Mistä sun mielestä johtuu suomalaisten lihavuus?

Syödään epäterveellisesti eikä harrasteta liikuntaa, kaikki roskaruuat ym. paskaa!

Tehdäänpä ihmiskoe. Sata ylipainoista laitetaan all-incluseve hotelliin puoleksi vuodeksi. Alakerrassa on jatkuva seisova pöytä, juomapuoli on rajattu (oluen kittaajat häiritsevät koetta).

Kaikkien paino lähtee 30 vuorokauden jälkeen laskuun. Huomataan että he ovat muuttuneet "nirsoiksi" kun kätvät syömässä, näykkivät valikoiden. Mitä tämä tarkoittaa ?

Elimistön puutosspektri (keksin juuri tämän termin) on tasoittunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena käskettiin syömään lautanen tyhjäksi, koska Afrikassa oli nälkää näkeviä lapsia ja piti kiitollisena syödä siksi jokainen muru. Nyt ne samat ihmiset syö edelleen lautasensa tyhjäksi, annoskoot ovat vaan kasvaneet hillittömiksi. 

Ei pelkästään annoskoot vaan myös lautaset.

Löydettiin isämme kaapista Arabia merkkinen soppalauten, tehty 60 luvulla.

Muistan kuinka syötiin makkarasoppaa tyyliin lautasellinen per nokka. Ruisleipä juustosiivulla ja maitolasillinen. Siinä päivällinen.

Tämän päivän lautaset ovat valehtelematta vähintään puoltoista kertaa suurempia.

Ja niihin saakin sitten mahtumaan järjettömästi ruokaa.

Ja vieläkin syö vaan sen yhden lautasellisen.

Mutta siinä saattaa olla ruokaa kahden aikusen kulutuksen edestä.

Muistan myös lapsuudestani että karkkia saatiin harvemmin. Tyyliin joku kerta kuussa. Ja sillon ei ollut nämä jättipussit mitä tänäpäivänä myydään.

Jäätelö kerkes sulaa kotimatkalla jos pakasteeseen olis ostanut.

Sipsiä söin eka kerran teininä. Popkornia joskus 10 vuotiaana.

Typeryydestä ja laiskuudesta. Tiedetään mitä pitäisi tehdä vaan kun ei viitsitä,

Vierailija kirjoitti:

Älytön hampurilaisten mussutus ja valtavasti makeisia merketeissa 

Jos ottaa sen pelkän hampurilaisen veden kanssa niin ei ole niin vaarallista.

Ranskalaiset ja paljo ketsuppia niitten kanssa. Limsa lisäksiniin kaloreita tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena käskettiin syömään lautanen tyhjäksi, koska Afrikassa oli nälkää näkeviä lapsia ja piti kiitollisena syödä siksi jokainen muru. Nyt ne samat ihmiset syö edelleen lautasensa tyhjäksi, annoskoot ovat vaan kasvaneet hillittömiksi. 

Ei pelkästään annoskoot vaan myös lautaset.

Löydettiin isämme kaapista Arabia merkkinen soppalauten, tehty 60 luvulla.

Muistan kuinka syötiin makkarasoppaa tyyliin lautasellinen per nokka. Ruisleipä juustosiivulla ja maitolasillinen. Siinä päivällinen.

Tämän päivän lautaset ovat valehtelematta vähintään puoltoista kertaa suurempia.

Ja niihin saakin sitten mahtumaan järjettömästi ruokaa.

Ja vieläkin syö vaan sen yhden lautasellisen.

Mutta siinä saattaa olla ruokaa kahden aikusen kulutuksen edestä.

