Millaista oli 80-luvulla?

Asemalla oli puhelinkoppi kuomut muovia.  Puhelikopit voi soittaa kolikoilla.  Pizzojen pohjat oli ohuita reunat rapeita täytettä kuin kastiketta. Kunnollisia ei enää ole.  Miehillä oli housuissa veekit ja oli naisilla kimaltava sukkahousuja. 

Neuvostoliitto oli voimissaan vielä 80-luvulla. Muistan kun leningradilaisia työnsankareita kurvasi jonkun kerran bussilastillinen peruskoulun läheisyyteen Kaukajärvellä Tampereella. He jakoivat suklaata ja Neuvostoliitto-aiheisia pinssejä koulun oppilaille välitunnin aikana. Pikku Kakkosessa esitettiin DDR:ssä valmistettua Nukkumatti-nukkeanimaatiota. Uutisissa puhuttiin Vietnamin sodasta vielä 80-luvun alkupuolellakin. Kadulla näki aika ajoin skinheadeja eli "skinnareita". Heillä oli pää ajeltu kaljuksi, he käyttivät vihreää pilottitakkia ja maihinnousukenkiä (eli pitkävartisia sotilaskenkiä). Tampereella käytettiin busseissa pahvisia lippuja. Yhdessä lipussa oli kymmenen matkaa. Aina kun nousi bussiin pahviläpyskä työnnettiin lukijaan ja se leikkasi pienen palan lipusta ja samalla leimasi päivämäärän ja kellonajan lippuun. Kerran nysseen nousi ryyppyporukka viinapulloineen mutta kuljettaja komensi heidät ulos autosta. Porukka totteli kiltisti ilman vastalauseita. Alkoholin juominen julkisissa kulkuneuvoissa 80-luvulla oli erittäin harvinaista.

Anteeksi, en tiedä, olin teini vasta 1991-> mutta sen voin sanoa että lapsuus kasari-Suomessa oli AIVAN HITON JEES.

Vierailija kirjoitti:

Neuvostoliitto oli voimissaan vielä 80-luvulla. Muistan kun leningradilaisia työnsankareita kurvasi jonkun kerran bussilastillinen peruskoulun läheisyyteen Kaukajärvellä Tampereella. He jakoivat suklaata ja Neuvostoliitto-aiheisia pinssejä koulun oppilaille välitunnin aikana. Pikku Kakkosessa esitettiin DDR:ssä valmistettua Nukkumatti-nukkeanimaatiota. Uutisissa puhuttiin Vietnamin sodasta vielä 80-luvun alkupuolellakin. Kadulla näki aika ajoin skinheadeja eli "skinnareita". Heillä oli pää ajeltu kaljuksi, he käyttivät vihreää pilottitakkia ja maihinnousukenkiä (eli pitkävartisia sotilaskenkiä). Tampereella käytettiin busseissa pahvisia lippuja. Yhdessä lipussa oli kymmenen matkaa. Aina kun nousi bussiin pahviläpyskä työnnettiin lukijaan ja se leikkasi pienen palan lipusta ja samalla leimasi päivämäärän ja kellonajan lippuun. Kerran nysseen nousi ryyppyporukka viinapulloineen mutta kuljettaja komensi heidät ulos autosta. Porukka totteli kiltisti ilman

Hienoa tavata täällä muita vanhoja kaukajärveläisiä! Asuimme Haiharankadulla vuosina 1979-1984. Ennen sitä asuimme Raholan Korvenkadulla.

Muistoja vuosilta 1978-80: Kun nousi bussiin (Tampereella siis), niin oikealla puolella - välittömästi kuljettajan takana - oli kolmelle hengelle tarkoitettu istuin, joka oli sijoitettu pitkittäin kulkumatkaan nähden, Sen yllä luki "Ensisijaisesti vanhuksille ja vammautuneille".

Bussien kyljessä oli Pyynikin panimon mainoksia: "Kalliosta vesi syvä - Pyynikiltä juoma hyvä", "Kansa kehuu, juomaa kiittää - Pyynikiltä sitä riittää" ja "Yks on Härmässä varma tikki - janoisen apu on Pyynikki".

Vierailija kirjoitti:

Läskejä oli ehkä yksi per luokka, ja nykyaikana he olisivat "normaalipainoisia".

Lihomisen syy: katso THL:n ravitsemus ohjeet.

Ei ollut kivaa. Odotettiin vain 2000-lukua ja kännyköitä.

Vierailija kirjoitti:

Töihin pääsi kun vaan käveli johonkin firmaan sisään ja kysyi että onko töitä tarjolla.

silloin ei ollut kannattavaa jättäytyä työttömäksi yhteiskunnan elätettäväksi vai kaikkien täytyy hakea töihin ja sitä kautta yhteiskunnalla meni todella hyvin tänä päivänä valtion kulut näitten pummien johdosta ovat niin korkeita että kenenkään ei tässä maassa oikeasti kannata yrittää eikä tehdä töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töihin pääsi kun vaan käveli johonkin firmaan sisään ja kysyi että onko töitä tarjolla.

silloin ei ollut kannattavaa jättäytyä työttömäksi yhteiskunnan elätettäväksi vai kaikkien täytyy hakea töihin ja sitä kautta yhteiskunnalla meni todella hyvin tänä päivänä valtion kulut näitten pummien johdosta ovat niin korkeita että kenenkään ei tässä maassa oikeasti kannata yrittää eikä tehdä töitä.

