En tajua miten yli nelikymppisellä neljän lapsen äidillä voi olla parempi kroppa kuin valtaosalla

Vierailija kirjoitti:

Kate Mossin sanoin "mikään ei maistu niin hyvältä, kuin miltä hoikkuus tuntuu".

Tämä on täysin totta.

Vierailija kirjoitti:

Mä tajuan. Hän pitää itsestään huolta toisin kuin se suurinosa. Jumppaa ja jättää syömättä ylimääräiset namit.

Mun kaveri on synnyttänyt 6 ja kropassa ei näy mitään. Se on hoikka kuin mikä. Sillä ei ole edes raskausarpia, kun on jaksanut rasvata itseään jollain kalliilla linimenteillä kaikki raskautensa. Sitten vielä kun ihminen on avulias, ystävällinen ja alati iloinen. <3

Sen mies vaan ei arvosta sitä. Haukkuu ja hakkaa.

Ei 6 lasta synnyttäneellä voi olla kroppa kuin parikymppisellä. Miten olet sen alastonta kroppaa päässyt tutkaileen..Väkisinkin esim. rinnoissa näkyy lukuisat raskaudet. Kudokset löystyy jne.

Vierailija kirjoitti:

Mä tajuan. Hän pitää itsestään huolta toisin kuin se suurinosa. Jumppaa ja jättää syömättä ylimääräiset namit.

Mun kaveri on synnyttänyt 6 ja kropassa ei näy mitään. Se on hoikka kuin mikä. Sillä ei ole edes raskausarpia, kun on jaksanut rasvata itseään jollain kalliilla linimenteillä kaikki raskautensa. Sitten vielä kun ihminen on avulias, ystävällinen ja alati iloinen. <3

Sen mies vaan ei arvosta sitä. Haukkuu ja hakkaa.

Minäkin en rasvannut millään, enkä saanut arpia silti. 

Mutta onpa kurjaa, että ystävälläsi on noin kamala mies. Mieluummin varmaan ottaisi ne raskausarvet ja -kilot... 

Hyvät geenit auttavat, mutta eivät nekään yksin pelasta jos antaa itsensä mennä. Monihan tavallaan luovuttaa raskauden yhteydessä, eikä huvita palata takaisin kuntoon sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Kyllä se loppujen lopuksi on aika yksinkertaista. Tuo muutama sata kilokaloria nimenomaan sisältää ne erot esim. suolistomikrobeissa yms. Toki asiaan liittyy paljon esimerkiksi psykologisia ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat siihen, miten ihminen pystyy hallitsemaan syömistään ja liikkumistaan.

Kuitenkin aivan kiistatta ylivoimaisesti merkittävin tekijä painonhallinnassa on se, mitä suustaan pistää alas, vaikka hyvin moni ei sitä haluakaan uskoa. Kyllä minäkin uskoin vaikka mihin teorioihin, miksi paino ei vain putoa, kun painoindeksini oli 42. Nyt painoindeksini on 26 ja uskon hyvin vahvasti, että siihen vaikuttavat tekijät ovat syöminen ja liikkuminen. Aivan sama on lähes kaikilla terveysryhmissä muutoskuviaan esittelevillä, kun heiltä kysytään, miten he ovat laihtuneet. He kertovat, että ovat syöneet vähemmän ja liikkuneet enemmän. Ei kukaan onnistujista ala selittelemään mitään tarinoita, että he "hoitivat suolistoflooransa kuntoon lisäravinteella X" ja sitten paino vain putosi itsestään. Lähes poikkeuksetta sitten kaikesta muusta selittäjät ovat yhä itse ylipainoisia (tai verkostomarkinoijia).

Eli liene kovin kaukana totuudesta, kun sanotaan, että ylipainoiset tietävät laihduttamisesta kaiken paitsi, miten laihdutaan.  

No täällä se toisenlainen onnistujan tarina. Olen ollut ylipainoinen parikymppisestä asti ja laihduttanut monta monituista kertaa. Tiedän kaiken kaloreista, paljonko mikäkin sisältää mitäkin ja osaan silmällä arvioida lukuisten ruoka-aineiden painon lähes erehtymättömällä tarkkuudella. Mun laihdutukset välillä onnistui, välillä ei, mutta joka tapauksessa olin jossain vaiheessa 90-kiloinen ja tuntui etten vaan enää laihdu vaikka tekisin mitä. Söin tosi vähän, skippasin aterioita, elin epäsäännöllisessä rytmissä ja välillä saattoi mennä vuorokausikin helposti syömättä. Olin tosi stressaavassa työssä.

