40- ja 50-luvuilla syntyneet ovat saaneet kaiken
-Aikoinaan pääsivät opiskelemaan ja työllistyivät hyvin, vakipaikkoja oli tarjolla alusta asti. Ilman koulutustakin löytyi töitä. Kaikenlaisia apupojantöitä löytyi vähemmän lahjakkaille eli ilman työtä ei tarvinnut olla. Työelämä ei vienyt kaikkia mehuja, kun vaatimustaso oli kohtuullisempi, eikä tarvinnut tehdä arkityötä tietokoneiden parissa tilastoiden. Lankapuhelin oli ainoa tavoittamisväline ison osan työurasta. Koulutuskaan ei ole pitkään aikaan taannut työpaikkaa, työelämä on täynnä pätkätöitä ja hyvät työsuhde-edut ovat alallani muisto vain. Työtahti on kiristynyt, on jatkuvaa tilastointia, uusia työtehtäviä vanhojen päälle ja kännykällä olet koko ajan tavoitettavissa.
-Tavallisen palkansaajan tuloilla oli vara hankkia talot ja autot. Moni tuon ikäluokan ihmisistä on myös perinyt omilta säästeliäästi eläneiltä vanhemmiltaan kesämökit, metsät ja muut, joista nykyiset kolmekymppiset saavat vain haaveilla. Nykyiset nuoret aikuiset painiskelevat pätkätöiden ja huonon palkkatason kanssa. Tavallisella palkansaajalla ei läheskään aina riitä palkka asunnon ja auton ostamiseen, kesämökeistä tai muista puhumattakaan.
-Perheen saattoi aikanaan perustaa huoletta. Lapsille oli päiväkodit tai kodinhoitoapua löytyi helposti. Kunta järjesti kotiin apua, jos esim. perheen äiti oli sairaana, hoitaja tuli laittamaan ruoat ja hoitamaan lapset. Tukiverkot olivat ihan toista kun nykyään: lapsilla oli tätejä, setiä, enoja, isovanhempia, naapureita jne. Nykyään ei tätejä, setiä ja enoja samalla tavalla ole, kun perhekoot ovat olleet pieniä jo pidempään. Isovanhempia ei kiinnosta auttaa tai asuvat kaukana. Kunnalta ei saa mitään apua lasten/kodin kanssa, vaikka kotona olisi vaikea tilanne vanhemman sairastuttua. Nykyisin vaan käsketään pärjätä itse ja osa vielä pilkkaa, jos vanhemmat ovat väsyneitä työn ja lapsiarjen pyörityksessä. Vaatimustaso lasten kasvattamisen osalta on ihan toista nykyään kuin vaikka 70-, 80- tai 90-luvuilla.
-Nuo eläkkeelle jääneet ikäluokat saivat jäädä inhimilliseen aikaan eläkkeelle ja eläkkeet ovat hyviä. Verrokkina eläkkeellä oleva sukulaispari (40-luvulla syntyneitä): eläkkeellä oleva rehtori saa verojen jälkeen eläkettä käteen reilun 3000 e kuussa ja opettajalla jää verojen jälkeen yli 2000 e kuussa eläkettä. Minä en saa edes palkkaa verojen jälkeen niin paljon kuin tuo opettaja, vaikka olen yhtä korkeasti koulutettu maisteri! Kaiken lisäksi oman ikäpolveni eläkeikä tulee olemaan aikoinaan korkea, eikä eläkkeistä ole mitään takuuta, kun syntyvyys on pientä eikä tulevia veronmaksajia tule. Monia nykyisistä eläkeläisistä ei myöskään kiinnosta olla jälkikasvunsa tukena: lastenlasten kanssa ei auteta, kun itse mekin kasvatettiin omat lapset, vaikka oikeasti monet laittoivat lapsensa mummolaan kesällä.
