Lue keskustelun säännöt.
Jos leski haluaa, ettei kuolinpesää jaeta, mutta perilliset haluaa
14.01.2024 |
Niin miksi perillisiä usein pidetään ahneina?
Jos vainaja olisi halunnut, että perilliset perii vasta kun molemmista on aika jättänyt, niin olisi tehnyt keskinäisen testamentin. Onkonl lain mukaan meneminen ahneutta?
Kommentit (88)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuolen ensin, mieheni saa tasinkona puolet ja lapset toisen puolen. Jos mieheni kuolee ensin, lapset eivät saa siinä vaiheessa perintöä, koska miehelläni ei ole omaisuutta.
Jos olette naimisissa, kun toinen teistä kuolee niin oletuksena koko teidän omaisuus laitetaan yhteen. Leski saa siitä puolet tasinkoja ja toinen puoli menee perillisille eli lapsille.
Sillä ei ole merkitystä "kenen nimissä" teillä tällä hetkellä on mitäkin.
Kyllä sillä on iso merkitys kuolemantapauksessa. Jos kaikki omaisuus on lesken nimissä, hänen ei tarvitse antaa mitään vainajan perillisille (lesken tasinkoprivilegi). Leski saa pitää oman omaisuutensa kokonaan.
Jos ei avioehtoa ole niin ei saa pitää vaan tehdään tasinko. Tuore kokemus meidän perheellä tästä asiasta. Äiti kuoli viime vuonna ja hän oli kotiäiti koko ikänsä ja isä on hankkinut omaisuutta omalla työllään. Kyllä oli isälle vaikea asia ymmärtää että me lapset tosiaan peritään puolet "hänen omaisuudestaan", vaikka kaikki oli hänen nimissään.
"Jos ei avioehtoa ole niin ei saa pitää vaan tehdään tasinko. Tuore kokemus meidän perheellä tästä asiasta. Äiti kuoli viime vuonna ja hän oli kotiäiti koko ikänsä ja isä on hankkinut omaisuutta omalla työllään. Kyllä oli isälle vaikea asia ymmärtää että me lapset tosiaan peritään puolet "hänen omaisuudestaan", vaikka kaikki oli hänen nimissään."
Jos kaikki omaisuus oli isäsi (lesken) nimissä, niin isäsi ei olisi tarvinnut antaa siitä teille lapsille senttiäkään tasinkona. Vaikuttaa siltä, että teillä asiat hoiti henkilö, jolla joko ei ole mitään pätevyyttä lakiasioissa tai joka halusi tahallaan harhauttaa isääsi.
Leski kyllä saa antaa tasinkoa, jos hän haluaa (se voi olla joskus verotuksen kannalta järkevää, jos leski ei katso enää tarvitsevansa koko omaisuuttaan), mutta hänen ei todellakaan tarvitse, jos hän ei halua.
Lisätietoa asiasta saat googlettamalla lesken tasinkoprivilegi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos
Jos olette naimisissa, kun toinen teistä kuolee niin oletuksena koko teidän omaisuus laitetaan yhteen. Leski saa siitä puolet tasinkoja ja toinen puoli menee perillisille eli lapsille.
Sillä ei ole merkitystä "kenen nimissä" teillä tällä hetkellä on mitäkin.
Kyllä sillä on iso merkitys kuolemantapauksessa. Jos kaikki omaisuus on lesken nimissä, hänen ei tarvitse antaa mitään vainajan perillisille (lesken tasinkoprivilegi). Leski saa pitää oman omaisuutensa kokonaan.
Jos ei avioehtoa ole niin ei saa pitää vaan tehdään tasinko. Tuore kokemus
Joku on nyt huijannut isääsi pahan kerran.
Lainaus Minilexistä: "Lesken tasinkoprivilegi tarkoittaa lesken oikeutta olla luovuttamatta tasinkoa kuolleen puolison perillisille. Jos toisen puolison kuoleman jälkeen toimitettavassa osituksessa leski omistaa enemmän omaisuutta kuin kuollut puolisonsa, leski ei ole velvollinen luovuttamaan tällöin omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jakakaa ne kuolinpesät hyvissä ajoin, paljon helpompaa niin. Sitten kun ketjuttuu useamman sukupolven jakamattomat kuolinpesät samaan nippuun, ja välistä on kuollut jo nuorempiakin perillisiä, ja osalla perillisistä on jälkikasvua vähän siellä sun täällä, niin nuo menee hiton vaikeiksi setviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuolen ensin, mieheni saa tasinkona puolet ja lapset toisen puolen. Jos mieheni kuolee ensin, lapset eivät saa siinä vaiheessa perintöä, koska miehelläni ei ole omaisuutta.
