tehtävistä menee tarpeeksi putkeen.

Prosessointinopeudeltaan heikko mutta kielellisessä ymmärtämisessä hyvä - tai kielellisessä ymmärtämisessä heikompi mutta prosessointinopeudeltaan hyvä - henkilö voidaan siis todeta älykkyydeltään keskitasoiseksi tai tavallista älykkäämmäksi, koska kokonaisuus ratkaisee.

Eri älykkyyden lajit myös näyttäytyvät eri tavalla. Opiskelussa kielellisestä hahmottamisesta on usein eniten hyötyä. Hyvä työmuisti ja prosessointinopeus puolestaan auttavat pärjäämään arki- ja työelämässä hyvin, näissä lahjakkaat ihmiset ovat yleensä heitä jotka tavattaessa vaikuttavat kaikkein älykkäimmiltä (etenkin prosessointinopeus eli "nopeat hoksottimet" näkyy helposti ulospäin). Visuaalinen päättely puolestaan katsotaan "perinteisimmäksi" tavaksi tarkastella älykkyyttä, sitä käytetään mm. Mensan testeissä.