Millaista oli 80-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Kasari oli tekemisen ja olemisen riemua. ei sellasta jatkuvaa marinaa kun nykyaika.

Silloin uskottiin, että tekemällä voi vaikuttaa asioihin. Nyt tuntuu, että ihminen = kuluttaja ja että ainoa tehtävissä oleva asia on kulutusvalintojen tekeminen.

Call me old fashioned, mutta ainakin nyt herran vuonna 2025 tuntuu siltä, että ainoa asia, joka keskusteluissa (media, päättäjät, ihmisten väliset juttelut) merkitsee, on raha. Raha, raha ja rahaa mittaavat excelit. Ja tuntuu, että kasarilla ei valtion, kunnan tai yksittäisten ihmisten/perheiden taloustilanteesta riippumatta veivattu koko ajan rahaa eikä kuluttamista - paradoksaalisesti edes sen surullisen lopun saaneen "kulutusjuhlan" aikana. Ihmisillä oli oikeasti ja kirjaimellisesti muitakin arvoja kuin raha. Asioita tehtiin muistakin syistä kuin rahan takia.

Nyt ei näin ole. Ja itse epäilen, että hyvin moni ihmisten pahoinvointiin ongelmiin ja "sopeutumattomuuteen" liittyvä asia juontaa juurensa tästä nykyajan loputtomasta rahan palvonnasta ja rahapuheesta.

Jotta kasarilla oli asiat ainakin minun mielestäni tältä osin huomattavasti paremmin.

Oli päästy 70-luvusta eroon.

säkeissä kulkevia fasisteja ei näkynyt mailla eikä halmeilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasari oli upeaa aikaa. Käsittämätöntä, että jotkuu jaksaa haukkua sitä.

1980-luvun pimeä puoli oli kylläkin se että Neuvostoliitto hallitsi koko Itä-Eurooppaa mukaan lukien Baltian maat ja Itä-Saksa. Maailmanpoliittisesti 1990-luvun alku oli huomattavasti valoisempaa aikaa kun Neuvostolitto ja Varsovan liitto hajosi sekä Saksa yhdistyi. Sen jälkeen Suomi ja Viro ovat tulleet huomattavasti läheisemmiksi naapurimaiksi kuten Ruotsi on jo aiemmin ollut. 

Miten nuo mainitsemasi asiat kasarilla vaikutti sinuun? Itse syntynyt -71 ja minulle kasari oli maailman parasta aikaa. Minä kyllä luin historiaa koulussa ja yhteiskuntaopin tunnilla käytiin myös ajankohtaisia asioita läpi. Iso MUTTA, me nuoret jatkoimme omaa huoletonta elämää. Ei meidän vanhemmatkaan tällaisilla asioilla rasittaneet. Heavy ja trash metalli paukku ja oltiin onnellisia. 

Ihan tavallista.

Vierailija kirjoitti:

1980-luku oli vaurauden vuosikymmen, jolloin uskottiin ongelmista ja uhkakuvista huolimatta, että tulevaisuus on valoisa. Kuka jaksaa enää uskoa parempaan tulevaisuuteen?

Toisaalta osa porukasta pelkäsi silloin ydinsotaa ja säteilyonnettomuuksia ja mitä tuhoa ne aiheuttaisivat.

Rahasta tuli politiikassa ykkösprioriteetti myöhemmin, 90-luvun laman aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasari oli tekemisen ja olemisen riemua. ei sellasta jatkuvaa marinaa kun nykyaika.

Silloin uskottiin, että tekemällä voi vaikuttaa asioihin. Nyt tuntuu, että ihminen = kuluttaja ja että ainoa tehtävissä oleva asia on kulutusvalintojen tekeminen.

Call me old fashioned, mutta ainakin nyt herran vuonna 2025 tuntuu siltä, että ainoa asia, joka keskusteluissa (media, päättäjät, ihmisten väliset juttelut) merkitsee, on raha. Raha, raha ja rahaa mittaavat excelit. Ja tuntuu, että kasarilla ei valtion, kunnan tai yksittäisten ihmisten/perheiden taloustilanteesta riippumatta veivattu koko ajan rahaa eikä kuluttamista - paradoksaalisesti edes sen surullisen lopun saaneen "kulutusjuhlan" aikana. Ihmisillä oli oikeasti ja kirjaimellisesti muitakin arvoja kuin raha. Asioita tehtiin muistakin syistä kuin rahan takia.

Nyt ei näin ole. Ja itse epäilen, että hyvin moni ihmisten pah

Pitää täysin paikkansa. Pitää vielä sanoa se millä tavalla se yhteisöllisyys näkyi arjessa.

