Lue keskustelun säännöt.
Jos leski haluaa, ettei kuolinpesää jaeta, mutta perilliset haluaa
14.01.2024 |
Niin miksi perillisiä usein pidetään ahneina?
Jos vainaja olisi halunnut, että perilliset perii vasta kun molemmista on aika jättänyt, niin olisi tehnyt keskinäisen testamentin. Onkonl lain mukaan meneminen ahneutta?
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lakiosan vaatimiseen mitään oikeuskannetta vaadita. Riittää, että sanoo perunkirjoituksessa: "Vaadin lakiosaani." Toinen juttu on sitten se, että lakiosasta ei ole perilliselle yleensä hyötyä, jos vainajalta jäi vain asunto, johon leskellä on asumisoikeus.
Ja lakiosaahan voi vaatia vain silloin, jos on testamentti.
Mihin tuon perustat? Lakiosan voi vaatia ihan aina kun siihen on oikeus.
Lakiosa-termi kuuluu vain testamenttiin, sillä lakiosa on puolet siitä, minkä perijä saisi ilman testamenttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei lakiosan vaatimiseen mitään oikeuskannetta vaadita. Riittää, että sanoo perunkirjoituksessa: "Vaadin lakiosaani." Toinen juttu on sitten se, että lakiosasta ei ole perilliselle yleensä hyötyä, jos vainajalta jäi vain asunto, johon leskellä on asumisoikeus.
Ja lakiosaahan voi vaatia vain silloin, jos on testamentti.
Miten niin lakiosasta ei ole yleensä hyötyä, jos jää vain asunto?
Silloin omistaa kuitenkin osuuden asuntoon. Tämän osuuden verotusarvo lasketaan vieläpä alennettuna, jos leski jää huoneistoon asumaan. Eli veroista saa "alennusta".
Meillä leski omisti kaiken, lapset eivät perineet mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lakiosan vaatimiseen mitään oikeuskannetta vaadita. Riittää, että sanoo perunkirjoituksessa: "Vaadin lakiosaani." Toinen juttu on sitten se, että lakiosasta ei ole perilliselle yleensä hyötyä, jos vainajalta jäi vain asunto, johon leskellä on asumisoikeus.
Ja lakiosaahan voi vaatia vain silloin, jos on testamentti.
Mihin tuon perustat? Lakiosan voi vaatia ihan aina kun siihen on oikeus.
Lakiosaan on oikeus vain silloin, jos on tehty testamentti, jonka mukaan rintaperillinen saisi perintöä alle puolet siitä, mihin hänellä olisi oikeus ilman testamenttia. Jos ei ole testamenttia, ei ole myöskään lakiosaa, vaan rintaperilliselle kuuluu hänellä se osuus perinnöstä, joka hänelle tulee perintökaaren mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä se leski ajattelee vain omaa etuaan, jos ei anna edes perintöveroihin rahaa siitä pesästä, vaan pitää myös puolison säästöt itsellään.
No niin ei voi tehdä, jos perillinen vaatii jakoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kuolen ensin, mieheni saa tasinkona puolet ja lapset toisen puolen. Jos mieheni kuolee ensin, lapset eivät saa siinä vaiheessa perintöä, koska miehelläni ei ole omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lakiosan vaatimiseen mitään oikeuskannetta vaadita. Riittää, että sanoo perunkirjoituksessa: "Vaadin lakiosaani." Toinen juttu on sitten se, että lakiosasta ei ole perilliselle yleensä hyötyä, jos vainajalta jäi vain asunto, johon leskellä on asumisoikeus.
Ja lakiosaahan voi vaatia vain silloin, jos on testamentti.
Miten niin lakiosasta ei ole yleensä hyötyä, jos jää vain asunto?
Silloin omistaa kuitenkin osuuden asuntoon. Tämän osuuden verotusarvo lasketaan vieläpä alennettuna, jos leski jää huoneistoon asumaan. Eli veroista saa "alennusta".
