Ystäväsi tulee käymään, ja kysyy voiko jäädä yöksi ja toiseksi päivänä koska kotona on hankalaa, mitä vastaat?
Kommentit (94)
Majoittaisin ilman muuta jos olisi ylimääräinen makkari, tai muuten enemmän tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kolme ihmistä, joita kutsun ystäviksi. He saavat majoittua meille koska tahansa jos kotona hankalaa
Minulla tasan yksi oikea ystävä ja loput kavereita ja tuttuja. Olen tuntenut tämän miehen tarhasta asti ja on ainoa ihminen kehen luotan 100%. En ole koskaan luottanut muihin 100%. Kun tein avioeroa silloisesta miehestäni ja siellä kävi asiat niin ahtaaksi, että en voinut olla siellä enää, niin soitin ystävälleni ja kerroin tilanteen, niin hän sanoi tule tänne ja laitetaan asiat kuntoon. Asuin hänen luonaan 2kk ja sain sitten oman asunnon. Kun muutin, niin hän sanoi että älä turhaan soittele muutoapua, koska joudut kuuntelemaan, kun kaikki on joko hautajaisissa tai ristiäisissä sinä päivänä, että hoidetaan tämä ammattilaisten kanssa, niin hommat hoituu. Niin tehtiin.
Kyllä majoittaisin ystävän varapatjalle yksiööni, jos tarvitsisi yösijaa, tilanteesta riippuen vaikka vähän pidemmäksikin aikaa.
Jos ystävällä, siis ihmisellä josta välitän, on hätätilanne, niin kyllä se menee oman mukavuuteni edelle koska tahansa. Samaa odottaisin heiltä, jos oikeasti tarvitsisin apua. Minusta on tärkeää, että joihinkin ihmisiin elämässä voi luottaa hädän tullen, eivätkä he välttämättä ole sukulaisia.
Voi jäädä yöksi. Mulla on kaksi ylimääräistä huonetta, joissa on sängyt.
Toivon että jos jää kauemmaksi aikas kuin kahdeksi päiväksi, osallistuu ruuanlaittoon ja muihin kotitöihin. Sopii käydä kaupassakin eli voi olla kuin kotonaan. 😅
No todellakin saa jäädä. Sitähän ystävyys on että autetaan ja eletään mukana toisen iloissa ja suruissa. Samaa oletan itsekin jos mulla vaikeaa, ystävä on tukena. Tietenkään aina ei onnistu, mutta pääsääntöisesti ja joskus omastakin luopuen. Olen yllättynyt siitä kuinka moni lähipiirissänikin on oman napansa itsekeskeinen kaivelija. Toisia tarvitaan ja uhriudutaan ja ties mitä draamaa, mutta minkäänlaista silmää ja sydäntä ei ole toiselle jos toinen tarvii tukea. Tällaiset "ystävät" ja sukulaiset karsin elämässäni smalltalk-tasolle ja kummasti keveni elämä. Nyt on ihanien ihmisten verkosto tässä ympärillä. Ei paljoo elämän murheet enää lannista.
Toivottavasti en tunne ketään teistä joiden mielestä "hotelli on sitä varten". Noin tunteettomia ja kylmiä ihmisiä en lähipiiriini halua, jotka eivät voi edes auttaa ystävää hädässä.
Oikea ystävä olisi kakistanut asiansa ulos jo ennen tuloaan. Jos on päässään laskeskellut, että minun on vaikeampaa kieltäytyä kun hän on jo talossa, niin ei kuulosta minun ystävältäni tuollainen lokkistrategia.
Jos ystävä kysyisi tuollaista niin olisi kyllä tositarpeessa ja tietenkin saisi jäädä.
Ystävälle löytyy aina tilaa. Eikä tässä kuvitteellisessa tapauksessa olisi kyse kuin yhdestä yöstä. Minun ajatusmaailmassani en voisi kutsus itseäni ystäväksi jos en olisi valmis yhdeksi yöksi antamaan nukkumapaikkaa edes sohvalta/patjalta lattialla. Itsellä toki löytyy ihan vierashuonekin.
Tottakai jäät! Ole vain niin pitkään, kuin on tarve
Tottakai ystävät on tervetulleita. Sen takia meillä on vuodesohva, että kylään mahtuu, vaikka pidemmäksikin aikaa.
Kellarissa on myös pienten matkasänky ja löytyy vielä lasten patjoja ja ylimääräinen aikuisten patja. Lasten huoneisiin mahtuu useampikin lapsi.
Monia näistä on käytettykin, esim. kun ystäväperheen kotona oli pieni tulipalo otettiin koko porukka meille, ettei yötä vasten tarvi raahata koko katrasta hotelliin. Tai jos ulkopaikkakuntalaisia ystäviä tulee Helsinkiin niin meille tietenkin mahtuu.
Mulla on kyllä tilaa, mutta ei oikein ylimääräisiä makuupaikkoja. Sohva löytyy, mutta se on lyhyt ja kapea eikä muutenkaan tarkoitettu nukkumiseen. Jos kuitenkin ystävällä on oikea hätä, eiköhän hänellä silloin mene pari yötä polvet koukussa sohvallakin. Ystävä voi tulla pidemmäksikin aikaa, mutta silloin kannattaa ottaa oma patja, omat tyynyt, oma peitto ja omat lakanat mukaan. Mä olin elo-syyskuun siskollani vesivahinkoevakossa, mutta mun sinne menemisestä sovittiin etukäteen ja otin nuo em tavarat mukaani.
Ei tulisi mieleenkään kieltäytyä.
Jos väkivaltainen ex jahtaa häntä niin turvakotiin, kiitos!
Tervetuloa! Olen aikojen saatossa majoittanut ystäviäni viikoista kuukausiin. Lapsille olen sanonut että tämä ja tämä asuu nyt meillä vähän aikaa eikä siinä sen kummempaa. Enkä asu edes väljästi.
Yksinkertaista: ei voi. Ilman selityksiä
Mulla on ollut periaatteena, että selvinpäin saa tulla. Humalassa ei tulla edes käymään. Humalassa olevalle voin soittaa poliisin poimimaan turvaan, jos näyttää ettei selviydy itsekseen.
Ihmettelen suuresti niitä ihmisiä, jotka tässä ketjussa suhtautuvat vastahakoisesti tällaiseen ajatukseen. Siis miten kylmä tai kaavoihin kangistunut tai ruumista piilotteleva täytyy ihmisen olla, jos ei edes ystävän hätään voi vastata? Muutenkin on yhteisöllisyys koko ajan katoavampaa, mutta että pystyy olemaan niin itsekeskeinen ja jyrkkä, että ei koe empatiaa toisen ikävää tilannetta kohtaan niin ettei halua auttaa, saati halua bondata ja olla toiselle hyvä. Itse tuntisin lämpöä sydämessäni, jos joku pyytäisi minulta tällaista turvaa. Miten joku EI koe näin? Kylmää. Todella. Ja juu, ei varmaan tarvitse yhteen lopullisesti muuttaa, mutta elämässä pitäisi olla tärkeät arvot ja mukavuudenhalu oikeassa järjestyksessä.