🍔 Lihavat ja laihduttajat, TIEDÄTTEKÖ kuinka vaikeaa on pysyä hoikkana laihduttamisen jälkeen? 🍔 Asiasta on tehty useampi tuore tutkimus.
Laihduttaminen on elimistölle viesti nälänhädästä, siitä että ruoan saaminen ei enää olekaan ihan varmaa. Tämä herättää geeneissämme olevan selviämisvietin ja elimistö alkaa hamuamaan ylimääräistä rasvakerrosta kaikin mahdollisin keinoin. Hormonitoiminnan takia mm. kyky tuntea kylläisyydentunnetta heikkenee ja tässä tilanteessa ihminen syö liikaa.
Lihominen on jättänyt elimistämme rasvasolujen määrän koholle, laihduttaminenkaan ei enää tilannetta muuta, vaikka rasvasolujen koko pienenee laihduttaessa.
Laihduttamisen jälkeen jäytävä nälkä kestää ihmisestä riippuen 1 - 3 vuotta ja sitä ei loppujen lopuksi kestä kukaan. Nälkä onkin yksi tunnettu kidutuskeino.
Tutkimuksessa laihduttaminen johti lopulta painoindeksi kohoamiseen lähtötilannetta korkeammaksi. Laihduttaminen siis tekee ihmisestä lihojan.
Paras - ja käytännössä ainoa - tapa pysyä hoikkana on olla koskaan lihottamatta itseään. Tästä syystä itsestään hoikkana pysyvät ovat sellaisia ihmisiä, jotka ovat aina olleet hoikkia. Muut ovat lihavia tai ikuisia jojoilijoita.
Lihavat, älkää enää odottako, että voisitte enää olla hoikkia kuin tilapäisesti vain. Kaikki tuntemani laihduttajat ovat lihoneet takaisin - korkojen kera. Se on todella sääli näiden ihmisten puolesta.
Kommentit (424)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime viikolla uutisissa psykologitutkija sanoi, että liikuntaharrastus lopetetaan kesken, jos sitä harrastetaan vain terveysvaikutusten takia.
Liikuntaa pitäisi harrastaa lajin mielekkyyden takia. Lajin pitäisi antaa harrastajalle paljon.
Vuosia tai vuosikymmeniä lajia harrastaneethan eivät puhu kaloreista ja kiloista vaan hehkuttavat lajia.
Vuosia kuntosalilla muutamina päivinä viikossa käyneenä tunnustan meneväni sinne salille aika usein väkipakolla ja tämän harrastuksen sijasta mieleni hyvinvointia palvelisi varmasti paremmin joku käsillä tekeminsen harrastaminen tai vaikka kulttuuri- tai taideharrastus joille ei nyt jää aikaa. Ikää alkaa kertyä ja joka paikassa toitotetaan lihaskunnon ylläpidon tärkeyttä enkä siksi uskalla jättää kuntosalilla käyntiä pois.
Ikävä kyllä kuntosaliharrastuksesi on hataralla pohjalla. Todennäköisesti 5 - 10 vuoden päästä et enää käy salilla ja lihotat taas itseäsi.
Jotkut ihmiset eivät vain kykene saamaan nautintoa liikunnasta. Ja liikunnalla tarkoitan itsensä fyysistä liikkumista (kävely, juoksu, pyöräily, hiihto, uinti jne.). Juuri tällaiset ihmiset ovat niitä, jotka lihottava itsensä ja sen jälkeen on satavarmaa, että liikkumisesta ei enää kykene nauttimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime viikolla uutisissa psykologitutkija sanoi, että liikuntaharrastus lopetetaan kesken, jos sitä harrastetaan vain terveysvaikutusten takia.
Liikuntaa pitäisi harrastaa lajin mielekkyyden takia. Lajin pitäisi antaa harrastajalle paljon.
Vuosia tai vuosikymmeniä lajia harrastaneethan eivät puhu kaloreista ja kiloista vaan hehkuttavat lajia.
Vuosia kuntosalilla muutamina päivinä viikossa käyneenä tunnustan meneväni sinne salille aika usein väkipakolla ja tämän harrastuksen sijasta mieleni hyvinvointia palvelisi varmasti paremmin joku käsillä tekeminsen harrastaminen tai vaikka kulttuuri- tai taideharrastus joille ei nyt jää aikaa. Ikää alkaa kertyä ja joka paikassa toitotetaan lihaskunnon ylläpidon tärkeyttä enkä siksi uskalla jättää kuntosalilla käyntiä pois.