Meillä äiti sairasteli koko 80 luvun ja isä oli töissä. Kun meitä lapsia oli, päivähoitajan sai vain soittamalla ja heti oli kunnassa joku päättänyt että lastenhoitaja tarvitaan.

Samalla kun rahasta oli tiukkaa kun isä jäi yhdessä vaiheessa työttömäksi, ei ollut mitään KELAn sekoiluja ja viikkojen odottelua, vaan äiti kävi sosiaalitoimistossa ja koska sosiaalitoimiston väki tiesi ja tunsi meidän kunnassa jokaisen, ne myös tiesi että kyse on tositilanteesta, ja että tukea tarvitaan ja tukea tuli myös huomattavasti enemmän.

Nyt kun tarvitsee apua, pitää todistaa että olet käytännössä kuolemassa ja tuesta on vähennetty aivan kaikki mahdollinen ja vielä senkin jälkeen joudut myymään romuautosi että saat tuen että pääsisit töihin. Näillä persuilla jotka valittaa siitä että tukia on liian paljon tai että ihmiset käyttää tukia väärin, ei ole mitään käsitystä siitä kuinka huonosti asiat köyhillä nykyään ovat.

Ennen jos halusit olla köyhä ja koditon, sinun piti ihan aktiivisesti pysyä erossa sosiaalityöntekijöistä, koska he tulivat hakemaan sinut ja tuhoamaan sinun telttamajoituksen, pistivät vieroitukseen ja antoivat katon pään päälle ja kävivät joka päivä seuraamassa. Nyt sinulle ehdotetaan kodittomuutta jos et pysty maksamaan vuokraa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasari oli upeaa aikaa. Käsittämätöntä, että jotkuu jaksaa haukkua sitä.

1980-luvun pimeä puoli oli kylläkin se että Neuvostoliitto hallitsi koko Itä-Eurooppaa mukaan lukien Baltian maat ja Itä-Saksa. Maailmanpoliittisesti 1990-luvun alku oli huomattavasti valoisempaa aikaa kun Neuvostolitto ja Varsovan liitto hajosi sekä Saksa yhdistyi. Sen jälkeen Suomi ja Viro ovat tulleet huomattavasti läheisemmiksi naapurimaiksi kuten Ruotsi on jo aiemmin ollut. 

Miten nuo mainitsemasi asiat kasarilla vaikutti sinuun? Itse syntynyt -71 ja minulle kasari oli maailman parasta aikaa. Minä kyllä luin historiaa koulussa ja yhteiskuntaopin tunnilla käytiin myös ajankohtaisia asioita läpi. Iso MUTTA, me nuoret jatkoimme omaa huoletonta elämää. Ei meidän vanhemmatkaan tällaisilla asioilla rasittaneet. Heavy ja trash metal

En ole tuo jolta kysyit, mutta sanon suoraan että se vaikutti hyvin paljon. Nykyään kun jossain netissä keskustelee ja näkee jonkun nuoren idi... idealistin sanovan että haluaisi Neuvostoliiton takaisin tai Itäsaksan takaisin, koska silloin oli asiat paremmin ja valtio piti huolta, ei voi kuin päätä puistella koska noilla toopeilla ei ole mitään käsitystä siitä mistä he puhuvat!

25 vuotta sitten, eli 10 vuotta Saksan jakautumisen jälkeen kuului entisestä itäsaksasta joidenkin yksittäisten ihmisten kitinää siitä että "ennen oli asiat paremmin". Mutta heilläkin oli suhteellisesti asiat paremmin, vaikka asiat eivät todellisuudessa olleet paremmin. He tarkoittivat siis sitä että silloin heillä oli yhteisöllisyyttä, kun taas Saksojen yhdistymisen jälkeen he suhteellisesti köyhtyivät verrattuna muihin saksalaisiin, jolloin heillä myös hinnat nousivat ja elämänlaatu heikkeni. Mutta, eivät he sitä itäsaksan hallintoa takaisin halunneet!

Sama juttu oli venäläisten joukossa kun niitä kysyttiin jotka halusivat Neuvostoliiton takaisin. He eivät haluneet Neuvostojärjestelmää takaisin, eikä varsinkaan hallintoa ja HE tiesivät varoittaa Putinista jo silloin, koska he olivat eläneet sen ajan ja kokeneet sen ihan itse!

Kaikki nämä jotka haikailevat noita järjestelmiä takaisin, kuvitellen että se toisi helpotuksen ovat väistämättä noiden vuosien jälkeen syntyneitä nuoria ja keskenkasvuisia typeryksiä ja nyt siis puhutaan kuitenkin jo kolmikymppisistä!

