Onko muiden mielestä parisuhteilu tylsää?
Yritin kuukauden verran tapailla miestä mutta tylsää oli. Olen monta vuotta jo ollut sinkku ja tullut omat rutiinit sekä elämä on mielestäni mukavaa yksin. Koin tapailun todella kuluttavana, koko ajan viestiä pukkasi, ei hetkeäkään rauhaa, miehen luona oltiin ja tylsää oli. Tuonkin ajan olisi käyttänyt tehokkaammin, kuin vain istumiseen ja puhumiseen. Tykkään tehdä yksin juttuja, kuten reissata, olla kotona yksin, tehdä ruokaa ja elää ihan perus arkea yksin. Onko muita ja onko parisuhteet oikeasti tuollaista nysväämistä?
Kommentit (30)
Olis kannattanut vaikka naimista kokeilla sen istumisen ja puhumisen sijaan.
Päinvastoin. Sinkkuna elämäni oli hirveää nysväämistä, mutta nyt suhteessa on jatkuvasti kaikkea kivaa.
Ehkä te ette ole sopiva pari. Muistan kun tapailin nuorempana miestä, joka alkoi pelata pleikkarilla kun menin hänen luokseen kylään. Meillä ei ollut mitään yhteistä. Ei oikeastaan edes mitään puhuttavaa. :D
Kai sä nyt ite tiedät, mistä tykkäät. Mitä väliä sillä on, tykkääkö kaikki muut siitä, mistä sinäkin. Senkus elät sinkkuna tai suhteessa. Ei kuulu muille.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä te ette ole sopiva pari. Muistan kun tapailin nuorempana miestä, joka alkoi pelata pleikkarilla kun menin hänen luokseen kylään. Meillä ei ollut mitään yhteistä. Ei oikeastaan edes mitään puhuttavaa. :D
Ehkä surkein parisuhdekumppani on sellainen, joka olettaa että vietetään aikaa hänen luonaan syystä x, mutta ei kuitenkaan oikeasti halua viettää aikaa yhdessä vaan puuhailee omiaan. Toinen istuu sillä aikaa toimettomana sohvalla. Sama tyyppi ei kuitenkaan halua missään nimessä muuttaa yhteen, että molemmat voisivat puuhailla niitä omiaan saman katon alla.
Ei vaan parasta elämässä. Pitkä, toimiva parisuhde on mun suurin voimavara.
Itse haluaisin erota, en kestä enää miehen määräilyä ja kontrollointia joka asiassa. Elämä kuluu hukkaan ns. nyrkin ja hellan välissä.
Helvatan hyvää ja antoisaa elämää toivotan kaikille teille itsenne ympärillä pyöriville. Varokaa ettei alkaa pyörryttämään .
Seksi on plussa, kaikki muu on miinusta.
Et ollut kyseisestä ihmisestä riittävän kiinnostunut eikä teillä ollut tarpeeksi yhteistä. Jos joskus sopiva ihminen löytyy ja se päihittää yksin puuhailun niin mikäs siinä. Jotkut toki viihtyvät aina parhaiten yksin, ei ole parisuhdepakkoa.
Joo, siksi olenkin ollut ilman parisuhteita jo 17 vuotta ja aion olla loppuelämäni. En vaan kaipaa parisuhdetta yhtään mihinkään, olen onnellisin yksin. Seksinkin saa hoidettua itsekseen sopivilla apuvälineillä.
Mitäs menet suhteeseen vääränlaisen miehen kanssa? Taidat olla yksinkertainen.
Mä aina välillä virittelen Tinderin tulille ja käyn muutamilla treffeillä vain todetakseni, että kyllä se elämä sittenkin on paljon helpompaa yksin. En jaksa nähdä vaivaa tai taikoa aikaa jollekin randomille. Olen jo sen ikäinen ettei perhosia kovin helposti vatsassa lentele ja ilman tunnetta en parisuhteeseen halua. Olen kuitenkin elämäni aikana ollut rakastunut ja saanut vastarakkautta eli sinänsä en koe jääväni mistään paitsi. Ja näin naisena seksielämäni on tyydyttävämpää omin voimin :)
En tiedä onko tylsää oikea sana omalla kohdallani, ennemminkin liian sitovaa ja tukahduttavaa.
Tarvitsen paljon tilaa ja vapautta ympärilleni. Haluan olla yksin ja tehdä asioita yksin kuten matkustaa, käydä patikoimassa, ihan vaan olla hiljaa kotona. Kaikkea sellaista. Jos on tarve tavata ihmisiä, menen ja tapaan. Voidaan sopia kavereitten kanssa treffejä, viettää aikaa toistemme luona tai käydä jossain tapahtumassa tms.
Kaverin kanssa on siitä hienoa että vapaudentunne säilyy, ei ole palloa jalassa.
