Mixi nykymusa on niin baskaa?

Johtuu pitkälti siitä että sama taho omistaa levy-yhtiön, radion, festarit ja teeveen.

Vaikka olisi miten onneton artisti niin sitä voi tehosoittaa kanavilla ja laittaa vieraaksi telkkariin. 

Vierailija kirjoitti:

Cher käytti/käyttää autotunea. 

Cher käytti autotunea efektinä, ei siksi että ei osaisi laulaa nuottiin.

Tästähän sen näkee. Oli myös hauska vertailu miten huonekalut ovat kehittyneet ja siinäkin ennen muinoin oli paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole enää sellaista, koska sen ei sallita olla enää sellaista.

Ja kuka sen kieltää? Jännästi jos viitsii etsiä yhtään niitä radion kuluneita soittolistoja pidemmälle, löytää vaikka mitä.

Vitsi onkin siinä, että joskus sieltä radion kuluneilta soittolistoilta löytyi melko monipuolisesti musiikkia, ja kappaleet erosivat toisistaan paitsi genreiltään niin myös musiikillisesti. Nyt tyyliin 95% pop-kappaleista rakentuu I-V-vi-IV -kadenssin tai jonkin sen variaation ympärille, ja laulumelodiat on joko kahden nuotin monotoniaa tai mielipuolisesti ylös alaa seikkailevaa ujellusta.

1950-luvulla alkanut listapopin mielenkiintoinen ja jatkuva evoluutio tuli tiensä päähän viime vuosikymmenellä. Nykyään kaikki tulee, genrestä riippumatta, musiikillisesta kopiokoneesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Musiikki kuvastaa kulloistakin aikaa. Nykymusiikki on repivää, agressiiwista ja kapinoivaa koska tämä aika on sitä.

 

Että mitäkä? Nykymusiikki ole kapinaa nähnytkään - muovista, liian tuotettua, puhtaasti kaupallista, laskelmoitua, geneeristä eli mitäänsanomatonta huttua. Yninää lampaille ja paljasta pintaa a la straightouttacompton.

 

Kun olisikin edes jotain asiaa, jotain kapinaa, jotain omaperäistä, jotain rosoa. Mutta ei. 

Tämä! Nykymusiikki ei ole ensinkään musiikkia - ei melodiaa, ei sanomaa, pelkkää kiroilua, koneella tuotettua ääntä ja kuka tahansa voi "laulaa", koska senkin voi mixata kuulostamaan siltä, että pysyy nuotissa. Tai sitten vaan räpätään niin ei tarvitse edes osata laulaa oikeasti. Musiikki ei ole mikään sukupolvi -juttu. Itse tykkään -70, -80 ja -90 -luvun musiikista (poislukien tekno). 16 -vuotias poikani tykkää myös -80 -luvun musiikista eikä voi sietää nykymusiikkia, muutamia melodisia biisejä lukuunottamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole enää sellaista, koska sen ei sallita olla enää sellaista.

Ja kuka sen kieltää? Jännästi jos viitsii etsiä yhtään niitä radion kuluneita soittolistoja pidemmälle, löytää vaikka mitä.

Vitsi onkin siinä, että joskus sieltä radion kuluneilta soittolistoilta löytyi melko monipuolisesti musiikkia, ja kappaleet erosivat toisistaan paitsi genreiltään niin myös musiikillisesti. Nyt tyyliin 95% pop-kappaleista rakentuu I-V-vi-IV -kadenssin tai jonkin sen variaation ympärille, ja laulumelodiat on joko kahden nuotin monotoniaa tai mielipuolisesti ylös alaa seikkailevaa ujellusta.

1950-luvulla alkanut listapopin mielenkiintoinen ja jatkuva evoluutio tuli tiensä päähän viime vuosikymmenellä. Nykyään kaikki tulee, genrestä riippumatta, musiikillisesta kopiokoneesta.

Eiköhän suurin osa noista klassisista "four chord songeista" ole tuolta 80/90-luvulta kuitenkin.

Kaikki muu musiikki on paskaa paitsi S.H.I.T.

Suomi täynnä masentuneita niin heille helposti myy ja uppoaa masentava musa jota tuotetaan nykypäivänä. Kuuntelin yksi päivä radiota pitkän tauon jälkeen ja korvat alkoi vuotamaan verta kun musa oli aivan hirveetä paskaa ja tuo musa oli kotimaista, varmaankin huippu artisteja suomesta mutta aivan kamalaa kuunneltavaa.

Ruisrock on hyvä läpileikkaus nykyajan pazkasta "musiikista" ja kujalla olevasta nuorisosta, joka ulvoo mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole enää sellaista, koska sen ei sallita olla enää sellaista.

Ja kuka sen kieltää? Jännästi jos viitsii etsiä yhtään niitä radion kuluneita soittolistoja pidemmälle, löytää vaikka mitä.

