Painan nyt varmaan 130 kg. Mistä lähden liikkeelle laihtuakseni?

Kannattaa alkaa käyttämään huumeita, kunnon narkkarit on harvoin lihavia.

T.Skäbä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarilla oli just hyvä juttu tuosta, Liikunta ei laihduta:

https://www.hs.fi/tiede/art-2000008435308.html

...ja laihduttaminen lihottaa. Riittävästi unta - mieluiten ehkä yöllä ja herättyä aamiainen ja päivän mittaan muutakin ruokaa muuttaman kerran 🤔

Mummodieetti eli syödään enimmäkseen sellaista, minkä mummokin tunnistaa ruuaksi 😎

Vierailija kirjoitti:

Ihan ensimmäisenä vaikka mummon ohje, ei ruokaa eikä mitään kaloreja sisältävää klo 18 jälkeen.

Tämä on kyllä todella huono ohje, koska ei kaikkien arki toimi niinkuin mummon aikana, että nukkumaan mennään jo klo 19. Itse pääsen töistä vasta klo 18, ja syön todellakin sen jälkeen päivällisen, jotta jaksan harrastaa liikuntaa työpäivän jälkeen. Liikunnan jälkeen syön vielä iltapalan.

Aloita sokerista ja piilosokerista. Aluksi vaikeaa, mutta alun jälkeen helpottaa. Syö normaaleja aterioita säännöllisesti lisäten vähitellen kasvisten määrää. Älä päästä nälkää muodostumaan, vaan syö nimenomaan normaalisti. Laihdutin tuolla menetelmällä itse 20 kiloa. Liikuntaa vain kohtuullisesti, ruokavalion koostumus tärkeämpää. 

Laihdutin 4 vuotta sitten 50kg. Suurimmillani olin 113kg/173cm. Yritin kymmeniä kertoja ennen onnistumista ja paino nousi sinä aikana koko ajan. Älä siis luovuta vaikka takapakkeja tulisi montakin, kaikki on silti mahdollista!

Minulle sopii vähähiilarinen ruokavalio (ei keto, vaan alle 100ghh/pvä), lisäksi laskin kaloreita. Mulla vähähh siksi, että hiilarit nostaa kohdallani näläntunnetta. pärjään rajoitetuilla kaloreilla paremmin, kun hiilarit on vähemmällä. Ei kitukuuria kuitenkaan, jos laskee kalorit liian alhaalle, kisaväsymys iskee varmasti.

Täytyy myöntää, että ihmettelen itsekin näin jälkikäteen, miten onnistuin suorituksessani. Se laskeva lukema vaaassa motivoi kivasti. Vaikka välillä meni viikkoja ilman pudotusta, jatkoin muuttamatta mitään. Sitten yhtäkkiä humpsahtikin 3kg alaspäin.  

 

Minulla on ollut koko elämäni syömishäiriökäyttäytymistä eikä laihtuminen parantanut oireilua yhtään (ahmimistyyppistä). Painonhallinta on edelleen päivittäinen taistelu. Haaveilen siitä, että ozempicia riittäisi joskus meille normaalipainoisillekin ahmimishäiriöisille. Ruuan ajattelu vie edelleen suuren osan päivästä ja on todella raskasta. Laihtuminen ei siis ratkaissut minulla näitä ongelmia. Olen silti paljon onnellisempi nyt, suureksi osaksi siksi, että ympäristö suhtautuu minuun 100 kertaa paremmin ja arvostavammin kuin ylipainoisena (joka on sekin aivan perseestä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikuntaa, liikuntaa, liikuntaa. Se puoli ensin kuntoon,  sitten voi alkaa kiusata itseäsi ravintoasioilla. Tuo eka kolme on se vaikein.

Alapeukkujen määrä kertoo hienosti,  miksi liikalihavien määrä kasvaa koko ajan.

Enemmänkin siitä että totuus on päinvastainen. Kysy ravintoterapeutilta tai lihavuuslääkäriltä ja häpeä.

Näinhän te potsit asian itsellenne tulkitsette.

No lopeta rasvansyönti. Kehossasi on sitä kymmeniä kiloja.

Aloitat menemällä vaa'alle. Sitten alat pätkäpaastolle, eli rajoitat ruokailut 8 tunnin ajalle alkuun, ja syöt silloin normaalia ruokaa. Käyt vaa'alla joka päivä, ja kun huomaat painon alenevan, saat motivaatiota ja voit kutistaa ruokaikkunasi 6 tuntiin päivässä.

Hyvä, olet jo aloittanut. Tuo ruuan etukäteen suunnittelu on auttanut mua eniten. Silloin on vaikeampi retkahtaa. Ja kun syö aterioita, niin napostelun tarve vähenee.

Itse myös yritän lisätä askeleita. Lähdin muutaman sadan päiväaskeleesta ja nyt on jo 2000 askelta yleensä joka päivä. Eihän toi huimaava määrä ole, mutta parempi kuin alussa. Jos tykkäät tanssia, niin pari kertaa päivässä yksi tai kaksi kivaa biisiä soimaan ja hytkyttelet vähän. Siitä tulee hyvä mieli. Ja niitä askeleita. Tsemppiä. 

Päivittäin kävelylenkki. Pikkuhiljaa pitempi matka.