Kirsikkana kakun päälle epäilen, että tämä nykyisten noin seitsemän-kahdeksankymppisten sukupolvi jättää lapsensa vielä perinnöttä. Ennakkoperintöä ei talousvaikeuksien kanssa painiskeleville kolmekymppisille anneta. Perintö käytetään matkusteluun, ulkona syömiseen ja muihin mukavuuksiin. Loput lahjoitetaan kuollessa jollekin eläinsuojeluyhdistykselle, kun onhan ne kodittomat kissat niin paljon tärkeämpiä kuin omat lapset ja lapsenlapset.
Kommentit (224)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat lapsena eläneet sodan jälkeisessä sekasorrossa, vanhemmat ja varsinkin isät sodassa olleita ja traumatisoituneita. Kaikesta puutetta, sodan uhka edelleen varjona. Joutuneet pienestä pitäen tekemään ja osallistumaan töihin, raskaita töitä. Ei ole ollut tukia eikä tukiverkkoja kun vanhemmat käyneet töissä. Silti rakentaneet hyvinvointiyhteiskuntaa. Enpä kadehdi. Eläkkeensä ansainneet. Kiitos heille.
Te jotka puhutte 90 - luvun lamasta, ette tiedä vielä lamasta yhtään mitään.
Vanhempi sukupolvi on kertonut, ettei 50-luvun lamassa kenelläkään ollut yhtään mitään, ei edes yhtä naulaa löytynyt.
Kun nuoripari meni naimisiin, ei hääpukuihin ollut varaa. Asunto löytyi jonkinlainen, muttei huonekaluihinkaan ollut varaa.
Tyypillisimät nuorenparin kalusteet olivat patjat lattialla, puukori pöytänä ja sitä rataa.
Onneksi s
Hassua, että tästä 50- luvun lamasta ei puhuta mitään taloushistoriassa. 90- luvun lama kun oli pahin rauhan ajan lama sitten 30- luvun.
Ilmisesti joku ei sitten tiedä, mitä lama tarkoittaa. Totta tietenkin oli, että 50- luku oli köyhää ja sodan jälkeinen säännöstely kesti vielä vuoteen 1954
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se vaan on monessa tapauksessa. Sama itsellä, vanhemmat juuri tuota ikäluokkaa ja omaisuutta on josta osa jo nuorena saatua. 40-50-luvulla syntyneet saivat parhaat kirsikat tästä kakusta. Ongelma on vaan siinä että monet heistä ei sitä kykene myöntämään.
Ennen tehtiin töitä ,ei se omaisuus helpolla tullut.Nykyään pitää olla "korkeasti koulutettuja"ja sitten valitetaan kun ei saa töitä ja ollaan köyhempiä kuin duunarivanhemmat.Opiskelkaa duunarialoille niin saatte helpommin töitä ja säästäkää niin on teilläkin omaisuutta.
Niin silloin tehtiin töitä joita oli helppo saada ja töissä oli helpompaa kestää. Ei ollut pätkätyöhelvettiä. Ajat on työelämässä paljon vaativampia nyt. Eikä ole nuorena kuole
Itse valitset ammattisi.Ei se työ ollut helpompaa aikaisemminkaan
Kun ei ole kokemusta itsellä niin sitä kuvittelee kaikenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se vaan on monessa tapauksessa. Sama itsellä, vanhemmat juuri tuota ikäluokkaa ja omaisuutta on josta osa jo nuorena saatua. 40-50-luvulla syntyneet saivat parhaat kirsikat tästä kakusta. Ongelma on vaan siinä että monet heistä ei sitä kykene myöntämään.
Ennen tehtiin töitä ,ei se omaisuus helpolla tullut.Nykyään pitää olla "korkeasti koulutettuja"ja sitten valitetaan kun ei saa töitä ja ollaan köyhempiä kuin duunarivanhemmat.Opiskelkaa duunarialoille niin saatte helpommin töitä ja säästäkää niin on teilläkin omaisuutta.
