Lue keskustelun säännöt.
Millaista oli 80-luvulla?
Etenkin teininä. Jos olit teini 80-luvulla, millaista se oli? Vaatteet, musiikki, vapaa-aika...? Itse en elänyt silloin, joten kiinnostaisi tietää.
Kommentit (881)
Mikä voisi olla ihanampaa kuin olla 15-25v 80-luvulla! Se vapauden tunne! Mulle kaikki ihanimmat asiat lasten syntymää lukuunottamatta tapahtui 80-luvulla. Telkkarista seurattiin sarjoja ja viikko juteltiin juonenkäänteistä. Nykyaikana ei enää saa juurikaan tuntea sitä kihelmöivää odotusta, kun nykyään kaikki on aina heti mulle kaikki tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole koskaan ollut kesämökkiä, mutta kasarilla vanhemmat osti kakkosauton ja asuntovaunun, jolla matkailtiin ympäri Suomea. Se oli hauskaa, näki vaihtelevia maisemia, aina eri paikassa yöpyminen, matkan varrella saattoi milloin tahansa pysähtyä levikkeelle kahville tms.
Arvelin että aikuisena varmaa itsekin haluaisin matkailla vaunun kanssa, mutta ei, tuli 90-luvun lama, kaikki kallistui, tuli tuulilasitarravero, asuntovaunun vetoon tarvittava ajokorttivaatimuskin kiristyi, totesin että olkoot sitten. Enpä ole sitten matkaillut ollenkaan. Tällaisia 80-luvulla tavallisisten asioiden menetyksiä on koko elämä ollutkin ihan jatkuvaan 90-luvun alusta lähtien.
Miten asuntovaunun vetämisen ajokorttivaatimus on kiristynyt? Ei kai tuohon mitään lisäkoulutuksia tarvita?
Taisi olla niin että pelkällä B-kortilla sai vetää vaunuakin. Sain kortin 92 ja muutaman vuoden kuluttua laki muuttui ja tarvitsi BE - kortin asuntovaunun vetämiseen ja sen sai ilman autokoulua kun vain kävi hakemassa uuden ajokortin tiettyyn määräaikaan mennessä.
B-kortilla sai ajaa heti kaikkia mahdollisia moottoripyöriä. Oma ensimmäinen pyöräni 18vee oli ysisatanen.
Ennen ei kauhisteltu soluasumista, mutta kulttuuri oli myös eri. About kaikki olivat ensinnäkin aamuvirkkuja, teollisuusyhteiskunnan rytmi oli vielä se ihanne, kukaan ei halunnut larpata yliopistoihmisiä. Otettiin muutenkin muut huomioon enemmän, mikä oli helppoa kun kaikki olivat silloin enemmän samiksia. Ei ollut tätä nykyistä arvopolarisaatiota, vasemmistolaisella ja oikeistolaisella oli pitkälti samat arvot, talouspolitiikasta oltiin eri mieltä. Suomalaisuus oli jees kaikkien mielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen ei kauhisteltu soluasumista, mutta kulttuuri oli myös eri. About kaikki olivat ensinnäkin aamuvirkkuja, teollisuusyhteiskunnan rytmi oli vielä se ihanne, kukaan ei halunnut larpata yliopistoihmisiä. Otettiin muutenkin muut huomioon enemmän, mikä oli helppoa kun kaikki olivat silloin enemmän samiksia. Ei ollut tätä nykyistä arvopolarisaatiota, vasemmistolaisella ja oikeistolaisella oli pitkälti samat arvot, talouspolitiikasta oltiin eri mieltä. Suomalaisuus oli jees kaikkien mielestä.