Perillisen kannalta yleensä on aika sama, onko hän neljäsosuuden osuudella osakkaana kuolinpesässä, joka omistaa asunnon, vai omistaako hän samasta asunnosta suoraan yhden neljäsosan. Näin siis niin kauan kuin leskellä on joka tapauksessa ko. asuntoon asumisoikeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole ahneutta, vaan ihan normikäytäntö.
Pitäähän leskenkin elää jollain, sitäpaitsi aviopari on ne tavarat ja rahat yhdessä hankkineet omalla työllään, joten ei kuulu perillisille senttiäkään niistä, ennenkuin leskikin on vainaa.
Pidä vaan puolesi ahneita omaisia vastaan!
No riippuu vähän avioliitosta, että onko aviopari hankkinut rahat ja tavarat yhdessä omalla työllään. Voi olla esimerkiksi viisi vuotta avioliittoa takana vauraan eläkeläisen kanssa.
Että kuka sitten on ahne ja kuka ei, vähän makuasia.
*köh köh* Danny ja Helmi *köh köh*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perillisille tulee kuitenkin perintöverot. Ja sitäpaitsi kuolema = avioliiton päättyminen. Surullista mutta totta.
Tehkää se testamentti, jos haluatte, ettei mitää jaeta, ennenkuin molemnat kuolleet
Ei perillisille tule perintöveroa ennenkuin perivät jotain. Jos kaikki jää ensin leskelle, niin perilliset ei vielä peri.
Perintövero määräytyy kuolinhetken mukaan. Varma tieto, sillä olisihan se helppo tapa jättää perintövero maksamatta, kun ei kuolinpesää koskaan jaeta.
Lesken hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää mutta ei poista sitä kokonaan, jos "kaikki jää leskelle" hallintaoikeuden perusteella. Omistusoikeustestamentti siirtää perintöveron lesken maksettavaksi, jos perilliset eivät vaadi lakiosiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omistusoikeustestamentti kannattaa kyllä tehdä ja varautua maksamaan lakiosa käteisenä. Näin fiksut avioparit tekevät. Säilyy suhteet ja leski voi tehdä lopulla omaisuudella, mitä ikinä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä leski omisti kaiken, lapset eivät perineet mitään.
Sitäkin sattuu, että koko omaisuus on vain toisen puolison nimissä, jos toinen on jostakin syystä velkaantunut. Jos varakkaampi kuolee ensin, on kuolinpesän annettava leskelle tasinkoa, mutta jo varaton kuolee ensin, ei lesken tarvitse antaa tasinkoa kuolinpesälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole ahneutta, vaan ihan normikäytäntö.
Pitäähän leskenkin elää jollain, sitäpaitsi aviopari on ne tavarat ja rahat yhdessä hankkineet omalla työllään, joten ei kuulu perillisille senttiäkään niistä, ennenkuin leskikin on vainaa.
Pidä vaan puolesi ahneita omaisia vastaan!
No riippuu vähän avioliitosta, että onko aviopari hankkinut rahat ja tavarat yhdessä omalla työllään. Voi olla esimerkiksi viisi vuotta avioliittoa takana vauraan eläkeläisen kanssa.
Että kuka sitten on ahne ja kuka ei, vähän makuasia.
*köh köh* Danny ja Helmi *köh köh*
Ei koske heitä, eivät ole avioliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lakiosan vaatimiseen mitään oikeuskannetta vaadita. Riittää, että sanoo perunkirjoituksessa: "Vaadin lakiosaani." Toinen juttu on sitten se, että lakiosasta ei ole perilliselle yleensä hyötyä, jos vainajalta jäi vain asunto, johon leskellä on asumisoikeus.
Ja lakiosaahan voi vaatia vain silloin, jos on testamentti.
Miten niin lakiosasta ei ole yleensä hyötyä, jos jää vain asunto?
Silloin omistaa kuitenkin osuuden asuntoon. Tämän osuuden verotusarvo lasketaan vieläpä alennettuna, jos leski jää huoneistoon asumaan. Eli veroista saa "alennusta".
