Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olenko ainoa kuka ei usko että rakkaus kehittyy ajan myötä
31.01.2024 |
Otsikko saattaa olla hämäävä mutta koitan selittää
Monesti kuulee että ihmiset sanovat menneen yhteen henkilön kanssa kenestä he eivät juurikaan edes pitäneet ja sitten "ajan myötä" se rakkaus tuli ja nyt kumppani on " se oikea "
Minun mielestä toi kuulostaa enemmän kiintymykseltä ja siltä että ihminen on tavallaan jämähtänyt siihen suhteeseen
Näen itse rakkauden niin että se on enemmän sellainen tulinen ja syvä, useasti nämä ihmiset eivät edes päädy pitkään parisuhteeseen ketkä ovat kokeneet sen koska ihminen haluaa useasti järkeillä asioita ja tosirakkaus ei mene yleensä järjen mukaan.
Miten te näette asian?
Kommentit (61)
Riippuu vähän kuinka hyvin ihminen osaa lukea toista ja omia tarpeitaan ja persoonallisuutta. Jos ei vaan ymmärrä potentiaalista suhdetta ei sitä näe niin nopeasti. Jotkut rakastuvat salamalla jotkut hiljaisella hiilloksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema, tuima kuin tuonela on sen kiivaus, sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki. Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa, eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.
No, uskon kyllä rakkauden kehittymiseen.
En tiedä onko kiin, että
pitää
alussa olla se rakkauden tunne tai ihastuminen.
Jotkut voi vasta ajan kanssa avautua ja tulee
monenlaisia piirteitä esiin. Ja sitten, kun tuntee toisen, niin voikin yllättää se rakkaus.
Aika moni rakastuu jo entuudestaan tuttuun ihmiseen.
Onneksi tunne maailma ei ajattelulla kontrolloitavissa ole. Rakastuminen tapahtuu jos tapahtuu eikä siinä logiikka paljon auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakkautta on monenlaista. Se tulinen rakkaus saattaa olla järjetöntä himoa ja vetovoimaa. Ja hitaasti kehittyvä rakkaus toisen hyväksymistä ja tuntemista. Olisiko kyse siitä minkätyyppistä rakkautta kukakin arvostaa?
Mun mielestä rakkaus voi tulla ainoastaan tutustumisen kautta, eli siihen tarvitaan väistämättä jonkin verran aikaa. Muuten se on rakastumista johonkin itse luotuun mielikuvaan tai toisen ulkonäköön. En pidä salamarakastumlsia rakkautena sanan varsinaisessa merkityksessä, vaikkakin nekin toki voivat muodostua rakkaudeksi. Tosin olen huomannut, että usein näin ei käy. Se mielikuva, mihin hullaantui, kun harvoin vastaa todellisuutta. Sitten kuvitellaan että toinen muuttui tms. vaikka oikeasti vain omat mielikuvat karisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on takana kaksi pitkää parisuhdetta joissa kävi juuri noin. Kiinnyin, toki, mutta en koskaan kokenut rakastuvani tai rakastamani romanttisesti. Ja sitten nykyisyydessä on suhde joka alkoi rakastumisella. Ainoa ihminen (lasteni lisäksi) jolle olen sanonut rakastavani. Jos tästä rakastumisesta alkanut suhde ei kestä, sitten itselläni ei kestä mikään. Nuo pikkuhiljaa rakentuvat suhteet kun on nähty jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tunne maailma ei ajattelulla kontrolloitavissa ole. Rakastuminen tapahtuu jos tapahtuu eikä siinä logiikka paljon auta.
Itse asiassa juuri päinvastoin. Ihminen rakastuu kun antaa itselleen luvan rakastua.
Tämä näkyy erityisesti niissä kulttuureissa, joissa vanhemmat valitsevat lapselleen puolison. Rakastuminen tapahtuu silloinkin useimmissa tapauksissa, jos puoliso ei ole ihan täysi törttö. Myrskyluodon Maija -elokuvassa käsittääkseni kerrotaan juuri tällainen tarina.
Meidän kulttuurissamme tämä näkyy esimerkiksi siten, että rakastuminen iskee usein juuri silloin, kun entinen liitto on huonolla tolalla mutta olisi vielä korjattavissa. Rakastuminen iskee ulkomailla, kun omat tukiverkot ovat kaukana. Rakastuminen iskee vankilassa kun päihteitä ei saa.
Itse etsiskelin rakkautta ja rakastuinkin aika leväperäisesti 30-vuotiaaksi saakka. Silloin sanoin itselleni, että jos tämän rakkauteni kohteen saan, ei minun tarvitse enää elämässäni rakastua. Siitä on nyt noin 20 vuotta.
Älkää vain sekottako ihastumista ja voimakasta viehättymistä rakkauden kanssa.
Sitäpaitsi moni ei alitajuisesti uskalla sallia jotain tai kaikkia näistä itselleen.
Rakastaminen on kuitenkin taito sekä tahtotila ja parhaillaan syvää tiedostavuutta.
Viehättyminen, ihastuminen, himoitseminen ja kiintyminenkään eivät kuitenkaan vaadi edellämainittuja.
