Lue keskustelun säännöt.
🍔 Lihavat ja laihduttajat, TIEDÄTTEKÖ kuinka vaikeaa on pysyä hoikkana laihduttamisen jälkeen? 🍔 Asiasta on tehty useampi tuore tutkimus.
18.01.2024 |
Laihduttaminen on elimistölle viesti nälänhädästä, siitä että ruoan saaminen ei enää olekaan ihan varmaa. Tämä herättää geeneissämme olevan selviämisvietin ja elimistö alkaa hamuamaan ylimääräistä rasvakerrosta kaikin mahdollisin keinoin. Hormonitoiminnan takia mm. kyky tuntea kylläisyydentunnetta heikkenee ja tässä tilanteessa ihminen syö liikaa.
Lihominen on jättänyt elimistämme rasvasolujen määrän koholle, laihduttaminenkaan ei enää tilannetta muuta, vaikka rasvasolujen koko pienenee laihduttaessa.
Laihduttamisen jälkeen jäytävä nälkä kestää ihmisestä riippuen 1 - 3 vuotta ja sitä ei loppujen lopuksi kestä kukaan. Nälkä onkin yksi tunnettu kidutuskeino.
Tutkimuksessa laihduttaminen johti lopulta painoindeksi kohoamiseen lähtötilannetta korkeammaksi. Laihduttaminen siis tekee ihmisestä lihojan.
Paras - ja käytännössä ainoa - tapa pysyä hoikkana on olla koskaan lihottamatta itseään. Tästä syystä itsestään hoikkana pysyvät ovat sellaisia ihmisiä, jotka ovat aina olleet hoikkia. Muut ovat lihavia tai ikuisia jojoilijoita.
Lihavat, älkää enää odottako, että voisitte enää olla hoikkia kuin tilapäisesti vain. Kaikki tuntemani laihduttajat ovat lihoneet takaisin - korkojen kera. Se on todella sääli näiden ihmisten puolesta.
Kommentit (424)
Vierailija kirjoitti:
Ok. Itse laihdutin nimenomaan näkemällä nälkää koska halusin kilot nopeasti pois. 16kg lähti alle kolmessa kuukaudessa ja tästä aikaa lähes 30 vuotta. En ole lihonnut takaisin ja syön ihan normaalisti.
Täällä kanssa yksi. Laihduin 20 kg 6 kk jolloin seurauksena BMI oli n 18,5. Paino on sen jälkeisinä vuosina hiukan seilannut mutta olen normaalipainorajan keskivälin tienoilla. Ei se paino nouse automaattisesti, vaikka täytyy pitää myös huoli ettei nouse. Ja ainakin itselläni liikuntaa tulee kyllä harrastettua aika paljon, varsinkin juoksemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Itse laihdutin nimenomaan näkemällä nälkää koska halusin kilot nopeasti pois. 16kg lähti alle kolmessa kuukaudessa ja tästä aikaa lähes 30 vuotta. En ole lihonnut takaisin ja syön ihan normaalisti.
Täällä kanssa yksi. Laihduin 20 kg 6 kk jolloin seurauksena BMI oli n 18,5. Paino on sen jälkeisinä vuosina hiukan seilannut mutta olen normaalipainorajan keskivälin tienoilla. Ei se paino nouse automaattisesti, vaikka täytyy pitää myös huoli ettei nouse. Ja ainakin itselläni liikuntaa tulee kyllä harrastettua aika paljon, varsinkin juoksemista.
miltä se tuntuu pystyä juoksemaan kaiken entisen jälkeen??
t. haaveileva N 113 kg
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, että ei tietenkään kannata pudottaa painoa koska ap ei tunne ketään jonka paino ei olisi noussut takaisin! Nih!
Sori ap, mutta pudotan silti painoa elämäntapamuutoksella ja päästyäni normaalipainoon aion myös pysyä siellä.
Kaikki tuntemani laihduttajat ovat vannoneet ja luvanneet että tällä kertaa paino sitten pysyy. Vaan kun laihdutuksesta on mennyt vuosi pari, niin he vyöryvät ja hyllyvät paikalle taas entisissä jättimitoissaan. Selvityksiä kyllä on riittänyt. Osalle laihdutuksessa tai siis tervepainoisena pysymisessä epäonnistuminen on ollut kamala pettymys.