Jos olette naimisissa, kun toinen teistä kuolee niin oletuksena koko teidän omaisuus laitetaan yhteen. Leski saa siitä puolet tasinkoja ja toinen puoli menee perillisille eli lapsille.
Sillä ei ole merkitystä "kenen nimissä" teillä tällä hetkellä on mitäkin.
Kyllä sillä on iso merkitys kuolemantapauksessa. Jos kaikki omaisuus on lesken nimissä, hänen ei tarvitse antaa mitään vainajan perillisille (lesken tasinkoprivilegi). Leski saa pitää oman omaisuutensa kokonaan.
Jos ei avioehtoa ole niin ei saa pitää vaan tehdään tasinko. Tuore kokemus
Outoa. Kun meidän äiti sairastui syöpään, isä ja äiti myivät pois talonsa ja maansa ja uusi kerrostalo asunto ostettiin vain isän nimiin ja, kun äiti sitten kuoli, me lapset perimme vain äidin tilillä olleet rahat. Ei muuta. Äiti oli siis varaton kuollessaan ja kaikki omaisuus oli isän nimissä. Jos isä olisi kuollut ensin äiti olisi saanut puolet omaisuudesta ja me lapset puolet.
Vasta isän kuoltua, perimme isän aika suuren omaisuuden.
Surullista on ottaa perintöä vastaan, kun se tarkoittaa sitä, että oma ihana vanhempi on kuollut :(
Jos toisella aviopuolisolla ei ole mitään omaisuutta ja hän kuolee, niin ei sen varakkaan omaisuus menen lapsille jakoon, koska ei hän ole kuollut , eikä kuollut puoliso "peri"elävän rahoja .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perillisillä on oikeus lakiosaansa vaikka mitä muuta yritettäisiin sopia.
Ei kai kukaan muuten perisi ikinä mitään jos leski psytyisi panttaamaan perintöjä lain mukaan.
Jotenkin ne on maksettava jos periliset sitä vaatii.
Perillisillä on oikeus perintöönsä, lakiosa ei liity tähän mitenkään. Lakiosat liittyy perinnöttä jättämisiin. Kuolinpesä voidaan jakaa heti, jolloin leski saa viedä omaisuutensa mukanaan ja tasinko yhteisestä asunnosta, mikäli se oli yhteinen. Normaalisti kuitenkin leski jää asumaan siihen, ja vastaa talon kuluista. On se kaikinpäin selkeämpi, että annetaan lesken asua siinä, jos hänen rahat riittää talon ylläpitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuolen ensin, mieheni saa tasinkona puolet ja lapset toisen puolen. Jos mieheni kuolee ensin, lapset eivät saa siinä vaiheessa perintöä, koska miehelläni ei ole omaisuutta.
Jos olette naimisissa, kun toinen teistä kuolee niin oletuksena koko teidän omaisuus laitetaan yhteen. Leski saa siitä puolet tasinkoja ja toinen puoli menee perillisille eli lapsille.
Sillä ei ole merkitystä "kenen nimissä" teillä tällä hetkellä on mitäkin.
Kyllä sillä on iso merkitys kuolemantapauksessa. Jos kaikki omaisuus on lesken nimissä, hänen ei tarvitse antaa mitään vainajan perillisille (lesken tasinkoprivilegi). Leski saa pitää oman omaisuutensa kokonaan.
Jos ei avioehtoa ole niin ei saa pitää vaan tehdään tasinko. Tuore kokemus
Kyllä se näin on. Ilman avioehtoa leskellä on avio-oikeus puoleen yhteisestä omaisuudesta. Puoli talon hintaa pitää maksaa tasinkoa, jos haluaa lesken pois mökistä, vaikka se olisi vainajan nimissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perillisille tulee kuitenkin perintöverot. Ja sitäpaitsi kuolema = avioliiton päättyminen. Surullista mutta totta.
