Millaista oli 80-luvulla?

Niitä hel kuvia sitten esiteltiin joka paikassa, kutsuttiin kotiin katsomaan lomakuvia.

Kasari. Ihanaa vapautta. Kenelläkään ei ollut kännyköitä, joten kukaan ei soitellut lasten tai nuorten perään.

Vanhemmilla oli omat juttunsa, lapsilla ja nuorilla omansa.

Videovuokraamoista sai jopa ala-asteikäiset K18 VHS-videoita. Leffateatteriin pääsi sisään kuka tahansa kunhan maksoi pääsylipun, kukaan ei kysellyt mitään ikää vaikka kyseessä oli K18 leffa.

Nuoret aloittivat alkoholinkäytön jo yläasteella. Tupakkaa poltti moni. Veneellä mentiin ilman pelastusliivejä.

Jos haluat elää kuten nuoret kasarilla, niin tee aina kaikki oman pääsi mukaan äläkä koskaan kysele lupia mihinkään keneltäkään, kaikkein viimeksi vanhemmiltasi. Vapaus. Se on otettava.

Vuonna 1980 täytin 18 vuotta. Oli mukavaa kun sai ajokortin. Naiset olivat kauniita ja itsekin olin aika timmissä kunnossa. Vuonna 86 valmistuin insinööriksi ja menin töihin. Siitä sitten asuntolaina ja kohti 90 luvun alun lamaa ja  pankkikriisejä

Mutta kun kerran kysyit niin musiikki 80 luvulla oli ihan parasta ja vieläkin on.

Paras vuosikymmen elää lapsuus. 90-luvulla meni teini-ikä, oli silloin paikoin hauskaakin, mutta silloin oli myös lama ja depressiokausi ensimmäiset viisi vuotta. 1995 täytin 18, Suomi oli jääkiekon maailmanmestari ja alkoi elämä avartumaan.

Mutta kasari oli lapsuusaikana hienoa. Sarjakuvalehtiäkin oli kaupan hyllyllä valtavasti, divareita joka kulmassa. Nykyisin eivät lapset osaa enää edes lukea, edes sarjiksia.

Kaupat menivät kiinni arkisin jo klo 20:00 ja lauantaisin muistaakseni klo 15:00. Sunnuntaisin kaupat olivat kiinni. Alkot olivat lauantaisin kiinni ja arkisinkin ne sulkivat ovensa klo 18:00 jos muistan oikein. Turussa asuneena muistan kun Viking Linella ja Silja Linella tuli joka vuosi uusi laiva Turku-Tukholma reitille. Laivalta sai tuliaisina ostaa 6 kaljaa, 1 litran väkeviä ja 1 litran viiniä.

TV kanavia ei ollut kuin 2 kpl kunnes 1987 aloitti kolmoskanava. Kaupallisia radiokanaviakaan ei ollut kuin vasta vuoden 1985 lähtien.

Videonauhureita oli vain harvoilla ja ne olivat kalliita. Videovuokraamosta sai vuokrattua videonauhurin jolla sai katsottua filmejä ei nauhoitettua.

Siihen aikaan kaikki pääsi töihin. Menin kesätöihin 1982 ja firman ruokalassa oli varmaan 50 tyyppiä ja kaikille oli työpaikka. Opiskelijalla oli pieni veroprosentti ja sain saman verran kahdessa viikossa käteen kuin tavallinen työläinen kuukaudessa. Rahalla myös sai jotain. Muistan kesän jälkeen, kun rahaa oli tilillä paljon, vaikka maksoin jo vuokraa ja oli auto ja muuta. Baari-illan pärjäsi hyvin sadalla markalla.

1980-luku?

Comfya yhtenäiskulttuurin aikaa jolloin koko kansa nauroi Spedelle, katsoi poli yhdekäsn uutiset ja lankapuhelimeen vastattiin jos satuttiin olemaan kotona. Posti jaettiin joka päivä, kunnan terveyskeskuksessa pääsi lääkäriin samana päivänä ja palkat seurasivat hintakehitystä. Oli markka ja oma rahapoltiikka. Ei ollut ma mu, ja sosiaalitukien varassa elämistä katsottiin karsaasti. 

Taksin uskalsi ottaa lennosta/tolpalta/tilaamalla ja hinta oli mitä mittari näytti ilman ketkuilua.