Tämä johtuu kuuriajattelusta. Että laihdutetaan jokin tietty ajanjakso, ja sitten palataan normaaliin. Tämä normaali on kuitenkin juuri se millä alun perin on lihottukin, joten miksi tehdä samalla tavalla ja toivoa erilaista lopputulosta. Toinen juttu on, että elämäntavat ovat varsinkin vähän vanhemmilla ihmisillä syvään juurtuneita juttuja, eikä niitä ole kovinkaan helppo muuttaa.
Tämä on muuten hyvä oivallus. Palataan ”normaaliin”. Monelle normaali on esim että joka aterialla voileipä ja lasi maitoa, vihanneksista menee pari kurkkuviipaletta. Tavallinen ruoka on pastaa kastikkeella (eli jauhoja öljyn kera). Jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, että ei tietenkään kannata pudottaa painoa koska ap ei tunne ketään jonka paino ei olisi noussut takaisin! Nih!
Sori ap, mutta pudotan silti painoa elämäntapamuutoksella ja päästyäni normaalipainoon aion myös pysyä siellä.
Kaikki tuntemani laihduttajat ovat vannoneet ja luvanneet että tällä kertaa paino sitten pysyy. Vaan kun laihdutuksesta on mennyt vuosi pari, niin he vyöryvät ja hyllyvät paikalle taas entisissä jättimitoissaan. Selvityksiä kyllä on riittänyt. Osalle laihdutuksessa tai siis tervepainoisena pysymisessä epäonnistuminen on ollut kamala pettymys.
Tämä johtuu kuuriajattelusta. Että laihdutetaan jokin tietty ajanjakso, ja sitten palataan normaaliin. Tämä normaali on kuitenkin juuri se millä alun perin on lihottukin, joten miksi tehdä samalla tavalla ja toivoa erilaista lopputulosta. Toinen juttu on, että elämäntavat ovat varsinkin vähän vanhemmilla ihmisillä syvään juurtuneita juttuja, eikä niitä ole kovinkaan helppo muuttaa.
Tämä on muuten hyvä oivallus. Palataan ”normaaliin”. Monelle normaali on esim että joka aterialla voileipä ja lasi maitoa, vihanneksista menee pari kurkkuviipaletta. Tavallinen ruoka on pastaa kastikkeella (eli jauhoja öljyn kera). Jne.
...ja joka ruokaan kermaa, majoneesia ja sokeria....
Laihduin todella paljon (kymmeniä kiloja) elämänmuutoksen myötä, olin ihan innoissani ja ajattelin että vihdoin pääsen pois vaakan kyttäämisestä. Se oli mun virhe.
Ihan huomaamatta paino alkoi nousta, huomasin tietysti vaatteista mutta peili näytti vielä ihan hyvää. Lopulta kun olisi pitänyt ostaa jo uusi talvitakki, kun ei vetskari mennyt kiinni, oli pakko nousta vaakaan.
Siellä oli järkyttävä lukema +10kg tullut takaisin.
Olen saanut sen nyt pois, mutta mun on ihan pakko käytä joka viikko vaakalla. Inhoan sitä yli kaiken =( Mutta en halua enää ikinä lihavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika usein kuulee puhuttuvan miten hoikkana voisi syödä mitä vain. Tuossahan se paha sudenkuoppa onkin, koska syömällä mitä vain ja miten paljon vain ihminen helposti lihoo. Laihtumisen jälkeen jatkuva annoskoon ja -koostumuksen sekä painon tarkkailu tulisi olla osa arkea.
Hoikilla ei ole kakkostyypin diabetesta eikä alentunutta kykyä tuntea kylläisyyttä. Heillä ei siksi ole halua tunkea itsensä täyteen rasvaa ja sokeria. Hoikkien on myös helppo liikkua ja he ovat löytäneet itselleen mieluisen lajin. Tästä syystä heidän energiankulutus on suurempi kuin itsensä lihottaneilla.
