Lue keskustelun säännöt.
Nettideittailun ongelma
Onko teillä muilla sitä ongelmaa että ette pysty kiinnostumaan netin kautta ihmisistä? Vieraalle ihmiselle ei jaksa alkaa kertoilla itsestään ja homma tuntuu raskaalta työhaastattelulta ja sitten kun tavataan niin mitään kemiaa ei ole. Itse petyn joka kerta kun tapaan nettideitin vaikka hän ihan kiva olisikin. Ja olen vuosien aikana tavannut useamman kymmentä. Ihastun vain oikeassa elämässä tavattuihin ihmisiin mutta saan aina torjuvan vastaanoton.
Kommentit (237)
Kyllä. Mutta se on itselleni ainoa keino deittailuun kun livenä en uskalla lähestyä kiinnostavia naisia. Löysin netistä ihan mukiinmenevän muikkelin. Tällä mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellisuutta vastaava kuva pitäis olla. Ei yleensä ole.
On ja kaikki miesystävät ovatki olleet joitain tutun tuttuja puolituttuja...
Nettitreffeille kun lähtee siinä mielessä, että katsoo kiinnostaako, niin eihän se kiinnosta.. mutta muuten kun tapaa ihmisiä silleen vapaamuotoisesti voi ihastuakin..
Ongelma on nirsot tavis naiset joille ei kelpaa tavis miehet.
Vierailija kirjoitti:
On ja kaikki miesystävät ovatki olleet joitain tutun tuttuja puolituttuja...
Nettitreffeille kun lähtee siinä mielessä, että katsoo kiinnostaako, niin eihän se kiinnosta.. mutta muuten kun tapaa ihmisiä silleen vapaamuotoisesti voi ihastuakin..
Sama homma. Tuntuu että nettideiteissä pyörii vuodesta toiseen samat naamat muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on nirsot tavis naiset joille ei kelpaa tavis miehet.
Yleensä tosin ne "tavismiehet" on sitten jotain mt-ongelmaisia, juoppoja, 200kilosia tai epätoivosia ripustautujia.
Mä en ymmärrä tota nettideittailua ylipäätään. Ite oon tavannut seurustelukumppanin milloin missäkin, kerran jopa kotibileissäni, kun miespuolinen kaverini toi kaverinsa mukanaan. En oo käyttänyt deittisovelluksia. Nykyisen mieheni tapasin sattumalta ystäväni luona. Yhdessä nyt 14 vuotta ja jatkuu hamaan hautaan asti näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole nettideitttejä kokenut, enkä ole kohde ryhmää mutta silti en malta olla viisastelematta, että nettideittien ongelma on se, että niissä on ilmeinen vaara ihastaua enempi mielessään luomaan hahmoon kuin siihen henkilöön, joka on deittiprofin takana. En usko, että kyse olisi edes aina suoranaisesta valehteelusta, vaan yksinkertaisesti siitä, että me ihmset arvotamme ja annamme eri ilmiöille ja asioille jne erilaisia nimityksiaä ja merkityssisältöjä. Eikä näitä ymmärrä tai huoaa aina edes asiantuntijatkaan, silloin kun mahdollsiesti pitäisi.
Esimerkki vaikka Ensitreffiit alttarilla ohjelman osallistujia ei varmastikaan valita vain hakemuskirjeiden perusteella, niin silti tulee mieleeni pariskunta, joista jäi mielikuva, että mies oli huomattavasti enempi kiintynyt ja rakastunut edelleen omaan polkupyöräänsä kuin kiinnostunut hänen kanssaan vasta vihitystä puolisostaan. Ja oli tuo mies myös ilmeisen ihastunut omaan napaansa kun hän halusi ehdottomasti ja ilman kompromisseja pitää kiinni omasta tiukasta ruokavaliostaan lipusmatta siitä edes hieman alkumetreillä ja viettäessään ensi hetkiä puolisonsa kanssa yhdessä ns. viihteellä ollessa. eikä kyse ollut käsittääkseni saiarudesta tai muusta fatalsita syystä vaan hänen omavalintaisesta elämäntavasta
Voin mielessäni kuvitella että kumpikin heistä on saattanut hyvin kirjoittaa ja mahd kertoa asiantuntijoille olevansa aktiivisia liikkujia ja pitävänsä liikuntaa ja terveellsisä elämäntapoja osana arkeaan / elämäänsä mutta silti ymmärrän hyvin tuota naista jolle perustellusti saattoi tyrmistyä kun hänelle syntyi mieleikuva, että hänen luokseen 1. kertaa yöksi saappunut aviomiehensä onnistui antamaan hänelle ja monelle muulle mielikuvan että hän muuten saattaisi mieluummin nukkua yönsä fillari vierelään, eikä vastavihitty puolisonsa vieressä.