Niin silloin tehtiin töitä joita oli helppo saada ja töissä oli helpompaa kestää. Ei ollut pätkätyöhelvettiä. Ajat on työelämä
Kyllä monet työt oli vähemmän vaativia ennen. Se on ihan fakta. Ja älä puhu toisten kokemuksesta kun et siitä mitään tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja taas alkaa eläkeläisten haukkuminen, emme me ole voineet valita milloin ollemme syntyneet ja miten asiat silloin olivat.
Kunhan vain ymmärrätte, että asiat eivät ole nykyisin lähellekään samalla tavalla tai yhtä yksinkertaisia.
Mitä vikaa eläkkeelle jääneiden ymmärryksessä on? Ajat muuttuvat, ja me niiden mukana.
Toivottavsti ap on saanut lohdutusta murheeseensa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyiset kolmekymppiset on saaneet jo ennen 20 vuoden ikää yhteiskunnalta enemmän kuin omat vanhempansa olivat saaneet 50v ikään mennessä.
Saattaa pitää paikkansa, mutta myös vaatimukset on kasvanut. Ja vaurauteen sillä ei ole vaikutusta, koska sitä ei lapsena kerätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se vaan on monessa tapauksessa. Sama itsellä, vanhemmat juuri tuota ikäluokkaa ja omaisuutta on josta osa jo nuorena saatua. 40-50-luvulla syntyneet saivat parhaat kirsikat tästä kakusta. Ongelma on vaan siinä että monet heistä ei sitä kykene myöntämään.
Ennen tehtiin töitä ,ei se omaisuus helpolla tullut.Nykyään pitää olla "korkeasti koulutettuja"ja sitten valitetaan kun ei saa töitä ja ollaan köyhempiä kuin duunarivanhemmat.Opiskelkaa duunarialoille niin saatte helpommin töitä ja säästäkää niin on teilläkin omaisuutta.
Niin silloin tehtiin töitä joita oli helppo saada ja töissä oli helpompaa kestää. Ei ollut pätkätyöhelvettiä. Ajat on työelämässä paljon vaativampia nyt. Eikä ole nuorena kuole
Kyllä duunarialoilla on töitä eikä tarvitse pätkätyöhelvettiä kestää.Luuletko että 50-'luvulla syntyneet ei tiedä nykyajan työelämästä?
Vuodet 1939-1945 Suomi oli sodassa. 40-luvun alkupuolella syntyneet, kuten äitini, juoksivat pommisuojiin. Elintarvikkeet oli kortilla ja säännöstely loppui vasta vuonna 1954.
Joo, leveesti elettiin ja "kaikki saatiin", ihan tuli kuin manulle illallinen.
Mitäpä jos nykynuoriso rakentaisi itselleen edes jotain vastaavaa eikä olisi kädet ojossa vaatimassa tukia milloin mihinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se vaan on monessa tapauksessa. Sama itsellä, vanhemmat juuri tuota ikäluokkaa ja omaisuutta on josta osa jo nuorena saatua. 40-50-luvulla syntyneet saivat parhaat kirsikat tästä kakusta. Ongelma on vaan siinä että monet heistä ei sitä kykene myöntämään.
Ennen tehtiin töitä ,ei se omaisuus helpolla tullut.Nykyään pitää olla "korkeasti koulutettuja"ja sitten valitetaan kun ei saa töitä ja ollaan köyhempiä kuin duunarivanhemmat.Opiskelkaa duunarialoille niin saatte helpommin töitä ja säästäkää niin on teilläkin omaisuutta.
Niin silloin tehtiin töitä joita oli helppo saada ja töissä oli helpompaa kestää. Ei ollut pätkätyöhelvettiä. Ajat on työelämä
Aika vähän tietävät. Duunarialat kärsii myös pätkätöistä, mutta ehkä vähemmän. Joka tapauksessa vaatimuksia on enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vuodet 1939-1945 Suomi oli sodassa. 40-luvun alkupuolella syntyneet, kuten äitini, juoksivat pommisuojiin. Elintarvikkeet oli kortilla ja säännöstely loppui vasta vuonna 1954.