Syö hedelmiä ja vihanneksia. Jätä rasva, sokeri ja suola pois ruuastasi. Noin 2 viikon jälkeen et kaipaa sokeria ja suolaa.

Syö monivitamiinipillereitä ja mieliteko m enee ohi 1/2 tunnissa. Kromin puute aiheuttaa suklaanhimoa.

Syö vaikka kaurapuuro aamulla ja jos nälättää illalla tai yöllä niin syö se silloinkin, mutta ilman sokeria ja voisilmää.

Vierailija kirjoitti:

Liikuntaa, liikuntaa, liikuntaa. Se puoli ensin kuntoon,  sitten voi alkaa kiusata itseäsi ravintoasioilla. Tuo eka kolme on se vaikein.

Liikunta ei laihduta yhtikäs mitään, jos ravintopuoli on retuperällä. Et voi mättää roskaruokaa ja herkkuja, ja sitten kuvitella että ne on kulutettu kun käy lenkillä. Ei. Ei. Ei!!!! Ratkaisevin asia laihdutuksessa on se, mitä suuhunsa tunkee. Liikunta tukee painonpudotuksessa, mutta yksinään pelkkä liikunta ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Tää oli suosituin huonoin laihdutusneuvo :D Liikunta ei laihduta. 

No, ihmekös teitä läskejä alkaa riesaksi asti olla, jos ajatusmaailma on tuolla tasolla.

Kyllä se pitää lähteä ruokavaliosta,vai luuletko että 130 kiloinen käy lenkillä,jonka jälkeen hän juo mukillisen  vettä,ei hän vetää nälkäänsä kilon pyttipannua ja kierre jatkuu.

Vierailija kirjoitti:

Hesarilla oli just hyvä juttu tuosta, Liikunta ei laihduta:

https://www.hs.fi/tiede/art-2000008435308.html

Liikunta laihduttaa kun siihen lisää ruokavalion. Kyllä ne sohvaperunat on ylipainoisia, en ole nähnyt yhtään ylipainoista juoksijaa tuolla ulkona

Muista liikkua enemmän se pitää aineen- vaihdunnan  toimessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikuntaa, liikuntaa, liikuntaa. Se puoli ensin kuntoon,  sitten voi alkaa kiusata itseäsi ravintoasioilla. Tuo eka kolme on se vaikein.

Alapeukkujen määrä kertoo hienosti,  miksi liikalihavien määrä kasvaa koko ajan.

Alapeukkuja tuli varmaan siitä, että moneen kertaan asia on laitettu ykköseksi tuossa kommentissa. Ihan ensin kuitenkin katsotaan se mitä suuhun laitetaan ja hoidetaan mieltä, eli syitä lohtusyömiseen jne. Sitten suunnitellaan liikuntaa oheen, ja aloitetaan se vaikka pienillä kävelyillä. Joku kuntolaitekin kotona on hyödyllinen, ylipainoinen kun yleensä välttelee kuntosaleja.

Jos yhtään tuntisit lihavan sielunelämää, tietäisit, että useimmille todella ylipainoisille laihduttaminen tyssää heti, kun joku pistää heidät hikilenkille. Jos läski on makoilulla ja mässäämisellä hankittu, niin kyllä se lähtee myös vaikka makoilemalla, kunhan energian saantia vähennetään alle kulutuksen. Liikunnan merkitystä en vähättele, mutta ykkösasia se ei laihduttajalle ole. Toivottavasti jokainen tuntee joskus liikunnan riemua.

Terveisin 48kg omin avuin laihduttanut, entinen läski.

Pään sisältö kuntoon ensin, sitten vois miettiä ravintoasioita ja liikuntaa. Useimmiten liikakilojen päästäminen kroppaan on valinta. Kukaan muu kuin ei sitä roskaruokaa ja sokeria tunge suuhun.

Aloita siitä, että löydät riittävän tahdonlujuuden. Se vaatii itseluottamusta ja itsearvostusta. Puhu itsellesi positiivisesti, ihan vaikka ääneen peilin edessä. Katso itseäsi ja sano "minä ansaitsen normaalipainoisen kehon". Ymmärrä se, että olet rankaissut itseäsi ylensyömällä. Nyt päätät tietoisesti alkaa rakastamaan itseäsi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarilla oli just hyvä juttu tuosta, Liikunta ei laihduta:

https://www.hs.fi/tiede/art-2000008435308.html

Liikunta laihduttaa kun siihen lisää ruokavalion. Kyllä ne sohvaperunat on ylipainoisia, en ole nähnyt yhtään ylipainoista juoksijaa tuolla ulkona

Minä näen useinkin ylipainoisia hölkkääjiä. Hyvä että liikkuvat, mutta tekee pahaa heidän polviensa puolesta. 

Minä olen ylipainoinen liikkuja, ja ei voi kuin sääliä teitä, jotka siellä pururadan reunoilla, uimahalleissa tai missä nyt milloinkin, osoittelette sormella, ivallisina omassa ylemmyydessänne.

Turhaa on täällä jatkuvasti ylipainoisia solvata, eihän me saada näköjään edes laihduttaa ja liikkua rauhassa. Moukkamaista käytöstä. Itse ainakin kannustan ihmisiä mihin tahansa hyvää tekevään ponnisteluun.