Harmittaa. Mies lupasi katsoa taaperon perään että pääsisin pari kertaa viikossa jumppaan.
Mutta nyt sitten onkin töitä töitä ja töitä ja maksoin melkein 100e kk maksua ja pääsin käymään kaksi kertaa viime viikolla. Turhauttaa kamalasti, pitkästä aikaa sain itseäni niskasta kiinni ja ajattelin että tästä se lähtis.. no ei nyt sitten lähde.
Pääsettekö te harrastuksiin?
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Käyttäisin törkeästi lasta "pelinappulana". Kun mies on kotona:
"Arvaapa mitä Isla-Eemeli? Tänään saatkin leikkiä isän kanssa koko illan, kun äiti lähtee jumpalle. Eikö olekin kivaa? Äiti lähteekin tästä häiritsemästä niin pääsette aloittamaan leikit. Hauskaa iltaa!"
No joo.. en ees tiedä viitsinkö kirjoittaa enää tätä mutta siis se mun jumppa olisi alkanut 18.30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hoidatko lastasi itse, vai etsitkö ja palkkaatko hoitajan? Minä menen sinne jumppaan joka tapauksessa ja tuon lapsen vaikka työpaikalle, jos ei ala kuulua kotiin".
No näin haluaisin sanoa mutta siitä tulisi vain riitaa ja "minä en ymmärrä että hänen pitää tehdä töitä". Mutta mitä enemmän tätä ajatusta mietin niin hitto kun tekisi kyllä mieli tehdä noin.
Sitten sä teet noin. Ellet halua aina olla se alistuja ja omien juttujen sivuun laittaja. Meilläkään ei verkkoa ole ollut ja aikoinaan kylmästi etsin itselleni harrastuksen kun tiesin että voin vaikka mies murisi. Kyllä hän hoiti tenavan kun lähdin ovesta ja ajallaan tottui. Sama harrastus on nytkin 15v jälkeen olemassa. Ja mun henkireikä.
Ja sit ihmetellään miksi lapsia ei synny! Itse en päässyt mihinkään. Nyt pääsen lapsi on jo isompi ja äijä pihalla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä fraasi mitä voit käyttää "onko työsi sinulle todellakin tärkeämpää kuin oma lapsesi?"
Ja tähän vastaus on: ei ole mutta jos en tee töitä niin meillä ei ole rahaa ja haluan että lapsella on tulevaisuudessa pesämuna ja mahdollisuuksia mitä meillä ei koskaan ollut ja niin edespäin. Arvaa olenko sanonut tuon aiemmin jo pelkästään kun toivoin että hän tulisi aiemmin kotiin edes joinain iltoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäisin törkeästi lasta "pelinappulana". Kun mies on kotona:
"Arvaapa mitä Isla-Eemeli? Tänään saatkin leikkiä isän kanssa koko illan, kun äiti lähtee jumpalle. Eikö olekin kivaa? Äiti lähteekin tästä häiritsemästä niin pääsette aloittamaan leikit. Hauskaa iltaa!"
No joo.. en ees tiedä viitsinkö kirjoittaa enää tätä mutta siis se mun jumppa olisi alkanut 18.30
Ja sitä ei ikinä milloinkaan enää ole uudestaan? Tänään oli ainut mahdollisuus? Vai?
Vierailija kirjoitti:
LAinaus oletettavasti ap:n omasta viestistä:
"Miehellä on oma yritys. Siksi ajattelinkin että olisi "helppo" päästä vähän omiin menoihin koska voi itse päättää aikataulunsa. Mutta nyt sitten on niitä töitä tietenkin roppakaupalla. Eikä siinä, hyvähän se että on töitä,kaikilla ei ole, mutta kuten otsikossa jo sanoin niin kyllä oikeasti turhauttaa ja itkettää kun tuntuu että yhtään omaa aikaa ei vain ole. Itse teen myös töitä mutta olen itse etänä ja teen lyhennettyä päivää lapsen kanssa."
Tänä päivänä yrittäjän on syytä tehdä ihan tosissaan niitä töitä jos niitä vaan suinkin on ja riittää. Alasta riippumatta moni yrittäjä on melkoisessa ahdingossa firmansa kanssa kun tilauskirjat ja ajanvaraukset eivät enää täytykään entiseen malliin.