Joo, leveesti elettiin ja "kaikki saatiin", ihan tuli kuin manulle illallinen.
Mitäpä jos nykynuoriso rakentaisi itselleen edes jotain vastaavaa eikä olisi kädet ojossa vaatimassa tukia milloin mihinkin.
Mitä jos tuon ajan ihmiset ei olisi kädet ojossa maksattamassa eläkkeitään nuorilla?
Ap. Pelkät maisterin paperit eivät riitä mihinkään, jos ei ole motivaatiota tehdä työtä. Istut täällä joka päivä marisemassa meenneistä ajoista, jolloin kaikki oli paremmin. Yritä elää elämääsi nykyhetkessä ja tulla omillasi toimeen. Olet itse vastuussa elämästäsi. Jos olet päätynyt huonopalkkaiseen työhön, tee jotakin, mikä muuttaa asian, onhan sinulla maisterin paperit! Ehkäpä sinäkin pystyt aikanaan antamaan lapsillesi suuren perinnön.
Tuo on totta. Työelämässä ehtinyt tutustua noihin 1950luvulla syntyneisiin jotka pääsi minne vaan.7:n keskiarvolla insöörikoulutukseen ja sieltä hyville liksoille ja vakkaritöihin. Parhaimmat onnenpotkut on nä-mä merkonomi koulutukselta pääjohtajiksi kun on sattunut hyvin potkimaan onni.
Nykyään nämä äänestää kokoomusta ja sanoo että nykynuoret on laiskoja.
Its eolen siis 1960 luvulla syntynyt ja mekin päästiin vielä melko helposti joka paikkaan vähillä lahjoilla ja laiskalla opiskelulla.
Mitä näistä kieltämään. Näin se meni
Vierailija kirjoitti:
Tuo on totta. Työelämässä ehtinyt tutustua noihin 1950luvulla syntyneisiin jotka pääsi minne vaan.7:n keskiarvolla insöörikoulutukseen ja sieltä hyville liksoille ja vakkaritöihin. Parhaimmat onnenpotkut on nä-mä merkonomi koulutukselta pääjohtajiksi kun on sattunut hyvin potkimaan onni.
Nykyään nämä äänestää kokoomusta ja sanoo että nykynuoret on laiskoja.
Its eolen siis 1960 luvulla syntynyt ja mekin päästiin vielä melko helposti joka paikkaan vähillä lahjoilla ja laiskalla opiskelulla.
Mitä näistä kieltämään. Näin se meni
Kiitos rehellisestä kommentista. Tosiaan ennen olemattomalla koulutuksella ja osaamisella pääsi vaativiin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vuodet 1939-1945 Suomi oli sodassa. 40-luvun alkupuolella syntyneet, kuten äitini, juoksivat pommisuojiin. Elintarvikkeet oli kortilla ja säännöstely loppui vasta vuonna 1954.
Joo, leveesti elettiin ja "kaikki saatiin", ihan tuli kuin manulle illallinen.
Mitäpä jos nykynuoriso rakentaisi itselleen edes jotain vastaavaa eikä olisi kädet ojossa vaatimassa tukia milloin mihinkin.
No, tämä pullamössösukupolvi, siihenhän ap katkeruutensa nojalla lukeutuu, ei ole joutunut ihmeemmin ponnistelemaan elämisensä eteen. Näin samalla tavalla yleistäen.
Olisi ymmärrettävämpi tuo hänen tilityksensä, jos tietäisi, mikä siihen on johtanut.
Eikä ap ilmeisesti oivalla sitäkään, että 1940-luvulla oli jatkosota, sitten tulivat todella raskaat rauhanehdot, 1950-luvulla oli vielä ostokortit, vaatteet "periytyivät" lapselta toiselle, ja Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta.