Pystyt tekemään lihaskunnon helposti kotona omab kehosi painolla. Kyykyt, punnerrukse.t, rutistukset..itse hommasin kotiin painotangon. Lihastreenista tulee todelle hyvä ja virkeä olo. Kun aloin lihoa tuo jäi. Nähtävästi ne liiat herkkuhiilarit kaappasivat jotenkin mieleni. Muuten en pysty tätä selittämään. Mutta muistan kuolemaani asti miten hyvä olo hieman rasittavasta liikunnasta tulee. Miten tuon unohtaisi jos näitä kokemuksia on runsaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime viikolla uutisissa psykologitutkija sanoi, että liikuntaharrastus lopetetaan kesken, jos sitä harrastetaan vain terveysvaikutusten takia.
Liikuntaa pitäisi harrastaa lajin mielekkyyden takia. Lajin pitäisi antaa harrastajalle paljon.
Vuosia tai vuosikymmeniä lajia harrastaneethan eivät puhu kaloreista ja kiloista vaan hehkuttavat lajia.
Vuosia kuntosalilla muutamina päivinä viikossa käyneenä tunnustan meneväni sinne salille aika usein väkipakolla ja tämän harrastuksen sijasta mieleni hyvinvointia palvelisi varmasti paremmin joku käsillä tekeminsen harrastaminen tai vaikka kulttuuri- tai taideharrastus joille ei nyt jää aikaa. Ikää alkaa kertyä ja joka paikassa toitotetaan lihaskunnon ylläpidon tärkeyttä enkä siksi uskalla jättää kuntosalilla käyntiä pois.
Pystyt tekemään lihaskunnon helposti kotona omab kehosi painolla. Kyykyt, punnerrukse.t, rutistukset..itse hommasin kotiin painotangon. Lihastreenista tulee todelle hyvä ja virkeä olo. Kun aloin lihoa tuo jäi. Nähtävästi ne liiat herkkuhiilarit kaappasivat jotenkin mieleni. Muuten en pysty tätä selittämään. Mutta muistan kuolemaani asti miten hyvä olo hieman rasittavasta liikunnasta tulee. Miten tuon unohtaisi jos näitä kokemuksia on runsaasti.
Tiedän että ei ole ihan tasapuolista vertailla näin, mutta en ole lihottanut itseäni ja painan n. 43 kg eli minulla on keijumaisen sirpakan keveä juoksuaskel. Siis minun on tosi kevyt juosta, koska kontaktiaika maahan on lyhyt ja vastaavasti lihasten lepoajan osuus suuri. Koska en ole lihottanut itseäni, eivät myöskään jalkani rasitu juoksusta vaan lihasvoimani riittää pitämään juoksuaskeleen oikeanlaisena.
Tästä syystä oikein nautin ajatuksesta, kun tiedän taas pääseväni juoksemaan. Juostessa mieli lepää, ehti ajatella asioita ja nauttia maisemista ja ihanasta olosta. Ja hyvän lenkin jälkeen on niin rento ja hyvä olo.
Kun on hyvässä kunnossa, pysyy hyvässä kunnossa kuin itsestään noiden nautintohetkien kautta. En ikinä ajattele lähteväni juoksemaan siksi, että terveys tai paino sitä vaatii. Minä itse vaadin juoksulenkkejä! 😍
No tämä selittää miksi lähes kaikki laihduttaneet lihottavat itsensä takaisin.
Tiedän immeisiä, jotka ovat pitkän laihdutuksen jälkeen hehkuttaneet kevyttä oloaan ja monien vaivojen paranemista ja lääkityksien loppumista. Kyllä he toki ovat näyttäneet huomattavasti nuoremmilta ja paremmilta silloin. No sitten pari vuotta myöhemmin he vyöryvät vastaan lihavempina kuin koskaan ennen....naama vääränä.
Vierailija kirjoitti:
ylen tuoreessa laihdutuslääkäri kertoo saman tosiasian ja että laihana pysyminen ylipainon jälkeen vaatii laihdutuslääkityksen.
Se on ihan paskapuhetta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ylen tuoreessa laihdutuslääkäri kertoo saman tosiasian ja että laihana pysyminen ylipainon jälkeen vaatii laihdutuslääkityksen.
Se on ihan paskapuhetta
Kyllä se käytännössä on niin, että useimmat pysyvät laihdutuksen jälkeen hoikkana tasa niin kauan kuin voivat syödä laihdutuslääkettä. Ihan tuttavapiirissäkin on ikävä esimerkki siitä mitä laihdutuslääkityksen loppumisen jälkeen tapahtuu....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ylen tuoreessa laihdutuslääkäri kertoo saman tosiasian ja että laihana pysyminen ylipainon jälkeen vaatii laihdutuslääkityksen.