808

miten se vaikutti sinuun 80- luvulla? Kuuntelitko mieleistäsi musiikkia? Pukeuduitko mieleiselläsi tavalla? Millaisia ruokatottumuksia sinun perheelläsi oli? Mitä teitte kavereiden kanssa? Loputon sarja kysymyksiä, jotka liittyi SINUUN ja SINUN tekemisiin 80-luvulla.

Minun elämäni oli huoletonta. Kuunneltiin hyvää musiikkia, vietettiin aikaa kavereiden kanssa. Äiti laittoi aina hyvää ruokaa. Syötiin yhtäaikaa koko perheen kanssa. Elin lapsuutta, nuoruutta, huoletonta aikaa. Vm-71 

Kasarilla kävin ala- ja yläastetta. Vaihdoin kouluakin muutaman kerran, kun muutimme.

Kaikissa kouluissa oli rankkaa kiusaamista, jota arkana balettityttönä katselin sivusta ja olin iloinen, ettei minua kiusattu, vaikken ikinä suosittukaan ollut.

Pojat hakkasivat ja potkivat silmätikkuaan, aina oli joku heikoin, köyhin tms poika, joka ansaitsi tämän.

Tytöt tietysti jättivät vaan ulkopuolelle ryhmästä - se valikoitui useimmiten ihan sen perusteella, millaista materiaa (vaatteita, penaaleja, hajukumeja, putkikassi, meikit, permanentti jne) omisti tai ei omistanut. Tai jos oli köyhä, sitten piti olla kova, niin oli ok. Mustat hiukset geelillä pystyyn, rööki huuleen ja kiroilulla höystettyjä kertomuksia 12-vuotiaan dokaus-, seksi- ja pöllimisreissuista. Kiltteys oli noloa.

Rikkaat olivat aina suosittuja. He, jotka kävivät kesän kielikurssilla Brightonissa, Dire Straitin keikalla, laskettelemassa Lapissa (tai Åressa!), jotka harrastivat ratsastusta, viulunsoittoa ja tennistä valmentajan kera. 

Eräs koulukaverini oli asunut Amerikassa ja hän oli porukan ylivoimaisesti ihailluin yksilö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasari oli upeaa aikaa. Käsittämätöntä, että jotkuu jaksaa haukkua sitä.

1980-luvun pimeä puoli oli kylläkin se että Neuvostoliitto hallitsi koko Itä-Eurooppaa mukaan lukien Baltian maat ja Itä-Saksa. Maailmanpoliittisesti 1990-luvun alku oli huomattavasti valoisempaa aikaa kun Neuvostolitto ja Varsovan liitto hajosi sekä Saksa yhdistyi. Sen jälkeen Suomi ja Viro ovat tulleet huomattavasti läheisemmiksi naapurimaiksi kuten Ruotsi on jo aiemmin ollut. 

Miten nuo mainitsemasi asiat kasarilla vaikutti sinuun? Itse syntynyt -71 ja minulle kasari oli maailman parasta aikaa. Minä kyllä luin historiaa koulussa ja yhteiskuntaopin tunnilla käytiin myös ajankohtaisia asioita läpi. Iso MUTTA, me nuoret jatkoimme omaa huoletonta elämää. Ei meidän vanhemmatkaan tä

Suomessa ja Euroopassa asiat oli hyvin neuvostoliitosta ja DDR:stä huolimatta, ei niiden vuoksi. Saksan yhdistymisestä on jo 35 vuotta joten nuoremmat eivät edes tiedä koko asiasta jos eivät ole lukeneet historiaa. 

Olin 5 - 15v 80-luvulla ja muistan pitäneeni neuvostoliittoa ja ddr:ää jonkinlaisina outoina kehitysmaan kaltaisina takapajukkoina, autotkin oli selvästi jäljessä länsimaista kehitystä, ja niinhän ne olikin, Lada 1200 = 60-luvun Fiat 124, ja 80-luvulla Fiat oli jo mennyt kauas eteenpäin 124:n ajoista, oli 80-lukulaiseksi huippumodernia Unoa, Ritmoa ja Regataa muunmuassa, robotit kasasi Unon FIRE moottorin vissiin alusta asti kokonaan, ym.

Mitäpä vanhempasi kertovat nuoruudestaan?

Limpparipullot oli lasia ja pikkupulloissa oli repäistävä korkki.

Olutpulloissa oli kruunukorkki kuten nykyäänkin. Tölkkioluttakin oli, mutta niiden myynti oli vähäistä kun ne oli huomattavasti kalliimpia, eikä tölkeille ollut vielä palautusjärjestelmää. Monipakkauksia ei ollut muuta kuin 24 pullon kori josta piti myös pantti maksaa.