2tyypin diabetesta on myös hoikilla. Se sairaus johtuu syömisistä, ei ylipainosta.
Kakkostyypin diabetes ihan niin kuin uniapnea ovat itsensä lihottaneiden sairauksia lähes kokonaan.
Mutta se sairaus ei johdu lihavuudesta, vaan siitä ruuasta, joka sen ylipainonkin on aiheuttanut.
Lähes kaikki uniapneat johtuvat itsensä lihottamisesta. Nämä ovat parannettavissa vapautumalla ylipainon taakasta. Samalla poistuu paljon muutakin vaivaa.
2tyypin diabetes ei.
Ongelma on se, että laihduttavat luulevat että laihdutus on vain kuuri jonka jälkeen voi "palata normaaliin" eli siihen, jolla ne kilot kerrytti. Lisäksi moni laihduttaa jollain typerällä kitukuurilla, jolla saa vain lihakset katoamaan = kalorinkulutuksen pienemmäksi, jolloin lihoo kahta kauheammin.
Ihmisten pitäisi ymmärtää, että laihtuminen tehdään elämäntapamuutoksella = jotain muuttuu pysyvästi, eikä laihtuminen ole vain joku kuuri eikä sen jälkeen palata normaaliin.
Ei saisi myöskään ajatella, että kertamässäily on repsahtaminen ja epäonnistuminen ja sen jälkeen on ihan turha laihduttaa ja kannattaa vaan heittäytyä läskeilemään ja todeta, ettei painonpudotus onnistu.
Mässäämisen jälkeen on huomenna päivä uus ja voi taas jatkaa sitä elämäntapamuutosta.
Pitää muistaa sekin, että välillä paino putoaa nopeasti, välillä hitaasti, välillä jumittaa ja välillä voi jotain tulla takaisinkin. Mutta kun pitkään jatkaa ja suunta on alaspäin, niin paino putoaa.
Minä pudotin painoa aikoinaan jättämällä hiilareita vähemmälle ja lisäsin liikuntaa. En alkanut ketoilla, vaan jätin vehnän ja lisätyn sokerin pois enkä makeutusaineitakaan ole käyttänyt koskaan, leivän syöntiä vähensin reilusti. Ihan jo tuolla sai kropasta hiilareiden kerryttämää löllöä pois, kroppa "kiinteytyi" ja kiloja lähti ekan kuukauden aikana viisi. SItten toki hidastui. Lisäksi tein kotijumpan joka päivä, pikku pätkissä, eli kun treenaa 1-2 minuuttia kerrallaan niin ehtii hyvin ja saa kropan treenattua läpi. Kävin myös joka päivä edes lyhyellä kävelyllä. Edes 10 minuuttua lökärit päällä. Jos ehdin ja jaksoin, niin kävin pidempäänkin, 30-60 minuuttia. Pyrin edes kerran viikossa käymään tunnin lenkin.
Ei siis kovin kummoista vaadi. Katsoo vain vähän mitä kaupasta ostaa ja suuhunsa laittaa, jättää turhat hötöt pois ja lisää liikuntaa. Alkoholia en käytä muutenkaan mutta jos sitä käyttää, niin se kannattaa jättää pois, koska elimistö ei polta kaloreita ja alkoholia samaan aikaan eli rasvanpoltto pysähtyy jos elimistössä on alkoholia poltettavana.
Hoikkana pysyminen painonpudotuksen jälkeen ei siis ole vaikeaa, kun sen tekee järkevällä tavalla :))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Itse laihdutin nimenomaan näkemällä nälkää koska halusin kilot nopeasti pois. 16kg lähti alle kolmessa kuukaudessa ja tästä aikaa lähes 30 vuotta. En ole lihonnut takaisin ja syön ihan normaalisti.