Ap:n kaltaiseksi kasvaa, kun ei tunne historiaa.
Vierailija kirjoitti:
Äitini pääsi eläkkeelle 58-vuotiaana! Syntymävuosi 1943.
Minä pääsin eläkkeelle 64 vuotiaana, syntymävuosi 1946.
Tehkää naukujat asioille jotain, älkääkä vain punkan pohjalla tuijottako ja manatko ikivanhoja asioita. Kadehtimallahan ne asiat korjaantuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se vaan on monessa tapauksessa. Sama itsellä, vanhemmat juuri tuota ikäluokkaa ja omaisuutta on josta osa jo nuorena saatua. 40-50-luvulla syntyneet saivat parhaat kirsikat tästä kakusta. Ongelma on vaan siinä että monet heistä ei sitä kykene myöntämään.
Ennen tehtiin töitä ,ei se omaisuus helpolla tullut.Nykyään pitää olla "korkeasti koulutettuja"ja sitten valitetaan kun ei saa töitä ja ollaan köyhempiä kuin duunarivanhemmat.Opiskelkaa duunarialoille niin saatte helpommin töitä ja säästäkää niin on teilläkin omaisuutta.
Niin silloin tehtiin töitä joita oli helppo saada ja töissä oli helpompaa kestää. Ei ollut pätkätyöhelvettiä. Ajat on työelämä
Ei ne omat kokemukset omasta elämästä kerro mistään muusta kuin omista kokemuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuodet 1939-1945 Suomi oli sodassa. 40-luvun alkupuolella syntyneet, kuten äitini, juoksivat pommisuojiin. Elintarvikkeet oli kortilla ja säännöstely loppui vasta vuonna 1954.
Joo, leveesti elettiin ja "kaikki saatiin", ihan tuli kuin manulle illallinen.
Mitäpä jos nykynuoriso rakentaisi itselleen edes jotain vastaavaa eikä olisi kädet ojossa vaatimassa tukia milloin mihinkin.
Mitä jos tuon ajan ihmiset ei olisi kädet ojossa maksattamassa eläkkeitään nuorilla?
Katsos kun se menee aivan lakien mukaan. Itkupotkuraivarit eivät auta.
Olisipa maata, missä esim. viljellä tai yrittää etes tuottaa jotain mitä vaikka myisi torilla yms. Nykymaailmassa on vain jumissa jossain neljänseinän sisässä ilman toivoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se vaan on monessa tapauksessa. Sama itsellä, vanhemmat juuri tuota ikäluokkaa ja omaisuutta on josta osa jo nuorena saatua. 40-50-luvulla syntyneet saivat parhaat kirsikat tästä kakusta. Ongelma on vaan siinä että monet heistä ei sitä kykene myöntämään.
Ennen tehtiin töitä ,ei se omaisuus helpolla tullut.Nykyään pitää olla "korkeasti koulutettuja"ja sitten valitetaan kun ei saa töitä ja ollaan köyhempiä kuin duunarivanhemmat.Opiskelkaa duunarialoille niin saatte helpommin töitä ja säästäkää niin on teilläkin omaisuutta.
Niin silloin tehtiin töitä joita oli helppo saada ja töissä oli helpompaa kestää
50-luvun loppupuolella syntyneet ovat vielä töissä joten he kyllä tietävät millaista se on .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini pääsi eläkkeelle 58-vuotiaana! Syntymävuosi 1943.
Mitä sitten?
Nyt jää kolmikymppisiä eläkkeelle, runsaasti. Eläkkeelle pääsee kuka milläkin perusteella. Yhteen aikaan moni työttömyyden kautta.
Nykyiset kolmekymppiset on saaneet jo ennen 20 vuoden ikää yhteiskunnalta enemmän kuin omat vanhempansa olivat saaneet 50v ikään mennessä.