Nelikymppisenä irtisanouduin burnoutin takia. Lepäsin ja yritin saada itseni kuntoon. Aloin tutustua erääseen hermostoa tasapainottavaan liikuntamuotoon, en halua tässä kyseistä yritystä mainita ettei tätä luulla mainokseksi. Vastaavia on varmasti muitakin. Stressi hellitti, aloin nukkua paremmin, elämänrytmi säännöllistyi. En enää välittänyt laihduttaa, en vaan jaksanut sitä. Aloin syödä enemmän ja kiinnittää huomiota laatuun. Vatsavaivat parani. 

Kun lopetin laihduttamisen, heitin vaa'an helvettiin. 5 vuoden päästä tuosta kävin huvikseni kaverin luona vaa'alla. Olen hitaasti noiden vuosien aikana laihtunut 25 kiloa ja syön reippaasti enemmän kuin painavampana. En ole minkäänlaisella dieetillä, vaan syön täsmälleen sitä mitä tekee mieli ja niin paljon kuin haluan. Hyvä puoli tässä on vielä sekin, että koska en ole ollut dieetillä, minun ei tarvitse lopettaa mitään dieettiä. Erittäin mielelläni syön juuri näin vaikka loppuikäni. Helposti voisin vähentääkin, mutta kun ei tarvitse niin nautin sitten ruuasta ja annan mennä.

Vierailija kirjoitti:

Nainen on maailmankaikkeuden kateellisin olento.

Olen nainen enkä ole ikinä jaksanut olla kateellinen kellekään mistään.

Koita saada käsivarret ylös häneltä kun on topissa ja katso kainaloiden silikonitisssiarvet.

vai kasvattiko arvet peitoksi kuten Erika Vikman!

paitsi Erika on lyhyt lihava lauta, joka on nelikymppisenä-viisikymppisenä mammana vielä kolme kertaa suurempi.

Siis kasvattiko KARVAT arpien peitoksi kuten Erika! ^^^^

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ikä tee hyvää kroppaa vaan elintavat ja geenit.

Monella 20v:llä on jo selluliittiä ja ihan sulanut keho ja naama, kun taas joillain harvoilla 40v naisilla on solakka urheilullinen keho ja sopusuhtaiset kasvot.

Joskus ruma yrittää parantaa ulkonäköään leikkauksilla sekä fillereillä tai botoxilla, mutta lopputulos on groteski ja etova.

90% hedelmällisessä iässä olevilla naisilla on selluliittiä. Jopa huippu-urheilijoilla on selluliittiä. Se ei ole merkki yhtään mistään.

Selluliittipitoiset hedelmälliset naiset saa älykkäitä lapsia, koska aivot tarvitsevat rasvaa kehittyäkseen. 

Eiköhän ne vauvat saa rasvaa ihan äidin syömästä ruokavaliosta.

Vierailija kirjoitti:

Hyvät geenit auttavat, mutta eivät nekään yksin pelasta jos antaa itsensä mennä. Monihan tavallaan luovuttaa raskauden yhteydessä, eikä huvita palata takaisin kuntoon sen jälkeen.

Ja hoikka tai laiha voi olla olematta ollenkaan timmi. Aika moni geneettisesti hoikka myös liikkuu vähän ja syö mitä sattuu, koska ei liho. Huono ryhti, lättäpylly, ohuet raajat ja pehmeä vatsa ei ole kovin kauniit vaikka vaatteet päällä kroppa voi ollakin ihan kivan näköinen. Täälläkin moni ilmoittaa olevansa kokoa xs tai painavansa x kiloa ja olettaa siitä syystä olevansa se kadehdittu. Valitettavasti siihen tarvitaan enemmän kuin hoikkuus.

Ap 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ikä tee hyvää kroppaa vaan elintavat ja geenit.

Monella 20v:llä on jo selluliittiä ja ihan sulanut keho ja naama, kun taas joillain harvoilla 40v naisilla on solakka urheilullinen keho ja sopusuhtaiset kasvot.

Joskus ruma yrittää parantaa ulkonäköään leikkauksilla sekä fillereillä tai botoxilla, mutta lopputulos on groteski ja etova.

90% hedelmällisessä iässä olevilla naisilla on selluliittiä. Jopa huippu-urheilijoilla on selluliittiä. Se ei ole merkki yhtään mistään.

Juuri näin. Selluliitti on tulevan vauvan ravintoa. Sen jälkeen kun olet lapsia tehnyt, niin selluliititkin katoaa. Minulla on 4 lasta, eikä enää yhtään selluliittia. Imetin monta vuotta yhteensä, siinä ne kuluu pois. No olen muutenkin hoikka, mutta saman painoinen kuin nuorena ja silloin minulla oli oikein kunnon

Otan mielummin selluliitin kuin kersalauman elätettäväkseni. Pienempi riesa loppujen lopuksi.

Vierailija kirjoitti:

Kate Mossin sanoin "mikään ei maistu niin hyvältä, kuin miltä hoikkuus tuntuu".

Tää on täysi totta, mutta silti sorrun kerta kerran jälkeen mässäämään :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tajuan. Hän pitää itsestään huolta toisin kuin se suurinosa. Jumppaa ja jättää syömättä ylimääräiset namit.