Tuo aamuvirkkuasia ei ainakaan ole totta. Yhtä lailla silloinkin oli iltavirkkuja, jotka mielessään kirosivat kasin aamuja. Olin yksi sellainen, samoin toinen vanhemmistani. Hänkin meni töihin kahdeksaksi, mutta töistä tultuaan nukkui nokkaunet ja valvoi illalla myöhään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei osattu syödä terveellisesti, vaan kuoltiin kuusikymppisinä sydän- ja verisuonisairauksiin. Pelättiin homoja, homot pelkäsi kaikkia muita, ja AIDSiin kuoltiin silti yhdessä. Kuoltiin myös polioon. Radonia ja asbestia ei ymmärretty varoa. Kaupunkien ilma oli sakeanaan pienhiukkasia - tehtaat ja autot savuttivat kuin korsteenit. Järvikalan mukana nieltiin raskasmetalleja. Särkyyn syötiin aspiriinia tai opioideja, joista ensimmäinen laittoi pakin sekaisin ja jälkimmäinen pään. Kumpaakin sai käsikaupasta.
- -
Oltiin kateellisia ruotsalaisille, koska ne oli sivistyneempiä, kauniimpia, rikkaampia ja hyvinvoivempia.
Lapset osasivat olla pihalla ilman valvontaa, vaikka oikeasti vain kukaan ei jaksanut välittää mihin ne katosivat tuntikausiksi. Aurinkorasvaa ei käytetty, sillä palaminen kuului kesään ja ihosyöpä oli tulevaisuuden murheita. Liikenteessä ei ollut turhia turvav
Jokaisella on vähän eri muistikuvat. Omassa tuttavapiirissäni ei vielä '80- luvulla käytetty suojaavia aurinkovoiteita läheskään yhtä paljon kuin nyt. Seksuaalivähemmistöistä puhuttiin niin vähän, etten edes tiennyt niistä paljon mitään eikä aihe edes kiinnostanut.
Oliko '80- luvulla vielä muotia käydä solariumissa, kuka muistaa?
Sen ainakin muistan, että kun olin kesätöissä, niin toimistossa soi usein radion kesähitit, Beds Are Burning, Lipputangon nuppi, Onnea toivoo Reino perheineen, yms., ja pari muuta nuorta naistyöntekijää kävi työpäivän jälkeen läheisellä rannalla hakemassa rusketusta aurinkoisina päivinä.
Laktoosi-intoleranssi ei ollut yhtä tunnettu vaiva kuin nykyään. Itsellänikin oli se, mutta en vielä silloin sitä uskonut, koska maidonhan piti olla terveellistä. Kun kesätyöpaikalla oli tarjottu perjantaina kermatäytekakkua, voin huonosti koko viikonlopun. Kun työruokalassa oli kermaista kastiketta, vatsa meni sekaisin ja etoi.ä pari päivää. Työkaverin lapsi ei voinut syödä melkein mitään kunnes lääkäri vihdoin diagnosoi hänelle laktoosi-intoleranssin. Syy vatsakipuihin oli löytynyt. Yleisesti siis vielä käytettiin ihan tavallista maitoa ruoissa ja leivonnaisissa. Pullatkin leivottiin siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen ei kauhisteltu soluasumista, mutta kulttuuri oli myös eri. About kaikki olivat ensinnäkin aamuvirkkuja, teollisuusyhteiskunnan rytmi oli vielä se ihanne, kukaan ei halunnut larpata yliopistoihmisiä. Otettiin muutenkin muut huomioon enemmän, mikä oli helppoa kun kaikki olivat silloin enemmän samiksia. Ei ollut tätä nykyistä arvopolarisaatiota, vasemmistolaisella ja oikeistolaisella oli pitkälti samat arvot, talouspolitiikasta oltiin eri mieltä. Suomalaisuus oli jees kaikkien mielestä.
Tuo aamuvirkkuasia ei ainakaan ole totta. Yhtä lailla silloinkin oli iltavirkkuja, jotka mielessään kirosivat kasin aamuja. Olin yksi sellainen, samoin toinen vanhemmistani. Hänkin meni töihin kahdeksaksi, mutta töistä tultuaan nukkui nokkaunet ja valvoi illalla myöhään.