Kyllä mutta jos se työ ei vaadi välitöntä läsnäoloa niin niitä hommia voi lykätä parilla tunnilla muutamana iltana viikossa että voi olla lapsensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäisin törkeästi lasta "pelinappulana". Kun mies on kotona:
"Arvaapa mitä Isla-Eemeli? Tänään saatkin leikkiä isän kanssa koko illan, kun äiti lähtee jumpalle. Eikö olekin kivaa? Äiti lähteekin tästä häiritsemästä niin pääsette aloittamaan leikit. Hauskaa iltaa!"
No joo.. en ees tiedä viitsinkö kirjoittaa enää tätä mutta siis se mun jumppa olisi alkanut 18.30
Ensikerralla jne lähdet sinne ja pidät puolesi. Nyt mies ajattelee että hän määrää vetoamalla töihin.
Vierailija kirjoitti:
Ja aika kallis 100ekk. Huh huh. Kannattaa jumpata kotona.
Köyhälle kaikki on kallista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä fraasi mitä voit käyttää "onko työsi sinulle todellakin tärkeämpää kuin oma lapsesi?"
Ja tähän vastaus on: ei ole mutta jos en tee töitä niin meillä ei ole rahaa ja haluan että lapsella on tulevaisuudessa pesämuna ja mahdollisuuksia mitä meillä ei koskaan ollut ja niin edespäin. Arvaa olenko sanonut tuon aiemmin jo pelkästään kun toivoin että hän tulisi aiemmin kotiin edes joinain iltoina.
Ja tähän vastaus on: minä voi syödä sisäfilen sijaan jauhelihaa niin pärjätään ilman sitä sinun parin tunnin palkkasi. Moikka!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäisin törkeästi lasta "pelinappulana". Kun mies on kotona:
"Arvaapa mitä Isla-Eemeli? Tänään saatkin leikkiä isän kanssa koko illan, kun äiti lähtee jumpalle. Eikö olekin kivaa? Äiti lähteekin tästä häiritsemästä niin pääsette aloittamaan leikit. Hauskaa iltaa!"
No joo.. en ees tiedä viitsinkö kirjoittaa enää tätä mutta siis se mun jumppa olisi alkanut 18.30
Ja sitä ei ikinä milloinkaan enää ole uudestaan? Tänään oli ainut mahdollisuus? Vai?
Viittasin tällä tuohon kirjoittajan ehdotukseen että jos se mies TULISI edes tänne kotiin jotta voisin jättää isla-eemelin hänen kanssaan niin eihän tätä ongelmaa sitten olisi. Se jumppa olisi siis tuohon aikaan,ei mitenkään iltapäivällä tms. Ja taapero menee nukkumaan 8
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä fraasi mitä voit käyttää "onko työsi sinulle todellakin tärkeämpää kuin oma lapsesi?"
Ja tähän vastaus on: ei ole mutta jos en tee töitä niin meillä ei ole rahaa ja haluan että lapsella on tulevaisuudessa pesämuna ja mahdollisuuksia mitä meillä ei koskaan ollut ja niin edespäin. Arvaa olenko sanonut tuon aiemmin jo pelkästään kun toivoin että hän tulisi aiemmin kotiin edes joinain iltoina.
Eli raha on todellakin tärkeämpää kuin lapsi? Mikään rahamäärä ei korvaa isää.
Ihmetyttää perheet joissa (yleensä) isä on kuin jokin ulkopuolinen ihminen, ei lapsen vanhempi. Äidit varovasti kyselevät että voisikohan se isä välillä vilkaista lapsen perään että äiti saisi käydä kerran pari viikossa yksin jossain kodin ulkopuolella. Isät ihan pihalla lapsien koulunkäynnistä, päiväkodeista, harrastuksista, vaatteista, syömisistä ja ihan yleisistä rutiineista jotka toistuvat päivittäin. Miten tuollainen on mahdollista??
