En pysty edes katsomaan ihastustani
Onko muita, jotka ihastuessaan johonkuhun eivät kykene minkäänlaiseen normaaliin kanssakäymiseen tämän lähettyvillä? Olen muutenkin ujo ja hiljainen, mutta ihastuessani sosiaalinen kyvyttömyyteni on ihan uudella tasolla. Jotenkin tunnen vain kamalaa häpeää? Huono itsetunto ja sosiaalista ahdistusta minulla on ollut mutta olen kehittänyt itseäni ja isompia ongelmia ei ole ei-ihastusten seurassa.
En oikeasti kykene sanomaan mitään enkä edes katsomaan päin. Aivoni kehittävät sellaisen ns. seinän, jonka yli en pääse. En vain oikeasti pysty, kun alkaa melkein pyörryttämään. Näin on ollut jo vuosia ja monen ihastuksen kohdalla. Auttaako tähän mikään vai pitääkö vain tyytyä tilanteeseeni? Olen 23 ja seurustellut en ole, tämä isoimpana syynä. Eihän kukaan lähesty sellaista, joka ei koskaan edes uskalla katsoa päin.
Kommentit (9)
Kasvakaa aikuisiksi. Älkää vaan tuhratko siihen kovin montaa vuotta enää
Humalakaan ei itselläni auta tähän. Ehkä uskallan mennä lähemmäs ja edes katsoa muutaman kerran, mutta en siltikään puhua.
Ehkä terapia voisi tosiaan auttaa, mutta itse alan jo tottua tähän. Välillä vaan harmittaa. Ehkä olen vain yksin sitten, sekin on hauskaa ja olen vapaa.
Ap
Olen samanlainen ja kaksi kertaa vanhempi kuin ap.
Oletko testannut viestin lähettämistä ihastukselle? Jostain aiheesta ja sitten voit katsoa, miten käyttäytyy, jos tapaatte livenä.
Usein jos ei pysty puhumaan ihastukselle normaalisti tai panikoi jo lähennyttyään ei ole valmis seurusteluun. Silloin toisen käytöksellä on suuri merkitys.
Suhde toteutuu vasta, kun molemmat osapuolet ovat jutussa mukana.
Oletko testannut viestin lähettämistä ihastukselle? Jostain aiheesta ja sitten voit katsoa, miten käyttäytyy, jos tapaatte livenä.
Usein jos ei pysty puhumaan ihastukselle normaalisti tai panikoi jo lähennyttyään ei ole valmis seurusteluun. Silloin toisen käytöksellä on suuri merkitys.
Suhde toteutuu vasta, kun molemmat osapuolet ovat jutussa mukana.
---
En uskalla edes mitään viestejä lähetellä. Pelottaa mitä se toinen ajattelisi tai se miten selviytyisin mahdollisista live-kontakteista sen jälkeen.
Olen muutenkin vain kerran nykyiselle ihastukselleni puhunut ennen kuin ihastuin ja menetin henkisen kykyni kommunikoida hänen kanssaan. Ehkä en tosiaan ole valmis seurusteluun, mutta tällä menolla en koskaan sitten olekaan.
Ap
Ujous on normaalia. Monet pitävät ujoutta söpönä. Olen itse ujo, ja toki olen kokenut kiusaamista ja syrjimistä ulospäin suuntautuneilta, mutta onneksi on niitäkin jotka eivät halua ympäröidä itseään jatkuvalla äänishowlla.
Mitä tulee ihastuksiin, oma ihastukseni on varattu (eikä se nyt ole sanottu että olisi minusta kiinnostunut muutenkaan) joten välttelen kuin ruttoa.
Olen samanlainen en tiedä mikä auttaisi. Pitäisiköhän mennä terapiaan?
Jännitän kylläkin lähes kaikkia ihmisiä. Ihastuminen saa minut jäätymään mikä on hyvin harmillista sillä olen huomannut että kiinnostus olisi molemminpuolista. Tämän ongelman vuoksi ihastumiset vaan eivät etene mihinkään.