Mun kaveri on synnyttänyt 6 ja kropassa ei näy mitään. Se on hoikka kuin mikä. Sillä ei ole edes raskausarpia, kun on jaksanut rasvata itseään jollain kalliilla linimenteillä kaikki raskautensa. Sitten vielä kun ihminen on avulias, ystävällinen ja alati iloinen. <3

Sen mies vaan ei arvosta sitä. Haukkuu ja hakkaa.

Ei 6 lasta synnyttäneellä voi olla kroppa kuin parikymppisellä. Miten olet sen alastonta kroppaa päässyt tutkaileen..Väkisinkin esim. rinnoissa näkyy lukuisat raskaudet. Kudokset löystyy jne.

Mulla on 4 imetettyä lasta ja ikääkin jo reilusti. Rinnat kauniimmat kuin useammilla nykyparikymppisillä pullukoilla (olen normaalipainoinen)

Ei roiku rikä riipu, ei ole arpiakaan. Kudostyypistähän tuo on kiinni, mun rinnat on edelleenkin todella kiinteät ja pyöreät, rintaliivejä olen käyttänyt vain ihmisten ilmoilla liikkuessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät geenit auttavat, mutta eivät nekään yksin pelasta jos antaa itsensä mennä. Monihan tavallaan luovuttaa raskauden yhteydessä, eikä huvita palata takaisin kuntoon sen jälkeen.

Ja hoikka tai laiha voi olla olematta ollenkaan timmi. Aika moni geneettisesti hoikka myös liikkuu vähän ja syö mitä sattuu, koska ei liho. Huono ryhti, lättäpylly, ohuet raajat ja pehmeä vatsa ei ole kovin kauniit vaikka vaatteet päällä kroppa voi ollakin ihan kivan näköinen. Täälläkin moni ilmoittaa olevansa kokoa xs tai painavansa x kiloa ja olettaa siitä syystä olevansa se kadehdittu. Valitettavasti siihen tarvitaan enemmän kuin hoikkuus.

Ap 

Niinpä. Minä olen juuri tuollainen koska olen laiska :( lihaksia ei ole eikä juuri voimiakaan. Täytyy nyt oikeasti alkaa tekemään asian eteen jotain. Ei se hoikkuus (laihuus) itsessään ole aina viehättävää. Järkytyin ihan kun huomasin että peppunikin on jo kadonnut, niskasta nilkkoihin olen sivuprofiilissa lauta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät geenit auttavat, mutta eivät nekään yksin pelasta jos antaa itsensä mennä. Monihan tavallaan luovuttaa raskauden yhteydessä, eikä huvita palata takaisin kuntoon sen jälkeen.

Ja hoikka tai laiha voi olla olematta ollenkaan timmi. Aika moni geneettisesti hoikka myös liikkuu vähän ja syö mitä sattuu, koska ei liho. Huono ryhti, lättäpylly, ohuet raajat ja pehmeä vatsa ei ole kovin kauniit vaikka vaatteet päällä kroppa voi ollakin ihan kivan näköinen. Täälläkin moni ilmoittaa olevansa kokoa xs tai painavansa x kiloa ja olettaa siitä syystä olevansa se kadehdittu. Valitettavasti siihen tarvitaan enemmän kuin hoikkuus.

Ap 

Niinpä. Minä olen juuri tuollainen koska olen laiska :( lihaksia ei ole eikä juuri voimiakaan. Täytyy nyt oikeasti alkaa tekemään asian eteen jotain. Ei se hoikkuu

Mielummin lauta kuin mätisäkki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät geenit auttavat, mutta eivät nekään yksin pelasta jos antaa itsensä mennä. Monihan tavallaan luovuttaa raskauden yhteydessä, eikä huvita palata takaisin kuntoon sen jälkeen.

Ja hoikka tai laiha voi olla olematta ollenkaan timmi. Aika moni geneettisesti hoikka myös liikkuu vähän ja syö mitä sattuu, koska ei liho. Huono ryhti, lättäpylly, ohuet raajat ja pehmeä vatsa ei ole kovin kauniit vaikka vaatteet päällä kroppa voi ollakin ihan kivan näköinen. Täälläkin moni ilmoittaa olevansa kokoa xs tai painavansa x kiloa ja olettaa siitä syystä olevansa se kadehdittu. Valitettavasti siihen tarvitaan enemmän kuin hoikkuus.

Ap 

Niinpä. Minä olen juuri tuollainen koska olen laiska :( lihaksia ei ole eikä juuri voimiakaan. Täytyy nyt oikeast

Mielummin lauta kuin mätisäkki.

Näitä molempia voi olla samaan aikaan. Iso maha, mutta litteät rinnat ja takapuoli, ja kehonkoostumus höttöä raejuustoa.