60-luvulla ruoka oli sellaista, että sitä ei tarvinnut ylensyödä, aitoa ravintoa. Nykyruoasta on poistettu ravinto ja se on korvattu lisäaineilla. Pakko olla isot lautaset kun ruoka ei ravitse, vaan lisää vain nälkää. Siinä ei auta lautasen pienennys tai annoksien vähennys. Ainoa keino on taas alkaa syömään oikeaa ravintoa, silloin annoskoot pysyy luonnostaan kohtuudessa. Suuri virhe on kyttäillä pelkkiä kaloreita syömisissä.

Luulis, että sairaalan henkilökunta näyttäisi esimerkkiä olemalla hoikkia, mutta kävin just Keski-Suomen eräässä sairaalassa, ja valtaosa henkilökunnasta on sielläkin ylipainoista. Jopa fyssarit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Buffetit, wolttaaminen, pikaruokaravintolat, ruokakauppojen hiilarihyllyr, karkkikaupat, alkoholi. Monet eivät edes yritä hillitä syömistään. 

Niinpä. Joku kiinalainen buffet on melkoinen kaloripommi. Suurin osa pysyisi normaalipainossa, jos viikkoisin syötäisiiin normaalisti pieniä annoksia terveellisesti ja ei herkkuja. Viikonloppuisin voi sitten käydä siellä buffassa tai syödä pussillisen karkkia, ne maistuvatkin sitten paremmalta. Ihmettelen myös sitä miten sairaalassakin ruokaan kuuluu aina jälkiruoka, mielestäni vähän vanhanajan perinne jolloin kaloreita kului aivan eri tahtiin. 

En ole sairaalaruokaan juuri perehtynyt mitä nyt pari kertaa käynyt synnyttämässä. Mutta silloin ajattelin kuinka hyvä, että yhdellä aterialla oli monta osaa, oli lämmin ruoka, salaatti, jälkiruoka, leipä ja levite, juoma. Tuli sellainen fiilis, että nyt olen syönyt kunnon aterian, jotenkin täydesti, vaikka ei se määrä kaikkinensa niin suuri ollut. Tuntuu, että ongelmana on juuri se, että kaikkea "herkkua" jopa pelätään, että jos syö vaikka kiisseliä (hui, sokeria), niin sitten on pirulle annettu pikkusormi ja kohta ollaan kaupan karkkihyllyllä kauhomassa. Itselläni toimii juuri niin, että kun syön joka päivä jotain ns. herkkua, en syö sitä ikinä paljon, enkä sitä suuresti himoitse. Asia erikseen on taas se, että suomalaisten käsitys herkuista on aika outo: jotain palmuöljyä, suolaa ja glukoosi-fruktoosisiirappia töötätään vehnäjauhoihin, niin nam nam. Jos laitettaisiin oikeasti herkullisia aterioita ja niihin hyvät pienet jälkiruoat, niin voitaisiin unohtaa nuo herkut, joiden viehätys perustuu mättämiseen, ei makuun (maistelkaapa jotain halpoja perunalastuja, mutustelkaa hitaasti, niin huomaatte). Toki nämä ovat aika yksilöllisiä asioita, että mikä toimii kenelläkin.

Vierailija kirjoitti:

En ole sairaalaruokaan juuri perehtynyt mitä nyt pari kertaa käynyt synnyttämässä. Mutta silloin ajattelin kuinka hyvä, että yhdellä aterialla oli monta osaa, oli lämmin ruoka, salaatti, jälkiruoka, leipä ja levite, juoma. Tuli sellainen fiilis, että nyt olen syönyt kunnon aterian, jotenkin täydesti, vaikka ei se määrä kaikkinensa niin suuri ollut. Tuntuu, että ongelmana on juuri se, että kaikkea "herkkua" jopa pelätään, että jos syö vaikka kiisseliä (hui, sokeria), niin sitten on pirulle annettu pikkusormi ja kohta ollaan kaupan karkkihyllyllä kauhomassa. Itselläni toimii juuri niin, että kun syön joka päivä jotain ns. herkkua, en syö sitä ikinä paljon, enkä sitä suuresti himoitse. Asia erikseen on taas se, että suomalaisten käsitys herkuista on aika outo: jotain palmuöljyä, suolaa ja glukoosi-fruktoosisiirappia töötätään vehnäjauhoihin, niin nam nam. Jos laitettaisiin oikeasti herkullisia aterioita ja niihin hyvät pienet jälkiruoat, niin voitaisiin unohtaa nuo herkut, joiden viehätys perustuu mättämiseen, ei makuun (maistelkaapa jotain halpoja perunalastuja, mutustelkaa hitaasti, niin huomaatte). Toki nämä ovat aika yksilöllisiä asioita, että mikä toimii kenelläkin.