Se on ihan paskapuhetta
No niin on. Naurettava väite. Tunnen vaikka kuinka monta laihduttanutta ihmistä, jotka ovat pysyneet hoikkina. Itseni mukaan lukien. En ymmärrä tuota lihaskuntolihaskunyokeski-ikäblaablaa-jankutusta. Olen 45-vuotias ja vihaan kuntosaleja nyt yhtä paljon kuin vuonna 1998 kun sellaista ensi kerran kokeilin. En siis mene. Pidän paljon enemmän liikkumisesta, siis juoksemisesta, uimisesta, reippaasta kävelemisestä, tanssimisesta, pyöräilystä. Niin että vauhtia piisaa ja hiki tulee. Näitä harrastan silloin kun haluan. Ihan hienosti näyttää lihakset toimivan näinkin.
Aika usein kuulee puhuttuvan miten hoikkana voisi syödä mitä vain. Tuossahan se paha sudenkuoppa onkin, koska syömällä mitä vain ja miten paljon vain ihminen helposti lihoo. Laihtumisen jälkeen jatkuva annoskoon ja -koostumuksen sekä painon tarkkailu tulisi olla osa arkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut asia mitä en ymmärrä on kun kukaan ei liho viikossa eikä edes kuukaudessa kymmeniä kiloja niin miksi ihminen ei heti kun huomaa että painoa alkaa tulla muuta ruokailutapoja.
Etköhän sä ymmärrä. Samasta syystä kuin muutkin asiat joissa ihminen ei ole aina järkevä.
Entäpäs jos on sairastunut ja ei pysty siksi harrastamaan liikumaa? Itse olin puolivuotta kipeä ja syödä pystyin vain tilaamalla ruokaa kun ei ollut ketään joka voisi sitä kotia tuoda. En siis pystynyt edes tehdä itse ruokaa.
Niin? No tuossa tilanteessa ei tilata pizzaa päivittäin. Itse olin vuodelevossa kolme viikkoa ja laihduin neljä kiloa. Olin alunperinkin normaalipainoinen. Mihin siinä energiaa tarvitsee kun joutuu vaan makaamaan?
Ihmekös hoikkia on paljon vähemmän kuin niitä, jotka ovat joskus laihduttaneet.
Vierailija kirjoitti:
Aika usein kuulee puhuttuvan miten hoikkana voisi syödä mitä vain. Tuossahan se paha sudenkuoppa onkin, koska syömällä mitä vain ja miten paljon vain ihminen helposti lihoo. Laihtumisen jälkeen jatkuva annoskoon ja -koostumuksen sekä painon tarkkailu tulisi olla osa arkea.
Hoikilla ei ole kakkostyypin diabetesta eikä alentunutta kykyä tuntea kylläisyyttä. Heillä ei siksi ole halua tunkea itsensä täyteen rasvaa ja sokeria. Hoikkien on myös helppo liikkua ja he ovat löytäneet itselleen mieluisen lajin. Tästä syystä heidän energiankulutus on suurempi kuin itsensä lihottaneilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika usein kuulee puhuttuvan miten hoikkana voisi syödä mitä vain. Tuossahan se paha sudenkuoppa onkin, koska syömällä mitä vain ja miten paljon vain ihminen helposti lihoo. Laihtumisen jälkeen jatkuva annoskoon ja -koostumuksen sekä painon tarkkailu tulisi olla osa arkea.
Hoikilla ei ole kakkostyypin diabetesta eikä alentunutta kykyä tuntea kylläisyyttä. Heillä ei siksi ole halua tunkea itsensä täyteen rasvaa ja sokeria. Hoikkien on myös helppo liikkua ja he ovat löytäneet itselleen mieluisen lajin. Tästä syystä heidän energiankulutus on suurempi kuin itsensä lihottaneilla.
Itse tuhottu kyky tuntea kylläisyyttä, ylensyöminen on se juurisyy aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime viikolla uutisissa psykologitutkija sanoi, että liikuntaharrastus lopetetaan kesken, jos sitä harrastetaan vain terveysvaikutusten takia.
Liikuntaa pitäisi harrastaa lajin mielekkyyden takia. Lajin pitäisi antaa harrastajalle paljon.
Vuosia tai vuosikymmeniä lajia harrastaneethan eivät puhu kaloreista ja kiloista vaan hehkuttavat lajia.
Vuosia kuntosalilla muutamina päivinä viikossa käyneenä tunnustan meneväni sinne salille aika usein väkipakolla ja tämän harrastuksen sijasta mieleni hyvinvointia palvelisi varmasti paremmin joku käsillä tekeminsen harrastaminen tai vaikka kulttuuri- tai taideharrastus joille ei nyt jää aikaa. Ikää alkaa kertyä ja joka paikassa toitotetaan lihaskunnon ylläpidon tärkeyttä enkä siksi uskalla jättää kuntosalilla käyntiä pois.
