Lue keskustelun säännöt.
Oudosti se meni tämä elämä
21.01.2024 |
Nuorena sina kaikki sanoi ,että "sähän olet vielä nuori, kyllä sä löydät paikkasi maailmassa". Sitten sen sanominen loppui ja nyt ihmiset ihmettelee, kun nyt yli 50v en löytänyt mitään paikkaa maailmassa.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olen kristitty, ärsyttää tuollainen uskontojuttujen mukaan vetäminen. Jeesus ei sinua mihinkään työpaikkaan johdata.
Minulle on kaikki työpaikat johdattanut Jumala eteeni. Olen tiennyt senkin, että pian loppuu nykyinen ja tulee kohta uusi tilalle. Pyhä Henki puhuu uskovalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt alkaa vaan uskontojen aika olla jo ohi, enkä puhu pelkästään kristinuskosta vaan kaikista muistakin uskonnoista. Meitä on vaan tällä pallolla vedätetty uskomaan milloin mihinkin ja enkä edes vitsaile, kun sanon, että maan ulkopuolinen äly on pelannut ihmisillä omia pelejään käyttäen muun muassa Jahven, Jumalan ja Allahin nimiä.
Ammattivalittaja hyvä, sinulla on mies, lapsi ja työskentelet miehesi firmassa. Sinulla on siis paikkasi maailmassa mutta ongelma on, ettet pidä sitä minään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löysin paikkani sen jälkeen kun tutustuin Jeesukseen.
Elämä lähti sen jälkeen rullaamaan.
Vaikka en ole aina onnellinen ja hyvällä tuulella, tiedän olevani oikealla paikalla.
Sama täällä. En voi ymmärtää, miten kukaan tulee toimeen ilman Jeesusta. Jumala antaa perusturvan elämään, vaikka miten maailma heittelisi.
Mitäpä sitten, kun olen ollut uskovainen kohta 30 vuotta, ja minulla on ihan sama ongelma kuin ap:lla. Minua ei ole Jumala johdattanut elämässäni oikein mihinkään. Äärimmäisen eristyneeseen ja yksinäiseen, turhaan elämään vaan. Ainoa ilo uskosta on, että voi yrittää ajatella, että kai tällä on joku hyvä tarkoitus, tai että taivaassa saa sitten iloita. Mutta ei se tee tällaista tyhjän panttina elämän sivusta katselemista mitenkään miellyttäv
Hei! Samoja latuja on minunkin elämäni kulkenut. Olen tuo, jonka viestiin kommentoit.
Minäkin olen lähes erakoitunut, asun ja elän yksin. Kun tulin uskoon yli 30 v sitten, olin hyvin masentunut, siis ihan diagnoosilla. Jumala paransi hetkessä masennuksen, mutta ei minullekaan johdatettu uutta tehtävää lähetystyössä tai maallisessa ammatissa. Eläkkeelle päädyin. Monenlaista kuprua ja kuoppaa on tullut eteen, mutta kaikista niistä on Jumala minut nostanut ja kantanut eteen päin.
Oikeastaan tajusin jo pikkulapsena, ettei elämäni tule menemään kuin Strömsössä; olin liian erilainen. Silti puskin päätäni seinään ihan suotta monta vuotta. Sain nyt vanhana autisminkirjon diagnoosin, ja se selittääkin elämänpolkuni kiemurat.
Edesmennyt äitini tapasi sanoa, että on se hyvä että pääsit jo nuorena pois siitä hullunmyllystä (=työelämä). Nykyään voin olla äidin kanssa samaa mieltä. Elämää on työelämän ulkopuolellakin. Ihmisen elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olen kristitty, ärsyttää tuollainen uskontojuttujen mukaan vetäminen. Jeesus ei sinua mihinkään työpaikkaan johdata.
Minulle on kaikki työpaikat johdattanut Jumala eteeni. Olen tiennyt senkin, että pian loppuu nykyinen ja tulee kohta uusi tilalle. Pyhä Henki puhuu uskovalle.
Näin se menee, vaikka uskosta osattomien on sitä mahdoton käsittää. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu.
👌🏼🙏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hanki ystävä voitte katsella elokuvia vaikka
Aika moni vierastaa sitä ettei ole työelämään päässyt eikä halua ystäväksi.ap
tuo on yksi oudoimmista asioista suomalaisessa yhteiskunnassa. Ikäänkuin työssä oleminen olisi minkään (muun kuin työssä olemisen) mittari
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkaa vaan uskontojen aika olla jo ohi, enkä puhu pelkästään kristinuskosta vaan kaikista muistakin uskonnoista. Meitä on vaan tällä pallolla vedätetty uskomaan milloin mihinkin ja enkä edes vitsaile, kun sanon, että maan ulkopuolinen äly on pelannut ihmisillä omia pelejään käyttäen muun muassa Jahven, Jumalan ja Allahin nimiä.