Parasta oli lankapuhelimet. Sai puuhata kavereiden kanssa vapaana ilman vanhempien paikannuksia tai kyttäyspuheluita.

Vierailija kirjoitti:

Taksin uskalsi ottaa lennosta/tolpalta/tilaamalla ja hinta oli mitä mittari näytti ilman ketkuilua.

Yleensä oli Mersu ja tyyppi nahkatakissa ja kravatissa.

80-luku oli mahtavaa aikaa, sitä on ikävä. Työnhaussa laitoit vain hakemuksen ja valmistauduit työn aloittamiseen, töitä oli ja niitä sai. Suomi alkoi avautua, 70-luku taistolaissumutuksineen ja Neuvostoliiton valheitten ihannoimisineen oli äärimmäisen masentavaa, mutta 80-luvulla puhalsivat jo eri tuulet.                                                                                        Kännyjä ei vielä ollut, tietokoneet olivat lapsenkengissään, ja www oli täysin tuntematon alue, ei ollut mitään nettiä. Kaikki silti toimi. Lankapuhelimilla mentiin, uusi toiminto, viestin jättäminen jos vastaanottajaa ei saatu kiinni, se oli järisyttävää. Seuraa sai helposti, iltaelämä oli vilkasta, käytiin myös uusissa vähemmistödiskoissa, joissa Helsingissä olikin mahtavan kansainvälinen meno. Yksityisissä parempi kuin jonkun yhdistyksen bileissä. Matkatoimistot alkoivat myydä enenevissä määrin kaukokohteita ja 70-luvun Mallorca ei ollut enää niin ykköspaikka. Kaiken kaikkiaan, moni asia oli paremmin silloin myös ihmisten välisissä kanssakäymisissä.       

80-luvun alussa oli AIDS-hysteria ja ihmiset pelkäsivät saaneensa tartunnan julkisesta vessasta tai suutelemalla. Heikon tiedon vuokai se oli vielä homosyöpä kunnes tuli ilmi ensimmäisen heteronaisen saama tartunta, alkoi viranomaiset ja lääkärit tajuamaan, että nyt on ihan tosi kyseessä ja tämä koskettaa meitä kaikkia ja korostettiin kondomeiden tärkeyttä. Vaunujen kyljissä oli mainoksia "tappavasta tuliaisesta". Verensiirtoa ei osattu aiemmin epäillä tartunnanlähteeksi kunnes joku nainen sai ihan outoja oireita sairastallen..Muistikuvien mukaan tämä taisi olla niitä ensimmäisiä tartuntatapauksia, joissa nainen oli saanut tartunnan. 

Aivan jees aikaa muttei se nyt mikään 1970-luku kuitenkaan ollut.

Junilla kun ajo, niin pyörät kiikutti.

Kasari- Elämäni parasta-aikaa. Rahalla sai ja taxillä pääsi !

Joka paikassa haisi savu.

Muoti tuli viiveellä Jenkkilästä Ruotsiin ja sieltä viiveellä Suomeen

Joka kylässä oli oma terveyskeskus, poliisiasema, verotoimisto, Kelan konttori, useampi pankkikonttori. Joka paikasta sai palvelua sisään kävelemällä. Miettikää sitä 2020-luvulla! 40 vuotta sitten pystyit kävelemään esim. pankkiin, ja hoitamaan asiasi ihmisen kanssa kasvotusten. 

Vierailija kirjoitti:

Joka kylässä oli oma terveyskeskus, poliisiasema, verotoimisto, Kelan konttori, useampi pankkikonttori. Joka paikasta sai palvelua sisään kävelemällä. Miettikää sitä 2020-luvulla! 40 vuotta sitten pystyit kävelemään esim. pankkiin, ja hoitamaan asiasi ihmisen kanssa kasvotusten. 

Ja aikaa ei tarvinnut varata. Juuri mietin että 90 luvun laman jälkeen on vaan pitänyt säästää, leikata jne. Yhtään mitään palvelua ei saa paikanpäällä, eikä puhelimella. Kunnalla voi johonkin palveluun olla puolen tunnin soittoaika kerran viikossa. Mitä säästämisellä on saavutettu.

Olin nuori 80-luvulla. Asiat olivat paljon paremmin silloin Suomessa. Ihan kaikki. Elämä oli kaikin puolin helpompaa ja mutkattomampaa. Ei mitään älytöntä vihervasemmistohömppää eikä wokea tms, yäk!