Ikävä kyllä kuntosaliharrastuksesi on hataralla pohjalla. Todennäköisesti 5 - 10 vuoden päästä et enää käy salilla ja lihotat taas itseäsi.
Jotkut ihmiset eivät vain kykene saamaan nautintoa liikunnasta. Ja liikunnalla tarkoitan itsensä fyysistä liikkumista (kävely, juoksu, pyöräily, hiihto, uinti jne.). Juuri tällaiset ihmiset ovat niitä, jotka lihottava itsensä ja sen jälkeen on satavarmaa, että liikkumisesta ei enää kykene nauttimaan.
Semmosta. Olen 44-vuotias nainen jonka ainoa liikunta on lähikauppaan kävely. Mun mitat on 165/54. Millon se muodottomaksi lihominen alkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika usein kuulee puhuttuvan miten hoikkana voisi syödä mitä vain. Tuossahan se paha sudenkuoppa onkin, koska syömällä mitä vain ja miten paljon vain ihminen helposti lihoo. Laihtumisen jälkeen jatkuva annoskoon ja -koostumuksen sekä painon tarkkailu tulisi olla osa arkea.
Hoikilla ei ole kakkostyypin diabetesta eikä alentunutta kykyä tuntea kylläisyyttä. Heillä ei siksi ole halua tunkea itsensä täyteen rasvaa ja sokeria. Hoikkien on myös helppo liikkua ja he ovat löytäneet itselleen mieluisen lajin. Tästä syystä heidän energiankulutus on suurempi kuin itsensä lihottaneilla.
2tyypin diabetesta on myös hoikilla. Se sairaus johtuu syömisistä, ei ylipainosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika usein kuulee puhuttuvan miten hoikkana voisi syödä mitä vain. Tuossahan se paha sudenkuoppa onkin, koska syömällä mitä vain ja miten paljon vain ihminen helposti lihoo. Laihtumisen jälkeen jatkuva annoskoon ja -koostumuksen sekä painon tarkkailu tulisi olla osa arkea.
Hoikilla ei ole kakkostyypin diabetesta eikä alentunutta kykyä tuntea kylläisyyttä. Heillä ei siksi ole halua tunkea itsensä täyteen rasvaa ja sokeria. Hoikkien on myös helppo liikkua ja he ovat löytäneet itselleen mieluisen lajin. Tästä syystä heidän energiankulutus on suurempi kuin itsensä lihottaneilla.
2tyypin diabetesta on myös hoikilla. Se sairaus johtuu syömisistä, ei ylipainosta.
Kakkostyypin diabetes ihan niin kuin uniapnea ovat itsensä lihottaneiden sairauksia lähes kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika usein kuulee puhuttuvan miten hoikkana voisi syödä mitä vain. Tuossahan se paha sudenkuoppa onkin, koska syömällä mitä vain ja miten paljon vain ihminen helposti lihoo. Laihtumisen jälkeen jatkuva annoskoon ja -koostumuksen sekä painon tarkkailu tulisi olla osa arkea.
Hoikilla ei ole kakkostyypin diabetesta eikä alentunutta kykyä tuntea kylläisyyttä. Heillä ei siksi ole halua tunkea itsensä täyteen rasvaa ja sokeria. Hoikkien on myös helppo liikkua ja he ovat löytäneet itselleen mieluisen lajin. Tästä syystä heidän energiankulutus on suurempi kuin itsensä lihottaneilla.
2tyypin diabetesta on myös hoikilla. Se sairaus johtuu syömisistä, ei ylipainosta.
Kakkostyypin diabetes ihan niin kuin uniapnea ovat itsensä lihottaneiden sairauksia lähes kokonaan.
Mutta se sairaus ei johdu lihavuudesta, vaan siitä ruuasta, joka sen ylipainonkin on aiheuttanut.
Ozempicillä voi laihtua ja pysyä tervepainoisena niin kauan kuin on varaa maksaa 400 euroa kuukaudessa.
10 vuoden tervepainoisuus Ozempicilla maksaa 48 000 euroa....
Vuosia kuntosalilla muutamina päivinä viikossa käyneenä tunnustan meneväni sinne salille aika usein väkipakolla ja tämän harrastuksen sijasta mieleni hyvinvointia palvelisi varmasti paremmin joku käsillä tekeminsen harrastaminen tai vaikka kulttuuri- tai taideharrastus joille ei nyt jää aikaa. Ikää alkaa kertyä ja joka paikassa toitotetaan lihaskunnon ylläpidon tärkeyttä enkä siksi uskalla jättää kuntosalilla käyntiä pois.