Miehen kaverit ja alkoholi
Miehelläni on muutamia kavereita joiden kanssa viihtyy hyvin ja meillä on usein illanviettoja. Olen alkanut kuitenkin karsastamaan näitä illanviettoja, sillä porukka vetää niissä aina kauheat kännit, mukaanlukien mieheni. Minä itse en juurikaan juo ja olen sitten porukan ilonpilaaja ja tylsä ihminen.
Tämä on alkanut omalta puoleltani vaikuttamaan suhteeseen sillä en koe olevani oikea nainen miehelleni. Mies on tästä eri mieltä, mutta silti koen olevani vaan tylsä. Omat intressini liikkuvat enemmän muualla, luonnossa, taiteessa, ravintolaillallisilla, opiskelussa, liikunnassa...toki miehenikin tykkää niistä mutta tiedän että hän kaipaa myös näitä kunnon irtiottoja kavereiden kanssa. Minä sitten istun siellä tylsänä vaimona mukana ja mietin milloin kehtaan lähteä kotiin. Tiedän että en ole kovinkaan pidetty juuri tästä syystä ja veikkaan että miehen kaveriporukkakin (miehet sekä naiset) toivoisivat meidän eroavan ja että hänellä olisi vähän erilaisempi vaimo mitä minä olen.
Jotenkin aika surullista.
Kommentit (41)
Mä oon kyl todella onnellinen siitä, että vastaavassa tilanteessa erosin ja lopetin alkoholinkäytön kokonaan. Löytyi sitten elämään ihmisiä, jotka arvostavat samoja asioita, kuten päihteettömyyt.
Kuinka moni palstalainen muistaa vanhan mainoksen "Elämä on parasta huumetta". Sitä se todellakin on ollut, ihan ilman päihteitä.
Kun hiljattain tapasin näitä vanhoja ystäviä siltä ajalta, kun itsekin käytin alkoholia, oli hurjaa nähdä, että sama meno jatkuu. Itse kuitenkin mennyt aivan eri suuntaan eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lähdet mukaan miesten illanistujaisiin? Vai onko siellä mukana myös muita vaimoja /tyttöystäviä?
Tämä. Itse käyn tinttaamassa mun elämänkoulukavereiden kanssa kerran tai pari kuussa ja sitten muina aikoina käydään naisen kanssa baletissa, oopperassa, teatterissa, näyttelyissä ym. jutuissa, jotka miellyttävät meitä molempia. Tasapaino.
Tasapainoinen ja vastuullinen aikuinen ihminen ei todellakaan juo kännejä parin kuukauden välein. Humalahakuiset juomiset ovat korkeintaan teini-iän juttuja. Tietyn iän jälkeen pitää jo tajuta, että alkoholi on vain junttien päihde. Yksi viinilasillinen illallisen yhteydessä tai lasi shampanjaa uuden vuoden juhlistamiseksi on ok, mutta enempään ei pitäisi olla kenelläkään mitään tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia sinun pitää miehesi harrastuksiin mennä ylipäätänsä mukaan? Anna hänen nähdä kavereitaan ja viettää aikaa keskenään kavereiden kanssa. Jos siellä on aina kavereidenkin siipat mukana, niin mene käymään alkuillaksi ja poistu paikalta, kun et enää jaksa.
Ei se ole hänen harrastuksensa, vaan nuo ovat meidän kaveripariskuntia ja tapana tällä sakilla on aina vetää jäätävät liiskat, paitsi minä. No juuri näin olen tehnyt ja toiminut mutta silti se vituttaa. Koen etten kuulu porukkaan ja olen tylsä ja kaikille olisi parasta että mieheni olisi jonkin sellaisen naisen kanssa joka ryyppäsi heidän kanssaan.
Ok. Et sovellu kaveriporukkaan, mutta ei se nyt varsinaisesti syy ole erotakaan, jos molemmat olette onnellisia toistenne kanssa. Ei kai sillä ole väliä, mitä miehesi kaverit sinusta ajattelee. Kyllä ne pohjimmiltaan ymmärtää, että kaikille ei juoma samalla tavalla maistu. En tiedä, minkä ikäinen olet, mutta siinä vaiheessa kun jälkikasvu astuu kuvaan, niin ne yhteiset illanvietotkin alkaa kummasti rauhoittumaan. Ja siellä on monen muunkin miehesi kaverin vaimo, jolla illat ovat rauhallisia.