No ei iltavirkkuja ainakaan opiskelijaelämässä juuri ollut silloin. Solussa asuminen oli helpppoa kun kaikki menivät illalla nukkumaan, eivätkä aamulla.
Ei ollutkaan,kun ne oli ns häirikköjä ja olivat tarkkailuluokalla. Eiks joka koulussa ollut tuohon aikaan erikseen tarkkis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luimme Suosikkia ja kuuntelimme Radiomafia koska muuta ei juuri ollut. Tv:ssä 3 kanavaa. Tietokoneiden yleistymistä harva osasi ennustaa.
Pyörällä mentiin paikasta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen ei kauhisteltu soluasumista, mutta kulttuuri oli myös eri. About kaikki olivat ensinnäkin aamuvirkkuja, teollisuusyhteiskunnan rytmi oli vielä se ihanne, kukaan ei halunnut larpata yliopistoihmisiä. Otettiin muutenkin muut huomioon enemmän, mikä oli helppoa kun kaikki olivat silloin enemmän samiksia. Ei ollut tätä nykyistä arvopolarisaatiota, vasemmistolaisella ja oikeistolaisella oli pitkälti samat arvot, talouspolitiikasta oltiin eri mieltä. Suomalaisuus oli jees kaikkien mielestä.
Tuo aamuvirkkuasia ei ainakaan ole totta. Yhtä lailla silloinkin oli iltavirkkuja, jotka mielessään kirosivat kasin aamuja. Olin yksi sellainen, samoin toinen vanhemmistani. Hänkin meni töihin kahdeksaksi, mutta töistä tultuaan nukkui nokkaunet ja valvoi illalla myöhään.
No ei iltavirkkuja ainakaan opiskelijaelämäss
"No ei iltavirkkuja ainakaan opiskelijaelämässä juuri ollut silloin. Solussa asuminen oli helpppoa kun kaikki menivät illalla nukkumaan, eivätkä aamulla. "
Sinun soluusi sitten osui vain aamuvirkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ollutkaan,kun ne oli ns häirikköjä ja olivat tarkkailuluokalla. Eiks joka koulussa ollut tuohon aikaan erikseen tarkkis.
Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
B-kortilla sai ajaa heti kaikkia mahdollisia moottoripyöriä. Oma ensimmäinen pyöräni 18vee oli ysisatanen.
Se oli kylläkin AB kortti. Tähänkin tuli heikennys heti 80-luvun lopussa, enää ei saanut automaattisesti moottoripyöräkorttia kun ajoi auton ajokortin.
90-luvulla heikennettiin sitä asuntovaunun ajo-oikeutta vaatimalla pikku-e. Ajokortin kestoonkin on tullut merkittävä heikennys kun voimassaolo päättyy 2033, vaikka alunperin sen piti olla itsellä 2044 saakka voimassa, ja kukaan ei korvaa tästä menetyksestä senttiäkään, vaikka jouduin maksamaan aikoinaan täyden hinnan autokoulusta ja kortista viranomaismaksut ym. Pelkkiä heikennyksiä heikennysten perään ja itse joutunut kärsimään kaikki ne perkele ilman mitään korvauksia!!! Tämähän on ihan täyttä helvettiä!
Koskaan ei tule mitään parannuksia, aina vaan saatana heikennyksiä ja huononnuksia!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
B-kortilla sai ajaa heti kaikkia mahdollisia moottoripyöriä. Oma ensimmäinen pyöräni 18vee oli ysisatanen.
Se oli kylläkin AB kortti. Tähänkin tuli heikennys heti 80-luvun lopussa, enää ei saanut automaattisesti moottoripyöräkorttia kun ajoi auton ajokortin.