Kyse ei olekaan mistään uskonnosta vaan elävästä Jumalasta, joka vaikuttaa myös tässä ajassa - kuten on vaikuttanut maailman luomisesta alkaen.
Jeesus on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Hänen aikansa ei ole koskaan ohi. Tämän maailman aika on rajallinen ja tulee päättymään. On ihmeellisen turvallista tietää, että Jeesus on ja pysyy, aina.
Mitähän tapahtuisi jos koettaisit ryhtyä aktiivisesti osallistumaan? Monissa seurakunnissa kaivataan auttavia käsiä hoitamaan käytännön hommia tai vaikka pyhäkouluun apuvetäjäksi. Papin homma on auttaa meitä löytämään oma paikkamme. Seurakunnan lisäksi on monia yhdistyksiä minkä toimintaan kannattaa tutustua, esim. stelk, xee, kideonit ja sit tietty eri raamattukoulujen viikonloppukurssit ja tapahtumat. Sama se minkälaista hommaa päätyy tekemään, niin se oma paikka löytyy kun sanoo Herralle että tässä oon ja tätä teen tunnollisesti niin kauan kunnes eteenpäin ohjaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olen kristitty, ärsyttää tuollainen uskontojuttujen mukaan vetäminen. Jeesus ei sinua mihinkään työpaikkaan johdata.
Älä ole niin varma: itse sain rukousten jälkeen vihdoin sen paikan mistä haaveilin.
Aamen 🙏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olen kristitty, ärsyttää tuollainen uskontojuttujen mukaan vetäminen. Jeesus ei sinua mihinkään työpaikkaan johdata.
Älä ole niin varma: itse sain rukousten jälkeen vihdoin sen paikan mistä haaveilin.
Aamen 🙏
Ja minä sain sen mitä halusin kun tein niin kuin horoskooppini käski tehdä. On mennyt ihan hemmetin hyvin siitä lähtien kun olen tehnyt vain niin kuin horoskooppi sanoo. Melkein voisi veikata, että tekeminen ylipäätään on aika tärkeä juttu eikä niinkään se uskominen mihinkään muuhun paitsi itseensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olen kristitty, ärsyttää tuollainen uskontojuttujen mukaan vetäminen. Jeesus ei sinua mihinkään työpaikkaan johdata.
Minulle on kaikki työpaikat johdattanut Jumala eteeni. Olen tiennyt senkin, että pian loppuu nykyinen ja tulee kohta uusi tilalle. Pyhä Henki puhuu uskovalle.
Näin se menee, vaikka uskosta osattomien on sitä mahdoton käsittää. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu.
👌🏼🙏
Kyllä uskovankin voi olla vaikea ymmärtää että asiat joillakin järjestyy ilman omaa ponnistelua.
Tämä vauva.fi on uusi paikka minulle. Harjoittelen vielä käyttämään tätä, toivottavasti nyt onnistun kommentoimaan niin että kommentointini kohde näkyy.
Hyvä pointti sinulla tuossa jumiutumisessa. Monihan sitä sitten vanhuuden päivillä harmittelee kun ei tullut elämäänsä elettyä.
Tuota pysähtymistä ja sen mitä on parhaillaan menossa kunnolla hoitamista ja luottamista siihen että kyllä sitä siitä sitten ajautuu eteenpäin oikeaan paikkaan kuin aika on, koitin kohdistaa kommentoijalle joka ihmetteli kun ei ollut uskon elämässään päätynyt paikalle minkä ajatteli itselleen olevan oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin kiinnostunut kuulemaan miten päädyit tilanteeseen minkä johdosta sait aikuisiällä autisminkirjon diaknoosin.
Ihan tässä vaan tuttuni puolesta kyselen, hänellä kun on hankaluuksia saada diaknoosia. Työterveydessä sanotaan "Pärjäät töissä, se riittää heille." kunnallisella puolella vähän kuunneltiin ja sanottiin että eihän tuo normaalia ole, muttei siitä sitten mitään sen enempää.