Tässä on itua. Mä syön joka päivä lounaan jälkeen jälkiruuan, mutta se on alle puoli desiä maustamatonta jugurttia, marjoja, muutama banaanisiivu ja proteiinijauhetta. Ei sokeria tai muuta makeutusainetta, ei paljoa rasvaa. Ajaa kuitenkin asiansa eli päättää aterian.

Happi on jotenkin rikkaampaa ja painavampaa Suomen päällä. Tietäähän tuon!

Vierailija kirjoitti:

Happi on jotenkin rikkaampaa ja painavampaa Suomen päällä. Tietäähän tuon!

Epäilen juomavettä, jos siinä on raskasmetalleja.

Tärkeimmät tekijät: väsymys ja stressi. Johtaa lohtusyömiseen ja liikkumattomuuteen, myös metabolisiin muutoksiin. Aiheutuvat laiskuudesta ja herkuttelusta, jotka pilaa rytmin, sekä yökukkumisesta, jossain määrin työstä, työmatka-autoilusta ja rahan puutteesta, mutta näihin voi useimmat vaikuttaa.

Syömällä terveellisesti, säännöllisesta, saa energiaa liikkua, ja liikkumalla saa energiaa tehdä työtä ja halua nukkua, sekä rytmin.

Tämä on itse itseään voimistava spiraali, josta pääsee pois tahdonvoimalla ja hyvillä valinnoilla.

Mä en tiedä. Omalta osaltani olin lihava ja paljon herkkuja syönyt lapsi. Koko nuoruus meni syömishäiriössä normaalipainon ja ylipainon väliä jojotellen. Sen jälkeen sairastuin ja paino pysynyt siitä saakka sairaalloisessa ylipainossa, vaikka syön mielestäni kohtuudella kotiruokaa ja herkkuja en enää juuri koskaan. Esim. eilen söin lautasellisen kalakeittoa, kaksi ruisvoilepää juustolla, kaksi banaania, pari kourallista maapähkinöitä ja rusinoita sekä mehukivennäisveden.Sairastumisen myötä liikunta vähentynyt olennaisesti, muita syitä en lihavuudelleni keksi. Lievä kilpirauhasen vajaatoiminta löytyy. Herkkuja menee vain muutaman kerran vuodessa juhlapyhinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Buffetit, wolttaaminen, pikaruokaravintolat, ruokakauppojen hiilarihyllyr, karkkikaupat, alkoholi. Monet eivät edes yritä hillitä syömistään. 

Niinpä. Joku kiinalainen buffet on melkoinen kaloripommi. Suurin osa pysyisi normaalipainossa, jos viikkoisin syötäisiiin normaalisti pieniä annoksia terveellisesti ja ei herkkuja. Viikonloppuisin voi sitten käydä siellä buffassa tai syödä pussillisen karkkia, ne maistuvatkin sitten paremmalta. Ihmettelen myös sitä miten sairaalassakin ruokaan kuuluu aina jälkiruoka, mielestäni vähän vanhanajan perinne jolloin kaloreita kului aivan eri tahtiin. 