Vain idiootti perustaa perheen alkkarin kanssa ja uskoo että se rauhoittuu kun lapsia syntyy!
Täsmälleen kuin oma tilanteeni. Alkuhuuman ja "paremman version esittämisen" jälkeen miesystäväni onkin paljastunut bilettäjäksi, eli baariin pitäisi joka viikonloppu päästä ja sitten vedetään ihan pää täyteen. Kaverinsa ovat todella kovia ryyppäämään ja mielestäni jo alkoholisteja. Olen ollut mukana, mutta en kestä näitä örveltäjiä selvin päin. En halua myöskään käyttää noin usein alkoholia, koska saan kauhean olon ja muutenkin tahdon elää terveellisesti. Näiden humaltuneiden, kovaäänisten kavereiden juttuja ei kiinnosta kuunnella.
Olen yrittänyt puhua tästä miesystävälleni että emme selvästikään sovi yhteen kun käsitys laadukkaasta ajan vietosta on täysin erilaiset. Hän ei haluaisi kuitenkaan erota. Mutta en koe että on mitään mieltä seurustella ihmisen kanssa joka viikonloppuna mieluummin ryyppää kuin on minun kanssa. Arkisin emme juuri näe työni vuoksi, emme asu yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Täsmälleen kuin oma tilanteeni. Alkuhuuman ja "paremman version esittämisen" jälkeen miesystäväni onkin paljastunut bilettäjäksi, eli baariin pitäisi joka viikonloppu päästä ja sitten vedetään ihan pää täyteen. Kaverinsa ovat todella kovia ryyppäämään ja mielestäni jo alkoholisteja. Olen ollut mukana, mutta en kestä näitä örveltäjiä selvin päin. En halua myöskään käyttää noin usein alkoholia, koska saan kauhean olon ja muutenkin tahdon elää terveellisesti. Näiden humaltuneiden, kovaäänisten kavereiden juttuja ei kiinnosta kuunnella.
Olen yrittänyt puhua tästä miesystävälleni että emme selvästikään sovi yhteen kun käsitys laadukkaasta ajan vietosta on täysin erilaiset. Hän ei haluaisi kuitenkaan erota. Mutta en koe että on mitään mieltä seurustella ihmisen kanssa joka viikonloppuna mieluummin ryyppää kuin on minun kanssa. Arkisin emme juuri näe työni vuoksi, emme asu yhdessä.
Kyllä se siitä rauhoittuu, kun ikää tulee ja alkaa lapsia tulla itsekullekin porukassa.
Miksi menet mukaan, jos ei kiinnosta? En ymmärrä. Minä vedän kyllä joskus "perseitäkin", mutta viihdyn kyllä ihan muutaman viinilasillisen tai ihan vaan vesilasillisenkin kanssa hyvässä seurassa, vaikka muut ryyppäisivätkin. Jos seura taas ei miellyttäisi, niin en menisi.
Ehkä jäät vain kotiin. Se miehes saattaa siten huomata itsekin, ettei se enää ole kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Täsmälleen kuin oma tilanteeni. Alkuhuuman ja "paremman version esittämisen" jälkeen miesystäväni onkin paljastunut bilettäjäksi, eli baariin pitäisi joka viikonloppu päästä ja sitten vedetään ihan pää täyteen. Kaverinsa ovat todella kovia ryyppäämään ja mielestäni jo alkoholisteja. Olen ollut mukana, mutta en kestä näitä örveltäjiä selvin päin. En halua myöskään käyttää noin usein alkoholia, koska saan kauhean olon ja muutenkin tahdon elää terveellisesti. Näiden humaltuneiden, kovaäänisten kavereiden juttuja ei kiinnosta kuunnella.
Olen yrittänyt puhua tästä miesystävälleni että emme selvästikään sovi yhteen kun käsitys laadukkaasta ajan vietosta on täysin erilaiset. Hän ei haluaisi kuitenkaan erota. Mutta en koe että on mitään mieltä seurustella ihmisen kanssa joka viikonloppuna mieluummin ryyppää kuin on minun kanssa. Arkisin emme juuri näe työni vuoksi, emme asu yhdessä.