Tehkää se testamentti, jos haluatte, ettei mitää jaeta, ennenkuin molemnat kuolleet
Ei onnistu tuokaan. Testamentillakaan ei voi sivuuttaa lakiosaan oikeutettuja perillisiä kokonaan.
Ei voi sivuuttaa, mutta voi tehdä niin muotoilun testamentin, että heidän kannattaa ensimmäisen puolison kuollessa olla vaatimatta lakiosaansa.
Esim. puolisot, perillisten vanhemmat tekevät keskinäisen testamentin toistensa hyväksi, jossa lausuvat että mikäli joku lapsista vaatii ensimmäisen kuollessa lakiosaansa niin saa toisenkin kuollessa vain lakiosan.
-> se joka malttaa toisen vanhemman kuolemaan asti saa paljon enemmän.
Jos leski on köyhempi kuin vainaja, niin leskellä on oikeus puoleen yhteisestä omaisuudesta. Mutta jos leski on varakkaampi, niin hänen ei tarvitse antaa senttiäkään tasinkoa, ellei hän halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä perintökaaret ja kuviot ovat tosi sekavia ja ihmiset sekoittavat niitä entisestään. Ymmärrän, että niillä vältetään väärinkäyttöjä mutta tässä kun itse näitä setvin ison sisaruskatraan puolesta yksinäni molempien vanhempien kuoltua, tuntuu ihan kohtuuttomalta ajan- ja energiankäytöltä.
Meidän vanhemmilla oli keskinäinen testamentti, jonka mukaan kaikki omaisuus jaetaan vasta, kun kumpikin on edesmennyt. Isä kuoli, me sisarukset emme saaneet mitään emmekä maksaneet perintäveroa ja ihan hyvä niin. Äiti maksoi jotain. Äiti myi heidän talonsa ja osti pienemmän asunnon, jonka juuri kuolinpesänä myimme. Nyt sitten moneen asiaan tarvitaan tuota isän perukirjaa vuosien takaa sekä sitä keskinäistä testamenttia, jotta saadaan hommat etenemään ja esim. kauppakirjat tehtyä asunnosta.
Keskinäinen testamentti on tosi hyvä olla olemassa ja sellainen tulee meillekin. Välttyy tosiaan järjettömältä valtakirjarumbalta jos pesää ei jaeta ja esim. pienten lasten vuoksi tms.
"Outoa. Kun meidän äiti sairastui syöpään, isä ja äiti myivät pois talonsa ja maansa ja uusi kerrostalo asunto ostettiin vain isän nimiin ja, kun äiti sitten kuoli, me lapset perimme vain äidin tilillä olleet rahat. Ei muuta. Äiti oli siis varaton kuollessaan ja kaikki omaisuus oli isän nimissä. Jos isä olisi kuollut ensin äiti olisi saanut puolet omaisuudesta ja me lapset puolet.
Vasta isän kuoltua, perimme isän aika suuren omaisuuden.
Surullista on ottaa perintöä vastaan, kun se tarkoittaa sitä, että oma ihana vanhempi on kuollut :(
Jos toisella aviopuolisolla ei ole mitään omaisuutta ja hän kuolee, niin ei sen varakkaan omaisuus menen lapsille jakoon, koska ei hän ole kuollut , eikä kuollut puoliso "peri"elävän rahoja ."
Jos vanhemmat myivät yhteisen talon ja tilalle ostettu asunto laitettiin vain miehen nimiin, niin tapahtui lahjoitus josta äidin olisi pitänyt maksaa lahjavero. Ilman lahjaveroa ei voi lahjoittaa sen enempää avioliiton sisälle kuin muuallakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perillisille tulee kuitenkin perintöverot. Ja sitäpaitsi kuolema = avioliiton päättyminen. Surullista mutta totta.
Tehkää se testamentti, jos haluatte, ettei mitää jaeta, ennenkuin molemnat kuolleet
Ei onnistu tuokaan. Testamentillakaan ei voi sivuuttaa lakiosaan oikeutettuja perillisiä kokonaan.
Ei voi sivuuttaa, mutta voi tehdä niin muotoilun testamentin, että heidän kannattaa ensimmäisen puolison kuollessa olla vaatimatta lakiosaansa.