90-luvulla heikennettiin sitä asuntovaunun ajo-oikeutta vaatimalla pikku-e. Ajokortin kestoonkin on tullut merkittävä heikennys kun voimassaolo päättyy 2033, vaikka alunperin sen piti olla itsellä 2044 saakka voimassa, ja kukaan ei korvaa tästä menetyksestä senttiäkään, vaikka jouduin maksamaan aikoinaan täyden hinnan autokoulusta ja kortista viranomaismaksut ym. Pelkkiä heikennyksiä heikennysten perään ja itse joutunut kärsimään kaikki ne perkele ilman mitään korvauksia!!! Tämähän on ihan täyttä helvettiä!
Koskaan ei tule mitään parannuksia, aina vaan saatana heikennyksiä j
Kun henkilöautokortin ajoi, sai tosiaan automaattisesti moottoripyörän ajo-oikeuden. Tuo muuttui vasta syksyllä 1990, tiedän asian oikein hyvin sillä minullakin on moottoripyörän ajo-oikeus vaikken ole koskaan sellaisella ajanut metriäkään. Pikku-e:n osalta tulisi 1994 siirtymäaika jolloin sen sai pelkästään hakemalla ilman mitään kirjallista tutkintoa tai inssiä, sain sen itsekin silloin,
Vuosikymmenen merkittävin mullistus oli Commodore 64. Mikään muu sukupolvi ei ole kokenut vastaavaa uutta mullistusta kuin 1960/70 luvun taitteessa syntyneet. Ehkä 1960 luvulla TV on ollut vähän vastaava?1980-luku oli hyvin samalainen kuin nykyaika, mediaa oli vähemmän eikä sitä voinut tehdä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vuosikymmenen merkittävin mullistus oli Commodore 64. Mikään muu sukupolvi ei ole kokenut vastaavaa uutta mullistusta kuin 1960/70 luvun taitteessa syntyneet. Ehkä 1960 luvulla TV on ollut vähän vastaava?1980-luku oli hyvin samalainen kuin nykyaika, mediaa oli vähemmän eikä sitä voinut tehdä itse.
Korvalappustereot olivat myös iso juttu. Että pystyi kuuntelemaan musaa kävellessä. Tosi cool.
Toinen olivat videot. Oli niitä hyvin harvoilla kai jo joskus 1980, mutta yleistyivät vasta kasarin kuluessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosikymmenen merkittävin mullistus oli Commodore 64. Mikään muu sukupolvi ei ole kokenut vastaavaa uutta mullistusta kuin 1960/70 luvun taitteessa syntyneet. Ehkä 1960 luvulla TV on ollut vähän vastaava?1980-luku oli hyvin samalainen kuin nykyaika, mediaa oli vähemmän eikä sitä voinut tehdä itse.
Korvalappustereot olivat myös iso juttu. Että pystyi kuuntelemaan musaa kävellessä. Tosi cool.
Toinen olivat videot. Oli niitä hyvin harvoilla kai jo joskus 1980, mutta yleistyivät vasta kasarin kuluessa.
Minä käytän yhä edelleen vuoden 1984 täyshuolletua Sony Walkmania metallikuorilla ja Dolby B löytyy myös.
VHS:n olen hylännyt ja minulla on blu-ray soitin mutta ei 4K UD.
Meillä ei ole koskaan ollut kesämökkiä, mutta kasarilla vanhemmat osti kakkosauton ja asuntovaunun, jolla matkailtiin ympäri Suomea. Se oli hauskaa, näki vaihtelevia maisemia, aina eri paikassa yöpyminen, matkan varrella saattoi milloin tahansa pysähtyä levikkeelle kahville tms.
Arvelin että aikuisena varmaa itsekin haluaisin matkailla vaunun kanssa, mutta ei, tuli 90-luvun lama, kaikki kallistui, tuli tuulilasitarravero, asuntovaunun vetoon tarvittava ajokorttivaatimuskin kiristyi, totesin että olkoot sitten. Enpä ole sitten matkaillut ollenkaan. Tällaisia 80-luvulla tavallisisten asioiden menetyksiä on koko elämä ollutkin ihan jatkuvaan 90-luvun alusta lähtien.