Lue keskustelun säännöt.
Mikä erikoissairaanhoidon ala on leppoisin?
27.01.2024 |
Sellaista joka ei ole fyysisesti kuormittavaa ja jossa hyvä ja rento ilmapiiri yleensä.
Kommentit (23)
Kyllä se on mt-puoli. Siellä tapaa kaikkein mielenkiintoisimmat tyypit ja kuulee tuhat tarinaa. Joskus jopa tuntee auttaneensa jonkun elämän raiteilleen asettumista, edes vähän. Jos vaan oma pää kestää ja ymmärrys, että kaikkia ei voi ikävä kyllä auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan psykiatrian pitkäaikaisosastot. Laiskoja mieshoitajia ja vähän järkevää tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on mt-puoli. Siellä tapaa kaikkein mielenkiintoisimmat tyypit ja kuulee tuhat tarinaa. Joskus jopa tuntee auttaneensa jonkun elämän raiteilleen asettumista, edes vähän. Jos vaan oma pää kestää ja ymmärrys, että kaikkia ei voi ikävä kyllä auttaa.
Ei todellakaan ole. Resurssit ihan lopussa, epätoivoisia ja sairaita ihmisiä karmeissa tilanteissa. Ei ole työkaluja millä auttaa ja omakin pää meinaa hajota.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan psykiatrian pitkäaikaisosastot. Laiskoja mieshoitajia ja vähän järkevää tekemistä.
Erikoissairaanhoidossa ei ole pitkäaikaisosastoja. Liekö muuallakaan.
Joku sanoi että lastensairaalassa olisi leppoista. Ei voisi olla enempää väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykistrinren osasto varmaan. Tuikataan potilaalle piikki perseeseen jotta se muuttuu zombiksi ja sitten voi juoda itse kahvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään leppoisaa elämää et tule löytämään miltään sairaanhoidon osa-alueelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Psykistrinren osasto varmaan. Tuikataan potilaalle piikki perseeseen jotta se muuttuu zombiksi ja sitten voi juoda itse kahvia.
Kuulostaa meikäläisen unelmatyöpaikalta.
Joku psykan kuntoutusosasto, mitään ei tapahdu, vanhat mielurit pelaa korttia potilaiden kanssa...akuuttipsykalla ei niin leppoisaa kun potilaita tulee ylipaikoille ovista ja ikkunoista, eristämisiä ym..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitään leppoisaa elämää et tule löytämään miltään sairaanhoidon osa-alueelta.
Juuri näin. Joka ikisellä osa-alueella on kuormittavat piirteensä. Ei niitä karkuun pääse. Paras olisi valita muu kuin hoitoala jos leppoista etsii. Tosin ei taida nykypäivänä olla enää missään. Toista se oli 70-luvulla kun käytännössä kehitysvammaisen tasolla olevatkin sai jotakin ruuvinpyörittäjän työtä ja ne osti sillä palkalla omakotitalot ja kesämökit, joiden lainan inflaatio sitten söi pois.
Röntgen tietenki.
Huonokuntoiselle jokainen paikka on raskas.
Ei se hoitsun työ ole missään mitään tukin kantamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on mt-puoli. Siellä tapaa kaikkein mielenkiintoisimmat tyypit ja kuulee tuhat tarinaa. Joskus jopa tuntee auttaneensa jonkun elämän raiteilleen asettumista, edes vähän. Jos vaan oma pää kestää ja ymmärrys, että kaikkia ei voi ikävä kyllä auttaa.
Ei todellakaan ole. Resurssit ihan lopussa, epätoivoisia ja sairaita ihmisiä karmeissa tilanteissa. Ei ole työkaluja millä auttaa ja omakin pää meinaa hajota.
Voisitko tarkentaa? Eikös psykalla käytetä erilaisia terapeuttisia menetelmiä ja keskusteluja? Anna esimerkki työpäivästäsi.
Röntgenhoitajat eivät ole erikoissairaanhoitajia vaan juurikin röntgenhoitajia.
Kliininen asiantuntija. Eivät tee potilastyötä, palkka noin 4000-5000e/kk, voi tehdä työtä etänä, paljon kokouksia ja suunnittelua. Ei vastuuta potilaista.
Lastensairaala? Kenties kaikki missä aikuispotilaita, niitä saa kääntää painosta riippumatta. Keskosen kääntö ei kuormita.