Jos edellämainittuja ominaisuuksia ei ole vahvoina, jotkut ymmärtävät syventää tätä "soittotaitoaan" ja kauniin musiikin tekemistä, harjoittamista yhden sopivaksi koetun soittimen kanssa. Toiset vaihtavat soittimia ja orkestereita vähäväliä tai usein koskaan menemättä kovinkaan syvälle.
Itsetuntemus ja myötätunto (itseä ja muita kohtaan) on kuitenkin perusta ja avain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tunne maailma ei ajattelulla kontrolloitavissa ole. Rakastuminen tapahtuu jos tapahtuu eikä siinä logiikka paljon auta.
Itse asiassa juuri päinvastoin. Ihminen rakastuu kun antaa itselleen luvan rakastua.
Tämä näkyy erityisesti niissä kulttuureissa, joissa vanhemmat valitsevat lapselleen puolison. Rakastuminen tapahtuu silloinkin useimmissa tapauksissa, jos puoliso ei ole ihan täysi törttö. Myrskyluodon Maija -elokuvassa käsittääkseni kerrotaan juuri tällainen tarina.
Meidän kulttuurissamme tämä näkyy esimerkiksi siten, että rakastuminen iskee usein juuri silloin, kun entinen liitto on huonolla tolalla mutta olisi vielä korjattavissa. Rakastuminen iskee ulkomailla, kun omat tukiverkot ovat kaukana. Rakastuminen iskee vankilassa kun päihteitä ei saa.
Itse etsiskelin rakkautta ja rakastuinkin aika leväperäisesti 30-vuotiaaksi saakka. Silloin sanoin
Niin puhut kulissiliitoista. Eihän kulissiliitosta kiinnostuneen partnerin etsintä ole millään tasolla kiellettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salamaihastumiset eivät ole kestäneet. Ja niiden takia tulin tosi varovaiseksi. Nykyiseen mieheen olen rakastunut vähitellen, voin nyt sanoa rakastavani. Eka kerta ikinä, olen 55 v. Eli varmasti hyvin yksilöllistä tämäkin asia.
Vierailija kirjoitti:
No, uskon kyllä rakkauden kehittymiseen.
En tiedä onko kiin, että
pitää
alussa olla se rakkauden tunne tai ihastuminen.
Jotkut voi vasta ajan kanssa avautua ja tulee
monenlaisia piirteitä esiin. Ja sitten, kun tuntee toisen, niin voikin yllättää se rakkaus.
Aika moni rakastuu jo entuudestaan tuttuun ihmiseen.
Ja tämänpä takia on tietynlainen riski, jos omalla kumppanilla on toista sukupuolta olevia kavereita. Yhtäkkiä se rakkaus voi vain iskeä, vaikka kyse pitkäaikaisesta kaverista.
Tiedän yhden tapauksen, jossa nainen jätti miehensä 19 vuoden jälkeen, kun ihastui kaveriinsa (kaveruus kestänyt 4 vuotta).
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä rakkaus voi tulla ainoastaan tutustumisen kautta, eli siihen tarvitaan väistämättä jonkin verran aikaa. Muuten se on rakastumista johonkin itse luotuun mielikuvaan tai toisen ulkonäköön. En pidä salamarakastumlsia rakkautena sanan varsinaisessa merkityksessä, vaikkakin nekin toki voivat muodostua rakkaudeksi. Tosin olen huomannut, että usein näin ei käy. Se mielikuva, mihin hullaantui, kun harvoin vastaa todellisuutta. Sitten kuvitellaan että toinen muuttui tms. vaikka oikeasti vain omat mielikuvat karisivat.
Nimenomaan näin tää on! Ihminen pystyy jopa rakastumaan pelkästään netissä, jolloin se tarkoittaa sitä, että ihminen rakastuu mielikuvaan ja ulkonäköön. Ihminen kykenee kehittämään aitoja rakkaudentunteita henkilöön, jota ei kunnolla edes tunne. Silloin se on rakkautta nimenomaan haavekuvaan, ei todelliseen ihmiseen.
Varsinkin: "Mun mielestä rakkaus voi tulla ainoastaan tutustumisen kautta, eli siihen tarvitaan väistämättä jonkin verran aikaa. Muuten se on rakastumista johonkin itse luotuun mielikuvaan tai toisen ulkonäköön."
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on takana kaksi pitkää parisuhdetta joissa kävi juuri noin. Kiinnyin, toki, mutta en koskaan kokenut rakastuvani tai rakastamani romanttisesti. Ja sitten nykyisyydessä on suhde joka alkoi rakastumisella. Ainoa ihminen (lasteni lisäksi) jolle olen sanonut rakastavani. Jos tästä rakastumisesta alkanut suhde ei kestä, sitten itselläni ei kestä mikään. Nuo pikkuhiljaa rakentuvat suhteet kun on nähty jo.
Mulla on kolme suhdetta, eri pituisia (muutamasta kuukaudesta lähes 20 vuoteen) ja ne kaikki kolme suhdetta alkoi minun aivan mielettömällä hullaantumisella, jalat alta pois meiningillä.
Yksikään niistä suhteista ei kestänyt. Ei se alun hullaantuminen ja salamarakastuminen oikeasti takaa yhtään mitään.
Alue: Aihe vapaa
ET ole