Sanoja sanoja sanoja sanojen perään sanaseinä PUMMI PUMMI. Tajuatko vähä-älyinen miten pienet massit ne työttömyyysmassit on valtion budjetissa, häh?? Kertaluokkaa enemmän menee sinun "ite on eläkkeet maksettu" -valhettelijasukupolvesi pitämiseen hengissä, turhan panttina!

Ravintolassa voi mennä tanssimaan ja jättää laukun ja juoman pöytään mitään ei hävinnyt.

Silloin ihmiset ja nuoret liikkui myöhään ulkona ja ihmisiä näki aina liikkuessa, nyt väkeä on illalla harvoin liikkeellä. kaikki istuu kotona puhelimen ja pelikoneen kanssa.

Huonekalunäyttelyt sunnuntaisin isoissa huonekaluliikkeissä keräsivät porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Töihin pääsi kun vaan käveli johonkin firmaan sisään ja kysyi että onko töitä tarjolla.

Ja pääsi kävelemään ihan minne vaan firmoissa. Ei ollut ovivalvontaa eikä kaulalippuja. 

Vierailija kirjoitti:

Seinäjoella oli -80 luvun alussa erään kauppakeskuksen avajaisessa

vetonaulana puhuva nee...eri, sitä tuli väki ihmettelemään, pitkin maakuntaa.



T.Jupu

Muistaakseni TV:ssä oli mainos, jossa geneeri sanoi Sampo ja nauroi päälle. 

Pääsivätkö silloin 80-luvulla myös ne kiltitkin pojat mukaan juhlimaan ja pitämään hauskaa? 🥺

Vierailija kirjoitti:

Pääsivätkö silloin 80-luvulla myös ne kiltitkin pojat mukaan juhlimaan ja pitämään hauskaa? 🥺

Eivät päässeet, eivät edes kivikaudella.

10000BC incel

Olin lapsi ja teini kasarilla. Miss Suomet olivat isoja julkkiksia ja tähtiä. Ala-asteella oli melko "keskiaikaista", oli esim. pakko syödä ruoka loppuun kouluruokalassa tai muuten sai rangaistuksia. Muutenkin koulussa oli monia pakkoasioita, pakko hiihtää, pakko uida, pakko laulaa laulukokeessa kaikkien kuullen, opettajat autoritäärisiä ja jotenkin pelottavia silloin lapsen perspektiivistä käsin. Luulen, että nykyään on lempeämpää. Aikuiset käytti luomivärinä poskipunaa ja "maapuuteria" (nyk. bronzer). Tv-kanavia ei tainnut olla kovinkaan monta. Naapurien lasten kanssa leikittiin ulkona pihaleikkejä! <3 Ja kouluissa välitunnilla hypättiin hyppynarua ja twist-narua. Tämänpäivän nuoret ja lapset ei taida olla twist-narusta kuulleetkaan :)

Vierailija kirjoitti:

Se tulevaisuuden usko mikä silloin oli, on kyllä uskomatonta kun nykypäivänä ajattelee. Sitä ei edes pysty selittämään.

Sellainen oli jonnekin 2000-luvulle asti. Se kannusti yrittämään. Oli raporttteja kasvun rajoista - öljyn oli pitänyt loppua mutta löydettiin uusia öljylähteitä - happosateet torjuttiin ydinvoimalla (tshernonylin jälkeen ei voitu mutta ihmiset unohtaa nopeasti), savupiippuihin rakennettiin filtterit, autoihin katalysaattorit....ja näin ostettiin muutama vuosikymmen lisäaikaa. 

Mutta nyt tulevaisuuden usko on lopahtanut. Jokainen huomaa jo itsekin mitä ilmastolle on tapahtumassa ja aika neuvottomia ollaan. Osa on välinpitämättömiä, osa yrittää pikkuisen ja osa keskittyy pilkkaamaan niitä jotka asiasta puhuu.

Ei ollut läheskään yhtä turvallista kuin nyt, mutta persut puuttuivat puoluekartalts eikä kukaan viljellyt uhkakuvia siitä miten vaarallista on.

Oli OK puhua työpaikan tytöille rasvaisia juttuja ja lähennellä muutenkin. Oppi nopeasti kenen lähellä ei kannata olla kahden kesken. Edes amerikassa ei vielä tunnettu käsitettä seksuaalinen häirintä ja kesätyössä tajusi nopeasti että 16-vuotias ei ole turvassa ukkomiesten näpeiltä. 

Joka kaupungissa oli Kela, Verotoimisto, pankit ja terveysasemat neuvoloineen  ja pääsi niihin ilman ajanvarauksia/kysymään asioita, ajan sai melkein heti.

Oli työpaikkoja ennen lamaa kaikille melkein, ja linja-autot kulki joka paikassa vähän väliä.

. Useimmat asiat oli siis paremmin 70- 80 luvulla.

Työpaikkoja oli paljon, koska tietokoneet eivät olleet niin yleisiä tai ainakaan tehokkaita. Joka työlle oli oma tekijänsä, nykyään yksi työntekijä tekee useamman työntekijän työn, eli tehtäväkenttä on nykyään hyvin laaja. 

Koulussa jaettiin välipalaa klo 13 välitunnilla, jos koulu jatkui sen jälkeen. Välipalana saattoi olla jopa jäätelöä. 90-luvulla välipalaa sai vain klo 14 välitunnilla, jos koulu jatkui klo 15 asti ja se oli kuihtunut lantun palaksi.