Täällä kanssa yksi. Laihduin 20 kg 6 kk jolloin seurauksena BMI oli n 18,5. Paino on sen jälkeisinä vuosina hiukan seilannut mutta olen normaalipainorajan keskivälin tienoilla. Ei se paino nouse automaattisesti, vaikka täytyy pitää myös huoli ettei nouse. Ja ainakin itselläni liikuntaa tulee kyllä harrastettua aika paljon, varsinkin juoksemista.
miltä se tuntuu pystyä juoksemaan kaiken entisen jälkeen??
t. haaveileva N 113 kg
Tuntuu todella hienolta, ja kannustan tekemään sen muutoksen, vaikka pieni askel kerrallaan! Sopivia pieniä tavoitteita, joiden saavuttamisesta iloitsee ja palkitsee itseään. Ja minulla itselläni on itse asiassa myös sellainen takana, josta en tuossa vielä maininnut, että minulla on autoimmuunisairaus, jonka takia en pystynyt vähään aikaan kävelemään kunnolla. Eli todellakin iloitsen siitä, että saan taas juosta :) Tsemppiä ja ehkä sinäkin kohta vielä liidät tuolla kuntopoluilla!
Ei se vaikeaa ole, kunhan asennoituu siihen niin että tekee elämäntapamuutoksen jota jatkaa loppuelämänsä eikä vain mikään X ajan tai kilon verrran kestävä kuuri. Pitää myös viitsiä pudotella painoa pidempään eikä vain kaksi viikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kolme tuntia laihista ja olen kiukkuinen ihmishirviö. ja se kiukku ja raivo lähtee vain syömällä.
Tekoäly suositti 300g n laihdutustahtia per viikko viisikymppiselle, kalorivaje taisi olla 400kcal. Eniveis olisi hyvä malttaa olla verämättä kalorivajetta liian isoksi. Hyvä että tätä nykyään alleviivataan, itse olen vain hieman tukeva joten pudotettavaa on 5-7 kiloa.
Ehkä jos on enemmän painoa nämä pussikeittojutut purevat paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kolme tuntia laihista ja olen kiukkuinen ihmishirviö. ja se kiukku ja raivo lähtee vain syömällä.
Kerro vielä että rakastat hiilareita.
Ei ole ollut vaikeaa. 25 vuotta hoikkana laihtumisen jälkeenkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se vaikeaa ole, kunhan asennoituu siihen niin että tekee elämäntapamuutoksen jota jatkaa loppuelämänsä eikä vain mikään X ajan tai kilon verrran kestävä kuuri. Pitää myös viitsiä pudotella painoa pidempään eikä vain kaksi viikkoa.
Jos jättää aamiaisen pois niin kyllä tuo jo riittää. Nopeasti ainakin itse totuin.
Vaihtoehtoisesti iltasyömiset jos on tälläinen tapa, nyt on iso suositus että ennen unta olisi hyvä olla vähintään kolme tuntia syömättä niin kroppa lepää paremmin.
Vierailija kirjoitti:
kolme tuntia laihista ja olen kiukkuinen ihmishirviö. ja se kiukku ja raivo lähtee vain syömällä.
Olisko aihetta korjata syömisten sisältöä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika usein kuulee puhuttuvan miten hoikkana voisi syödä mitä vain. Tuossahan se paha sudenkuoppa onkin, koska syömällä mitä vain ja miten paljon vain ihminen helposti lihoo. Laihtumisen jälkeen jatkuva annoskoon ja -koostumuksen sekä painon tarkkailu tulisi olla osa arkea.
Hoikilla ei ole kakkostyypin diabetesta eikä alentunutta kykyä tuntea kylläisyyttä. Heillä ei siksi ole halua tunkea itsensä täyteen rasvaa ja sokeria. Hoikkien on myös helppo liikkua ja he ovat löytäneet itselleen mieluisen lajin. Tästä syystä heidän energiankulutus on suurempi kuin itsensä lihottaneilla.
2tyypin diabetesta on myös hoikilla. Se sairaus johtuu syömisistä, ei ylipainosta.
Kakkostyypin diabetes ihan niin kuin uniapnea ovat itsensä lihottaneiden sairauksia lähes kokonaan.
Mutta se sairaus ei johdu lihavuudesta, vaan siitä ruuasta, joka sen ylipainonkin on aiheuttanut.