Perillisen kannalta yleensä on aika sama, onko hän neljäsosuuden osuudella osakkaana kuolinpesässä, joka omistaa asunnon, vai omistaako hän samasta asunnosta suoraan yhden neljäsosan. Näin siis niin kauan kuin leskellä on joka tapauksessa k
Näin on, ja perintöverokin on sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kYSYMYS LAKIMIEHELLE:
Mitä jos leksi ottaa jakamattoman kuolinpesän varat ja muuttaa asumaan uuden kumppanin kanssa yhteen, ja meneevät sitten naimisiin, ja leski tuhlaa kaiken entisen vaimon jakamattoman kuolinpesän omaisuuden uuteen avioliittoon, elämään, yms?
Kuinka ekan liiton lapset voi kokskaan saada osuuttaan ekasta vaimosta, eli äidistään? Vai kaikkiko saa tosiaan panna uuteen liittoon ja elämään?
Vierailija kirjoitti:
kYSYMYS LAKIMIEHELLE:
Mitä jos leksi ottaa jakamattoman kuolinpesän varat ja muuttaa asumaan uuden kumppanin kanssa yhteen, ja meneevät sitten naimisiin, ja leski tuhlaa kaiken entisen vaimon jakamattoman kuolinpesän omaisuuden uuteen avioliittoon, elämään, yms?
Kuinka ekan liiton lapset voi kokskaan saada osuuttaan ekasta vaimosta, eli äidistään? Vai kaikkiko saa tosiaan panna uuteen liittoon ja elämään?
En ole lakimies, mutta vastaan silti. Leski ei voi ottaa jakamattoman kuolinpesän varoja ilman perillisten suostumusta. Jos esim. varat ovat kuolinpesän pankkitilillä, ei leski voi niitä nostaa ilman, että hänellä on valtakirja kuolinpesän muilta osakkailta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä leski omisti kaiken, lapset eivät perineet mitään.
Jos perilliset oli niin tyhmiä tai kilttejä että suostui tuohon nii onnistuu kai sekin
Vierailija kirjoitti:
Jos kuolen ensin, mieheni saa tasinkona puolet ja lapset toisen puolen. Jos mieheni kuolee ensin, lapset eivät saa siinä vaiheessa perintöä, koska miehelläni ei ole omaisuutta.
Jos olette naimisissa, kun toinen teistä kuolee niin oletuksena koko teidän omaisuus laitetaan yhteen. Leski saa siitä puolet tasinkoja ja toinen puoli menee perillisille eli lapsille.
Sillä ei ole merkitystä "kenen nimissä" teillä tällä hetkellä on mitäkin.
Sellainenkin on hyvä huomioioda että kun keskinäiseen testamenttiin laitetaan että leskellä on asumisoikeus kuolemansa asti parin yhteisessä kodissa, niin siihen voi lisätä leskelle oikeuden vaihtaa asunto sopivampaan, esim kerrostalo asuntoon sen vanhan ison omakotitalon sijaan.
Vaikka siis asunto onkin osaksi perillisten omaisuutta jo siinä kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuolen ensin, mieheni saa tasinkona puolet ja lapset toisen puolen. Jos mieheni kuolee ensin, lapset eivät saa siinä vaiheessa perintöä, koska miehelläni ei ole omaisuutta.
Jos olette naimisissa, kun toinen teistä kuolee niin oletuksena koko teidän omaisuus laitetaan yhteen. Leski saa siitä puolet tasinkoja ja toinen puoli menee perillisille eli lapsille.
Sillä ei ole merkitystä "kenen nimissä" teillä tällä hetkellä on mitäkin.
Kyllä sillä on iso merkitys kuolemantapauksessa. Jos kaikki omaisuus on lesken nimissä, hänen ei tarvitse antaa mitään vainajan perillisille (lesken tasinkoprivilegi). Leski saa pitää oman omaisuutensa kokonaan.
Minun mielestä se leski ajattelee vain omaa etuaan, jos ei anna edes perintöveroihin rahaa siitä pesästä, vaan pitää myös puolison säästöt itsellään.