On myös erittäin vaikea löytää miestä jonka kanssa voi oikeasti keskustella, joka on kiinnostava. En jaksa mitään pinnallista höpinää ja liirum-laarua enkä missään tapauksessa typeryyttä. Pitää olla hyvä huumorintaju ja huumorilla en tarkoita typeriä alapäänvitsejä ja viinasekoilua. Älykäs huumori, sarkasmi, kyky nauraa itselleen ja toisillekin ja toisten kanssa kun se ei tapahdu ilkeässä muodossa.
Paras ystäväni on etäsuhteessa, mies asuu Saksassa ja he tapailevat luonnollisesti aika harvoin. Sitä on jattkunut vuosia ja ovat hyvin tyytyväisiä. Mies on harkinnut kesäasunnon ostoa Suomesta mutta ei Suomeen muuttoa kuten ei ystävänikään halua Saksaan. Hän on samanluontoinen kuin minä.
Aina sanotaan että sitten kun olet vanha niin yksin istut ja suret. Kun naisten elinikä on paljon korkeampi kuin miesten, yksin sitä jää muutkin. Mitä lapsiin tulee, työssäni näen hyvin läheltä kuinka paljon ne lapset vanhemmistaan huolehtivat kun saavat heidät jonnekin hoitokotiin työnnettyä. Siellä sitä yksinäisyyttä tosissaan tapaa. (Omat vanhempani ovat kuolleet.)
En aio surra vanhuutta, se tulee luonnolliseen tapaan kaikille jos ei ennen sitä kuole. Elän nyt, se on pääasia ja aion elää mahdollisimman hyvin.
Mulla olis tylsää sinkkuna. Tykkään kun puolison kanssa saa jakaa asioita, on yhteinen koti, lapset, sukulaiset ja ystävät. On helpompaa kun ei ole yksin vastuussa kaikesta. Me kyllä annamme toisillemme paljon tilaa ja tehdään asioita yksin. Se on niin luontevaa ettei tarvitse tuollaisista asioista ikinä kinata. Puoliso on kuin paras ystäväni, haluamme toisillemme hyvää ja tuemme kaikessa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tylsää oikea sana omalla kohdallani, ennemminkin liian sitovaa ja tukahduttavaa.
Tarvitsen paljon tilaa ja vapautta ympärilleni. Haluan olla yksin ja tehdä asioita yksin kuten matkustaa, käydä patikoimassa, ihan vaan olla hiljaa kotona. Kaikkea sellaista. Jos on tarve tavata ihmisiä, menen ja tapaan. Voidaan sopia kavereitten kanssa treffejä, viettää aikaa toistemme luona tai käydä jossain tapahtumassa tms.
Kaverin kanssa on siitä hienoa että vapaudentunne säilyy, ei ole palloa jalassa.
On myös erittäin vaikea löytää miestä jonka kanssa voi oikeasti keskustella, joka on kiinnostava. En jaksa mitään pinnallista höpinää ja liirum-laarua enkä missään tapauksessa typeryyttä. Pitää olla hyvä huumorintaju ja huumorilla en tarkoita typeriä alapäänvitsejä ja viinasekoilua. Älykäs huumori, sarkasmi, kyky nauraa itselleen ja toisillekin ja toisten kanssa kun se ei tapahdu ilkeässä muo
Just näin! Ite kans lähdössä ulkomaille ja tähän mies totesi, että kai mä nyt sen aikaa jaksan odottaa. Ja olen "vain" viikon pois suomesta. Ihan niinkö pitäsi joku siunaus saada ja lähden sinne tekeen töitä, niin hei haloo. Ei edes viikkoa jaksa olla yksin. Joka tapauksessa tuo homma meni puihin, kun tuntui että happi loppuu. -ap
Minulla ei ole miehen kanssa tylsää. Ollaan tehty vaikka mitä. Kesällä veneillään ja ulkoillaan paljon. Talvella ollaan käyty reissulla autolla. Ajettiin ruotsin läpi tanskaan ja sieltä saksaan ja takas kotiin. Mieheni ei paljon viestiä lähetä joten saan tehdä omia juttuja ihan rauhassa. Viikonloppuisin ollaan yhdessä ja tehdään jotain.
On se tylsää jos on tylsä kumppani josta ei oikein tykkää. Itse tykkään hirmuisen paljon nykyisestä kumppanistani eikä mulla ole tylsää hänen kanssaan, on kiva viettää aikaa yhdessä ja tehdä kaikkea. Omia reissuja on eikä yhdessäolo ole tukahduttavaa ja sitovaa. Kontrolloivan exän kanssa oli tuommoista, mutta se on tosiaan kumppanista kiinni eikä itse parisuhdestatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin erota, en kestä enää miehen määräilyä ja kontrollointia joka asiassa. Elämä kuluu hukkaan ns. nyrkin ja hellan välissä.
Tee se. Et kadu. Ihmisen kuuluu olla vapaa, vaikka olisikin suhteessa jonkun kanssa.
Meillä on etäsuhde ja viestitellään, se on kivaa. Viimeksi kun nähtiin käytiin taidemuseossa ja syömässä ja kasattiin kirjahylly, ei ollenkaan tylsää.