Siinä on niin äidillä kuin isälläkin mennyt asiat ihan pieleen. Naiset antaa miesten sluibailla suhteen alussa ja sitten itketään kun yhtäkkiä ei se mies osallistukaan mihinkään. Miehet myös heittäytyvät laiskoiksi ja eivät ota mitään vastuuta lapsista. Minkä ihmeen takia niitä lapsia sitten tehdään jos ei pysty edes kahta tuntia irrottautumaan omista jutuista että olisi lasten kanssa. Uskomatonta.
Ja täällä vastaillaan että palkkaa hoitaja, ota kuntosalille mukaan, liiku kotona..ei ristus sentään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä fraasi mitä voit käyttää "onko työsi sinulle todellakin tärkeämpää kuin oma lapsesi?"
Ja tähän vastaus on: ei ole mutta jos en tee töitä niin meillä ei ole rahaa ja haluan että lapsella on tulevaisuudessa pesämuna ja mahdollisuuksia mitä meillä ei koskaan ollut ja niin edespäin. Arvaa olenko sanonut tuon aiemmin jo pelkästään kun toivoin että hän tulisi aiemmin kotiin edes joinain iltoina.
"Eli on, koska tuo kaikki mitä sanot on puhdasta paskaa. Lapsen pesämuna ei ole muutamasta eurosta kiinni, joten ihan hyvin voit uhrata 6h/viikko lapsellesi. Lopun aikaa voit sitten vaikka asua siellä työpaikallasi pesämunia hautomassa. Tässä muuten avioeropaperit sinulle allekirjoitettavaksi."
Voit kertoa miehelle, että lapset saa paljon parempia traumoja siitä että työ menee lapsen edelle kuin siitä, ettei ole "pesämunaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäisin törkeästi lasta "pelinappulana". Kun mies on kotona:
"Arvaapa mitä Isla-Eemeli? Tänään saatkin leikkiä isän kanssa koko illan, kun äiti lähtee jumpalle. Eikö olekin kivaa? Äiti lähteekin tästä häiritsemästä niin pääsette aloittamaan leikit. Hauskaa iltaa!"
No joo.. en ees tiedä viitsinkö kirjoittaa enää tätä mutta siis se mun jumppa olisi alkanut 18.30
Ja sitä ei ikinä milloinkaan enää ole uudestaan? Tänään oli ainut mahdollisuus? Vai?
Viittasin tällä tuohon kirjoittajan ehdotukseen että jos se mies TULISI edes tänne kotiin jotta voisin jättää isla-eemelin hänen kanssaan niin eihän tätä ongelmaa sitten olisi. Se jumppa olisi siis tuohon aikaan,ei mite
Tuleehan se, kun viet lapsen sinne työpaikalle ja sanot heipat etkä jää vänkäämään.
Jos lapsi on tyttö: "Haluatko ihan varmasti, että tyttö hakee 12-vuotiaana m a m u patjana hyväksyntää miehiltä, kun ei koskaan saanut isältään huomioita"
Jos lapsi on poika: "Haluatko ihan varmasti, että poika istuu vankilassa naisten pahoinpitelystä, kun näki isältään mallin, että naisia saa kohdella miten vain".
Miksi teit kakaran ja vielä noin itsekkään ukon kanssa. Oma vika, kärsi typeryydestsäi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi teit kakaran ja vielä noin itsekkään ukon kanssa. Oma vika, kärsi typeryydestsäi.
Sinäpäs olet oikea empaattisuuden perikuva. Toivottavasti sulla ei ole lapsia edes kenenkään ihanan ajattelevaisen miehen kanssa, en usko että sekään pelastaisi niitä tulevia koulukiusaajia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teit kakaran ja vielä noin itsekkään ukon kanssa. Oma vika, kärsi typeryydestsäi.
Sinäpäs olet oikea empaattisuuden perikuva. Toivottavasti sulla ei ole lapsia edes kenenkään ihanan ajattelevaisen miehen kanssa, en usko että sekään pelastaisi niitä tulevia koulukiusaajia
Ei trollipelle tarvitse mitään empatiaa.
Hyvä fraasi mitä voit käyttää "onko työsi sinulle todellakin tärkeämpää kuin oma lapsesi?"