Vitsi onkin siinä, että joskus sieltä radion kuluneilta soittolistoilta löytyi melko monipuolisesti musiikkia, ja kappaleet erosivat toisistaan paitsi genreiltään niin myös musiikillisesti. Nyt tyyliin 95% pop-kappaleista rakentuu I-V-vi-IV -kadenssin tai jonkin sen variaation ympärille, ja laulumelodiat on joko kahden nuotin monotoniaa tai mielipuolisesti ylös alaa seikkailevaa ujellusta.

1950-luvulla alkanut listapopin mielenkiintoinen ja jatkuva evoluutio tuli tiensä päähän viime vuosikymmenellä. Nykyään kaikki tulee, genrestä riippumatta, musiik

Eiköhän suurin osa noista klassisista "four chord songeista" ole tuolta 80/90-luvulta kuitenkin.

Ainahan noita on ollut kyllä. Mutta ei todellakaan niin suurta osuutta kuin nykyään.

Jos osaat kadenssin ja sen variaatiot tunnistaa, niin suosittelen (tai pikemminkin en suosittele) kuuntelemaan jotakin uutta poppia soittavaa radiokanavaa. Tuota kiertoa käyttävien kappaleiden osuus on jäätävä.

Musiikkia ei enää soiteta, vaan ohjelmoidaan tietokoneella.

Musiikkia ei enää lauleta, vaan käsitellään auto-tunella.

Tuohon soppaan kun lisätään lampaiden kaltaiset nykynuoret, joiden mielestä bling blingiatä tai jengirikollisuudesta kertovat sanat sisältävät syvällisiä mielipiteitä, tuloksena on samaa määkimistä kaikkialla.

Ainahan noita on ollut kyllä. Mutta ei todellakaan niin suurta osuutta kuin nykyään.

Jos osaat kadenssin ja sen variaatiot tunnistaa, niin suosittelen (tai pikemminkin en suosittele) kuuntelemaan jotakin uutta poppia soittavaa radiokanavaa. Tuota kiertoa käyttävien kappaleiden osuus on jäätävä.

Olen kuunnellut 30+ vuotta, mutta en kyllä ole havainnut niitä olevan sen enempää kuin 80/90-luvun tuotannossakaan. Ja jos nyt katson vaikkapa tätä listaa, niin ei siinä nykymusiikki mitenkään erityisemmin esiin pomppaa:

https://www.guitarlessons.org/lessons/200-songs-same-chords/

Tarjontaa olisi, mutta radiokanavat pyörittävät samoja kappaleita tunnista toiseen.  Ai että inhoan sitä Ylivoimainen kappaletta- tuli kesällä  tunnin aikana neljä kertaa kun autossa joutui istumaan . Päivästä toiseen.  Kanavia piti vaihdella, oli se niin pakkosyöttöä.

Kyllä kaikkea musaa löytyy aivan jumalattomia määriä. Ei se todellisuus sitä pelkkää trap-poppia ole. Pitää vaan tietää mistä etsiä.

Vierailija kirjoitti:

Ainahan noita on ollut kyllä. Mutta ei todellakaan niin suurta osuutta kuin nykyään.

Jos osaat kadenssin ja sen variaatiot tunnistaa, niin suosittelen (tai pikemminkin en suosittele) kuuntelemaan jotakin uutta poppia soittavaa radiokanavaa. Tuota kiertoa käyttävien kappaleiden osuus on jäätävä.

Olen kuunnellut 30+ vuotta, mutta en kyllä ole havainnut niitä olevan sen enempää kuin 80/90-luvun tuotannossakaan. Ja jos nyt katson vaikkapa tätä listaa, niin ei siinä nykymusiikki mitenkään erityisemmin esiin pomppaa:

https://www.guitarlessons.org/lessons/200-songs-same-chords/

Ja nussitaan nyt huvin vuoksi vielä sen verran pilkkua, että tuo ei ole kadenssi, vaan sointukulku. Kadenssi on päätös, esim. autenttinen kadenssi V - I.

Vierailija kirjoitti:

Ruisrock on hyvä läpileikkaus nykyajan pazkasta "musiikista" ja kujalla olevasta nuorisosta, joka ulvoo mukana.

Entäs Pori Jazz sitten. Joskus siellä oli jazziakin. Nyt kuulemma ei tarvitse edes kuulla musiikkia jos vain näyttäytyminen on se juttu.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi joka biisissä pitää rääkyä. Telkkarissakin kaikissa uusissakin suomalaisissa sarjoissa huudetaan.  Mistähän johtuu?

Koska rääkyä voi myös tyylillä.

Tässä loistavaa nykymusaa

Vierailija kirjoitti:

Suomi täynnä masentuneita niin heille helposti myy ja uppoaa masentava musa jota tuotetaan nykypäivänä. Kuuntelin yksi päivä radiota pitkän tauon jälkeen ja korvat alkoi vuotamaan verta kun musa oli aivan hirveetä paskaa ja tuo musa oli kotimaista, varmaankin huippu artisteja suomesta mutta aivan kamalaa kuunneltavaa.

Ja sen vitutuksen ihmiset saa pois päältä juomalla paskanmakuista ja kallista kaljaa, josta tulee vielä krapula ja masennus. Maailman paras ja onnellisin maa paskanvitut saatana.