Alkoholin mainostaminen oli kiellettyä, mutta alkoholijuoman raja oli 2,8% joten käytännössä ykkösolutta sai mainostaa. Mainoksissa mainittiin aina se ykkönen ettei tule sanomista, mutta kolmostahan ihmiset sitten ostivat mainoksia nähtyään.

Ja ykköstähän sai myydä myös alaikäisille kun se ei virallisesti ollut alkoholia. Muistan myös ostaneeni n. 10-vuotiaana White Cap -omenasiideriä jossa oli pari prossaa alkoholia, ja myyjä myi eikä kotonakaan tullut sanomista.

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä vanhempasi kertovat nuoruudestaan?

Vanhempani ovat kertoneet paljon lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Ovat aivan erilaisista perheistä. En tähän kummemmin jaa. Ovat syntyneet 40-luvun lopulla.

Kasari oli hienoa aikaa. Ne, jotka eivät ole eläneet silloin, ovat yleensä todella kateellisia.

Vierailija kirjoitti:

Kasari oli hienoa aikaa. Ne, jotka eivät ole eläneet silloin, ovat yleensä todella kateellisia.

Pitää täysin paikkansa!

Hyvää musiikkia, nättejä naisia joilla ei ollut lävistyksiä eikä tatuointeja rumentamassa heitä. Rentoa meno ilman mitään kännyköitä ja somepaskaa. Kultainen 1980-luku!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasari oli upeaa aikaa. Käsittämätöntä, että jotkuu jaksaa haukkua sitä.

1980-luvun pimeä puoli oli kylläkin se että Neuvostoliitto hallitsi koko Itä-Eurooppaa mukaan lukien Baltian maat ja Itä-Saksa. Maailmanpoliittisesti 1990-luvun alku oli huomattavasti valoisempaa aikaa kun Neuvostolitto ja Varsovan liitto hajosi sekä Saksa yhdistyi. Sen jälkeen Suomi ja Viro ovat tulleet huomattavasti läheisemmiksi naapurimaiksi kuten Ruotsi on jo aiemmin ollut. 

Miten nuo mainitsemasi asiat kasarilla vaikutti sinuun? Itse syntynyt -71 ja minulle kasari oli maailman parasta aikaa. Minä kyllä luin historiaa koulussa ja yhteiskuntaopin tunnilla käytiin myös ajankohtaisia asioita läpi. Iso MUTTA, me nuoret jatkoimme omaa huoletonta elämää. Ei meidän vanhemmatkaan tä

Berliinin muuri kaatui 87 ja samana syksyvä jenkeissä oli black monday.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasari oli upeaa aikaa. Käsittämätöntä, että jotkuu jaksaa haukkua sitä.

1980-luvun pimeä puoli oli kylläkin se että Neuvostoliitto hallitsi koko Itä-Eurooppaa mukaan lukien Baltian maat ja Itä-Saksa. Maailmanpoliittisesti 1990-luvun alku oli huomattavasti valoisempaa aikaa kun Neuvostolitto ja Varsovan liitto hajosi sekä Saksa yhdistyi. Sen jälkeen Suomi ja Viro ovat tulleet huomattavasti läheisemmiksi naapurimaiksi kuten Ruotsi on jo aiemmin ollut. 

Miten nuo mainitsemasi asiat kasarilla vaikutti sinuun? Itse syntynyt -71 ja minulle kasari oli maailman parasta aikaa. Minä kyllä luin historiaa koulussa ja yhteiskuntaopin tunnilla käytiin myös ajankohtaisia asioita läpi. Iso MUTTA, me nuoret jatkoimme oma

Berliininmunkki kaatui vuonna -87 mutta muuri vasta 1989.

SALORA  oli meiläkin vielä  sillonkin  ja   jopa   musta - valkea , , Perhe on pahin     tais  olla   viimeisiä   kertoja    kehissä  ja  muuten   salorassa   ei  enää virran  katkaisu    nappi   pysynyt pohjassa   vaan   oiti  tulitikku teriottaa kiilaksi  väliin   jotta  pysyi ,  , , ,    ja   sitten   se   pieni kiusa   kun  kun   kuva  alkoi  pyörimään   ,  huh hu   , ,     takana  oli nuppi   jota  sääyämällä  sai    kuvan  kohilleen  NYT ON KOHILLAAN ilmoitti    katsoja       , ,   "    lumisateesta  "      en   mainitse    enää mitään , ,      sen   on  niin  moni  kokenut.