En ole sairaalaruokaan juuri perehtynyt mitä nyt pari kertaa käynyt synnyttämässä. Mutta silloin ajattelin kuinka hyvä, että yhdellä aterialla oli monta osaa, oli lämmin ruoka, salaatti, jälkiruoka, leipä ja

Nyt kun nimenomaan suomalaisten lihomisesta puhuttiin, niin verrattuna vaikka italialaisiin tai ranskalaisiin, ruokakulttuurimme on erilainen. Noissa maissa ainakaan pienemmissä paikoissa ei esimerkiksi löydä lainkaan karkkia tavallisista ruokakaupoista. Siellä syödään perinteisesti, ja aterioihin kuuluu pieni jälkiruoka, joka varmaankaan ei tarkoita puolta litraa jäätelöä nokkaa kohden. Tosiaan karkit ostetaan erikseen samoista kaupoista kuin tupakatkin eikä tarjolla ole silmänkantamattomiin irtokarkkilaareja, vaan pieniä Haribon pusseja, niitä minipusseja. Ilmeisesti karkeille ei ole sellaista kysyntää kuin täällä. Epäilen, että johtuu juuri tuosta jälkiruokakulttuurista ja ehkä yhteisöllisemmästä elämäntavasta, jossa on vielä säännölliset ruoka-ajat.

Ja koska suurin osa ihmisistä on ylipainoisia, ei omaa ylipainoa välttämättä edes tiedosta, tai ei halua hyväksyä karua totuutta. Yksi mun työkavereista loukkaantui hiljattain kun oli jonkun työterveyskyselyn mukaan lievästi ylipainoinen ja alkoi haukkumaan painoindeksiä huonoksi mittariksi. Painoindeksi ei toki kerro kaikkea, mutta jos painat pituuteesi nähden liikaa, on kehossasi todennäköisesti liikaa rasvaa, ei liikaa lihasta.

Syödään sellaista ruokaa ja vielä liian isoja kerta-annoksia joka päivä mitä ei saisi syödä muuta kuin kohtuudella harvoina herkitteluhetkinä. Suomalaisten ruoka ja muut syömiset sisältävät liikaa kovia rasvoja (levitteet, juustot ja muut maitotaloustuotteet), liikaa suolaa ja sokeria, liikaa punaista lihaa ja siitä valmistettuja lihajalosteita ja syödään myös ihan liikaa valkoisia vehnätuotteita. Suomalaisten syövät liian vähän kasviksia, juureksia, hedelmiä, marjoja, täysjyvätuotteita, vähärasvaista siipikarjaa, kalaa, kasvispohjaisia rasvoja ja öljyjä, pähkinöitä ja erilaisia siemeniä. Suomalaiset aikuiset ja valitettavasti monet nuoretkin ovat patalaiskoja liikunnan suhteen ja siihenkin on yhtenä syynä ylipaino, joka vaikeuttaa liikunnan harrastamista. Suomalaiset ovat herkkänahkaisia oman painonsa ja syömistensä suhteen, ylipainosta ja väärän laisesta syömisestä ei saisi edes terveydenhoitohenkilöstö heille huomauttaa

Se terveydenhoitohenkilöstökin on ylipainoista. Itse en ole, niin en heiltä ota mitään ravitsemusneuvoja vastaan.

Varaudutaan kovaan talveen tulevaksi.

Eikö oikeasti tullut mieleen lihomisen mahdollisuutta mm. tapaturmista, sairauksista ja kroonisista sairauksista tai lääkityksistä?

Tässä ketjussa vedottu vaan roskaruokaan, laiskuuteen, liikkumattomuuteen jnejne.

Vierailija kirjoitti:

Eikö oikeasti tullut mieleen lihomisen mahdollisuutta mm. tapaturmista, sairauksista ja kroonisista sairauksista tai lääkityksistä?

Tässä ketjussa vedottu vaan roskaruokaan, laiskuuteen, liikkumattomuuteen jnejne.

NO hei, ehkä joku tuommonen syy on sillä yhdellä tuhannesta, jokainen muu on syömällä lihottanu ittesä.