Lähes kaikki uniapneat johtuvat itsensä lihottamisesta. Nämä ovat parannettavissa vapautumalla ylipainon taakasta. Samalla poistuu paljon muutakin vaivaa.
Käsketkö normaalipainoista laihduttamaan uniapnean takia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika usein kuulee puhuttuvan miten hoikkana voisi syödä mitä vain. Tuossahan se paha sudenkuoppa onkin, koska syömällä mitä vain ja miten paljon vain ihminen helposti lihoo. Laihtumisen jälkeen jatkuva annoskoon ja -koostumuksen sekä painon tarkkailu tulisi olla osa arkea.
Hoikilla ei ole kakkostyypin diabetesta eikä alentunutta kykyä tuntea kylläisyyttä. Heillä ei siksi ole halua tunkea itsensä täyteen rasvaa ja sokeria. Hoikkien on myös helppo liikkua ja he ovat löytäneet itselleen mieluisen lajin. Tästä syystä heidän energiankulutus on suurempi kuin itsensä lihottaneilla.
2tyypin diabetesta on myös hoikilla. Se sairaus johtuu syömisistä, ei ylipainosta.
Kakkostyypin diabetes ihan niin kuin uniapnea ovat itsensä lihottaneiden sairauksia lähes kokonaan.
Mutta se sairaus ei johdu lihavuudesta, vaan siitä ruuasta, joka sen ylipainonkin on aiheuttanut.
Lähes kaikki uniapneat johtuvat itsensä lihottamisesta. Nämä ovat parannettavissa vapautumalla ylipainon taakasta. Samalla poistuu paljon muutakin vaivaa.
Käsketkö normaalipainoista laihduttamaan uniapnean takia?
Mä olin normaalin painon rajoissa, mutta aloitin liikunnan, paino putosi ja kappas uniapnealaitetta ei enää ollut tarve käyttää ja sain palauttaa sen pois.
jos jätän edes sokerin pois tulen tosi kipeeks ihan kahdessa tunnissa. en mun tarvi sietää sellaista ja ainoo millä se lähtee on että saan sokerii riittävästi. voin huonosti ja kiloja tulee lisää, mutta jos yritän laihduttaa voin vielä huonommin.... mun pitäisi päästä sairaalaan jos aikoisin oikeasti pudottaa painoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika usein kuulee puhuttuvan miten hoikkana voisi syödä mitä vain. Tuossahan se paha sudenkuoppa onkin, koska syömällä mitä vain ja miten paljon vain ihminen helposti lihoo. Laihtumisen jälkeen jatkuva annoskoon ja -koostumuksen sekä painon tarkkailu tulisi olla osa arkea.
Hoikilla ei ole kakkostyypin diabetesta eikä alentunutta kykyä tuntea kylläisyyttä. Heillä ei siksi ole halua tunkea itsensä täyteen rasvaa ja sokeria. Hoikkien on myös helppo liikkua ja he ovat löytäneet itselleen mieluisen lajin. Tästä syystä heidän energiankulutus on suurempi kuin itsensä lihottaneilla.
2tyypin diabetesta on myös hoikilla. Se sairaus johtuu syömisistä, ei ylipainosta.
Kakkostyypin diabetes ihan niin kuin uniapnea ovat itsensä lihottaneiden sairauksia lähes kokonaan.
Mutta se sairaus ei johdu lihavuudesta, vaan siitä ruuasta, joka sen ylipainonkin on aiheuttanut.
Lähes kaikki uniapneat johtuvat itsensä lihottamisesta. Nämä ovat parannettavissa vapautumalla ylipainon taakasta. Samalla poistuu paljon muutakin vaivaa.
Käsketkö normaalipainoista laihduttamaan uniapnean takia?
Mutta kun nimenomaan ylipaino on se, joka suurimmassa osassa aiheuttaa uniapneaa. Yrität viedä huomion pois tosiasioista.
Lähes kaikki uniapneat johtuvat itsensä lihottamisesta. Nämä ovat parannettavissa vapautumalla ylipainon taakasta. Samalla poistuu paljon muutakin vaivaa.