Yleisemmin voi pohtai vaikka mitö tarkoittavat sellaiset ilmaisut kuin kohtuullinen alkoholin käyttö. Kulttuurin harrastaminen tai vaikka sanonta harrastaa musiikkia
Uskovainen mies
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä tota nettideittailua ylipäätään. Ite oon tavannut seurustelukumppanin milloin missäkin, kerran jopa kotibileissäni, kun miespuolinen kaverini toi kaverinsa mukanaan. En oo käyttänyt deittisovelluksia. Nykyisen mieheni tapasin sattumalta ystäväni luona. Yhdessä nyt 14 vuotta ja jatkuu hamaan hautaan asti näin.
No jotkut ihmiset ei järjestä bileitä, liiku porukoissa tai joillakin ei edes ole kavereita. Silloin nettideittailu on ainoa vaihtoehto jos ei ala ahdistella ihmisiä kaupassa ja töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä taidan olla liian vanhanaikainen nettideittailuun. En vain pysty tuntemattoman kanssa netin välityksellä saamaan sitä mitä on kun tapaa ihmisen irl. Jotenkin lisäksi vaikea lähteä tapaamaan tuntematonta ihmistä vaikka tämän kanssa olisikin kirjoitellut. Iso kynnys lähteä treffeille enkä ole kyllä ollutkaan kuin kaksilla treffeillä. Olisi noita tarjokkaita ollut joitakin, mutta mä en vain jotenkin osaa innostua.
Bella
Mulla myös tökkää nettideittailu sen vaivalloisuuteen. Kyllä ennen oli helppoa kun kaikki suhteet alkoi baari-/yökerhotapaamisista. Nyt on ihan eri maailma ja itselläkin ikää enemmän niin eihän sitä markkinoiden halutuin ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo en kanssa jaksa innostua. Useiden suomalaisten miesten kommunikaatio viestittelyssä on niin surkeaa ettei kiinnosta edes tavata. Moi mitä kuuluu(sitten kun vastataan niin vaan joku ok ja keskustelu loppuu), ekana kysymyksenä millasesta seksistä pidät, tai jopa suora seksiehdotus, tai sitten vastaus kaikkiin omiin kysymuksiin tai kertomuksiin vaan joku jaa, juu, niinniin jne. Ja keskustelu loppuu. Ja nämä samat tyypit vuosia palvelussa enkä ihmettele miksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Mutta se on itselleni ainoa keino deittailuun kun livenä en uskalla lähestyä kiinnostavia naisia. Löysin netistä ihan mukiinmenevän muikkelin. Tällä mennään.
Tyytyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä tota nettideittailua ylipäätään. Ite oon tavannut seurustelukumppanin milloin missäkin, kerran jopa kotibileissäni, kun miespuolinen kaverini toi kaverinsa mukanaan. En oo käyttänyt deittisovelluksia. Nykyisen mieheni tapasin sattumalta ystäväni luona. Yhdessä nyt 14 vuotta ja jatkuu hamaan hautaan asti näin.
Typerä kommentti. Jos et olisi tavannut ketään irl niin voisi olla toinen ääni kellossa.
Tee seuraavalla kerralla jotain erilaista. Älä järkkää työhaastattelumaista tilannetta. Toisekseen. Sähän voit hoitaa haastattelut kotoa käsin. Päästä tosielämän puolelle ainoastaan oikeasti mielenkiintoiset ehdokkaat. Videopuhelut on keksitty. Tossa jotakin: https://www.amazon.com/dp/B0BW95L6JZ/ref=sspa_mw_detail_3?ie=UTF8&psc=1…
https://www.amazon.com/Resilience-Conversation-Starter-Stronger-Familie…
Tuomista: http://www.leipojat.fi/vegaaninen-ja-gluteeniton-taytekakku/
Kyllä mä välillä käyn jos tyyppi vaikuttaa normaalilta vaikkei nyt heti ulkonäkö niin sykähdyttäisikään. Livenä voi löytyä ihan kelpo kaveri ja tutustumallahan sitä paremmin tietää. Tosin miehet yleensä ghostaa treffien jälkeen tai infoaa et ei ole kipinää.
Itsetunto laskenut nettimiesten takia kuin lehmän häntä.
No heitä treffiehdotus vaikka ensimmäisessä viestissä. "Olen suunnitellut menemistä paikkaan X (museo, keikka, leffa, jne), lähdetkö seuraksi?". Sitten pääset samantien tapaamaan tyypin IRL.
Miksi saat oikeassa elämässä aina torjuvan vastaanoton? Missä olet tehnyt aloitteet ja mitä on tapahtunut?
Itsellä ei ole minkäänlaista ongelmaa kiinnostua netin kautta. Pelkkä valokuva riittää hyvin.
On. Tapaan netin kautta paperilla mulle sopivia okmiehiä mutta eivät he minua sytytä. Joskus taas kuvista ja kirjoittelusta on tullut väärä kuva ja paikalle ilmestyy lihava vanha ukko. Käyttänyt jotain 20v vanhaa kuvaa profiilissaan..