Esim. puolisot, perillisten vanhemmat tekevät keskinäisen testamentin toistensa hyväksi, jossa lausuvat että mikäli joku lapsista vaatii ensimmäisen kuollessa lakiosaansa niin saa toisenkin kuollessa vain lakiosan.
-> se joka malttaa toisen vanhemman kuolemaan asti saa paljon enemmän.
Ja tätähän ei ole mikään pakko noudattaa. Joissain tapauksissa on hyvä vaatia heti, muuten voi jäädä kokonaan tyhjä käsi.
Kuolinpesän jakaminen on järjetöntä ennen lesken kuolemaa lukuunottamatta seuraavia tilanteita.
1) Avioehto, jonka mukaan leskellä ei ole avio-oikeutta vainajan omaisuuteen
2) Leski on pariskunnan varakkaampi osapuoli ja hän käyttää oikeuttaan olla maksamatta tasinkoa kuolinpesälle.
Muussa tapauksessa perilliset rakentavat itselleen ansan, sillä he joutuvat maksamaan perintöverot uudelleen siitä omaisuudesta, joka siirtyy avio-oikeuden nojalla leskelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuolen ensin, mieheni saa tasinkona puolet ja lapset toisen puolen. Jos mieheni kuolee ensin, lapset eivät saa siinä vaiheessa perintöä, koska miehelläni ei ole omaisuutta.
Jos olette naimisissa, kun toinen teistä kuolee niin oletuksena koko teidän omaisuus laitetaan yhteen. Leski saa siitä puolet tasinkoja ja toinen puoli menee perillisille eli lapsille.
Sillä ei ole merkitystä "kenen nimissä" teillä tällä hetkellä on mitäkin.
Kyllä sillä on iso merkitys kuolemantapauksessa. Jos kaikki omaisuus on lesken nimissä, hänen ei tarvitse antaa mitään vainajan perillisille (lesken tasinkoprivilegi). Leski saa pitää oman omaisuutensa kokonaan.
Jos ei avioehtoa ole niin ei saa
Asia lienee jo vanha, mutta vanhempasi rikkoivat lakia tuossa kun yhteisesti ostettu asunto tuli vain toisen nimiin. Isän olisi pitänyt maksaa lahjaveroa äidin hänelle lahjoittamasta omaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perillisille tulee kuitenkin perintöverot. Ja sitäpaitsi kuolema = avioliiton päättyminen. Surullista mutta totta.
Tehkää se testamentti, jos haluatte, ettei mitää jaeta, ennenkuin molemnat kuolleet
Ei perillisille tule perintöveroa ennenkuin perivät jotain. Jos kaikki jää ensin leskelle, niin perilliset ei vielä peri.
Täyttä soopaa. Itse olen perintöveron maksanut jo 20 vuotta sitten. Perintöä en ole vielä penniäkään saanut, koska kuolinpesä on puolisoiden keskinäisen sopimuksen perusteella lesken hallinnassa, ja jakamaton lesken kuolemaan asti, eikä sitä sopimusta ole kukaan kuolipesän osakas riitauttanut koska jokaisella on ollut fyrkkaa maksaa perintöveronsa, ja malttia odottaa lesken kuolemaan asti. Toki on mahdollista että itse kuolen ennen kuin leski, joka siis on toinen vanhemmistani. Mutta so what. Ei raha merkitse kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Muussa tapauksessa perilliset rakentavat itselleen ansan, sillä he joutuvat maksamaan perintöverot uudelleen siitä omaisuudesta, joka siirtyy avio-oikeuden nojalla leskelle.
Miten niin uudelleen? Eivät perilliset tietenkään maksa ensimmäisen vanhemman kuoltua perintöveroa siitä omaisuudesta, joka menee avio-oikeuden perusteella tasinkona leskelle. Myöskään leski ei maksa veroa saamastaan tasingosta.
Puolisot ei voi tehdä sellaista sopimusta että "kuolinpesä" jää lesken omistukseen toisen hänen kuolemaansa saakka.
Ainakaan laillisesti
Ei siihen mitään perillisten suostumusta tarvita, että leski saa pitää oman omaisuutensa puolisonsa kuoleman jälkeen. Googleta lesken tasinkoprivilegi.