Ainoa asia millä on merkitystä on oma itsekunnioitus. Ennen sitä pitää olla tekoja. Tekoja, joita sinä itse arvostat. Aina on myöhäistä aloittaa, paras aika oli eilen. Tekemisen putki katkeaa useinkin, ole silti armollinen itsellesi ja aloita pian uudelleen.
Oma mittapuu, omat saavutukset, oman taival, oma elämä. Vain sinä kykenet arvostamaan tekojasi niiden merkityksellisyydessä.
Avain on ymmärtää, että olet solumassa, joka alkaa voimaan pahoin heti, kun et salli itsellesi sitä, mitä eniten kaipaat. Eli olisiko aika pysähtyä kuuntelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Ammattivalittaja hyvä, sinulla on mies, lapsi ja työskentelet miehesi firmassa. Sinulla on siis paikkasi maailmassa mutta ongelma on, ettet pidä sitä minään.
Kun tätä ei koskaan ymmärretä. Olisin halunnut miehestä riippumattoman työn. Jonkun ihan oman toimistotyön, lähihoitajan työn tms. Ei sitä edes tiedä, kauanko mies jaksaa sairauksien takia tuota työtä tehdä enkä tykkää olla hänestä riippuvainen.
Vierailija kirjoitti:
Sama. Muuten kaikki mennyt loppujen lopuksi kivasti, mutta työelämä. Mitä v#ttua? Jaa kouluttaudu ja tyvestä puuhun noustaan? No koulut meni hyvin mutta silti aina vaan täällä ruohonjuurella kykitään. Tulispa joku välilevytyrä ja pääsis työkyvyttömyyseläkkeelle.
Mä voisin tietää miten voi ainakin edistää välilevytyrän saantia mutta en kerro. Ei oo mukava juttu. (Tiedän myös miten siitä voisi päästä pois tai ainakin yrittää helpottaa.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin niitä paikkoja on paljon vähemmän. Kaikkia ihmisiä vain ei tarvita.
Joo, ei tarvita. Vuosikymmeniä olen turhaan elänyt.
Etkö osaa itse arvostaa itseäsi?
Hyvänen aika, onhan jokaisella itseisarvo ja ihmisarvo!
Minä olen tutkinnon suorittamisen jälkeen ollut hetken töissä, mutta "urani" olen tehnyt työkyvyttömyyseläkkeellä.
Olen silti nykyään itseni paras kaveri ja pidän aina puoliani. Sillä oikeasti tykkään minusta, enkä anna kenenkään kohdella huonosti.
Pitää rakastaa itseään, sitä persoonaa joka on. Ihan sama, kuinka "hyödyllinen" olen yhteiskunnalle tai kenellekään. Välillä on tilaisuus positiivisiin kontakteihin muiden kanssa, ja sekin on ihan kivaa. En silti ole riippuvainen muista ja heidän hyväksynnästään.
Olen
Ihmisarvosta ei makseta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin niitä paikkoja on paljon vähemmän. Kaikkia ihmisiä vain ei tarvita.
Joo, ei tarvita. Vuosikymmeniä olen turhaan elänyt.
Etkö osaa itse arvostaa itseäsi?
Hyvänen aika, onhan jokaisella itseisarvo ja ihmisarvo!
Minä olen tutkinnon suorittamisen jälkeen ollut hetken töissä, mutta "urani" olen tehnyt työkyvyttömyyseläkkeellä.
Olen silti nykyään itseni paras kaveri ja pidän aina puoliani. Sillä oikeasti tykkään minusta, enkä anna kenenkään kohdella huonosti.
Pitää rakastaa itseään, sitä persoonaa joka on. Ihan sama, kuinka "hyödyllinen" olen yhteiskunnalle tai kenellekään. Välillä on tilaisuus positiivisiin kontakteihin muiden kanssa, ja sekin on ihan kivaa. En silti ole riippuvainen m
Olet aivan oikeassa.ap
Jumala odottaa sitä kiinnostuksen osoittamista ihmiseltäkin. Jos olet tyytynyt vain sivusta katselemaan ja odottamaan johdatusta, niin älä tyydy enää sellaiseen.
Olen itsekin samassa tilanteessa uskovana nyt. Ennen tein paljon ns. Jumalan valtakunnan työtä ja koin monenlaista johdatusta, mutta vastatuuli alkoi väsyttämään. Kyllä se oma halu olla Jumalan käytössä ja lähellä Jumalaa on aika ratkaiseva asia. Minäkin pääsen takaisin vauhtiin heti, kun vain osoitan taas halua siihen suuntaan, että sivusta katsominen riittää.