Miksi te aikuiset naiset olette tuollaisten miesten kanssa?
Ei ne siitä paremmaksi muutu, kun ikää tulee. Päinvastoin.
Ei tietenkään halua erota, koska tarvitsee sen juomisen mahdollistajana. Kaiken P. n sietäjän.
Sivusta naiselta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lähdet mukaan miesten illanistujaisiin? Vai onko siellä mukana myös muita vaimoja /tyttöystäviä?
En sanonut että se on miesten illanistujainen. On siellä muidenkin vaimot mukana.
Muiden vaimotkin vetää aina lärvit?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä jäät vain kotiin. Se miehes saattaa siten huomata itsekin, ettei se enää ole kivaa.
Eli näkisimme siinä tapauksessa ainoastaan yhtenä päivänä viikossa joka on miehellä krapulapäivä..
Kyllä se siitä rauhoittuu, kun ikää tulee ja alkaa lapsia tulla itsekullekin porukassa.
Enpä usko, olemme 4-kymppisiä, minulla on lapset jo.
Joillakin viikonloppuryyppääminen ja baarit ovat koko elämän kestävä tapa.
Ei mitään järkeä tehdä ongelmaa noin mitättömistä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia sinun pitää miehesi harrastuksiin mennä ylipäätänsä mukaan? Anna hänen nähdä kavereitaan ja viettää aikaa keskenään kavereiden kanssa. Jos siellä on aina kavereidenkin siipat mukana, niin mene käymään alkuillaksi ja poistu paikalta, kun et enää jaksa.
Ei se ole hänen harrastuksensa, vaan nuo ovat meidän kaveripariskuntia ja tapana tällä sakilla on aina vetää jäätävät liiskat, paitsi minä. No juuri näin olen tehnyt ja toiminut mutta silti se vituttaa. Koen etten kuulu porukkaan ja olen tylsä ja kaikille olisi parasta että mieheni olisi jonkin sellaisen naisen kanssa joka ryyppäsi heidän kanssaan.
Miksi haluat silti väkisin kuulua porukkaan, jossa olo saa olosi vattuuntuneeksi?
Vierailija kirjoitti:
Olin itse ihan samassa tilanteessa. Erohan siitä tuli lopulta ja mies pääsi oikein kunnolla toteuttamaan itseään. Niillä on nyt 40+ vuotiaina edelleen sama meno ja mulla aikuinen, ihana parisuhde.
Onkohan se perkele minun naapurina ja nyt kärsitään sen äijälaumansa bilettämisestä säänöllisesti koko naapurusto. Miten voi olla yli 40 vuotias ja yhä harrastaa järjetöntä kännäämistä?
Jos kahden kuukauden välein ryyppää niin eihän tuo nyt niin kamalaa ole. Eikä kyllä myöskään teinimeininkiä, niinkuin joku kirjoitti.
Itse ryhdyin vasta viisikymppisenä käymään enemmän baareissa ja käyn edelleen pari kolme kertaa viikossa. En kyllä vedä lärvejä vaan ehkä 3-4 juomaa illassa. Puolisoni ei yleensä lähde mukaan, mutta joskus kyllä ja silloin on aina hauskaa.
M yli60
No jää kotiin ja tee omia juttujasi tai mene omia menojasi. Vai pitääkö mennä aina vahtimaan miestäsi ettei nussi muita?
Missä vaiheessa miehesi alkoholinkäyttö karkasi käsistä? Harva haluaa olla alkoholistin kanssa. Alkoholisti ei ole mikään hauska ihminen vaan addikti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se siitä rauhoittuu, kun ikää tulee ja alkaa lapsia tulla itsekullekin porukassa.
Enpä usko, olemme 4-kymppisiä, minulla on lapset jo.
Joillakin viikonloppuryyppääminen ja baarit ovat koko elämän kestävä tapa.
Olet perustanut uusperheen alkoholistin kanssa. Miksi?
Jotenkin surullista, että et voi ryypiskellä miehesi kanssa ja iloita elämästä.