Lue keskustelun säännöt.
Mitkä metatyöt on teidän taloudessa miehen vastuulla?
Olen eronnut, joten miestä ei ole, mutta meillä se meni niin, että minä mietin kaikki viikon ruokalistat ja tein kauppalaput, pidin huolen että kaapissa oli aina lapsille vuodenaikaan sopivat vaatteet, luistimet teroitettuna ennenkuin niitä tarvittiin, jne
Hoidin myös oman autoni renkaat, huollot ja katsastukset.
Mies huolehti omatoimisesti ilmanvaihtokoneen suodattimen vaihdosta. Muut asiat hoiti, kunhan muistutin. Minusta se muistuttelu oli aika raskasta. Kun jäin lasten kanssa taloon, oli jotenkin helpompaa.
Kommentit (597)
Metatöitä on lähinnä lasten kanssa. Lasten puolesta täytyy suunnitella, ja jossain vaiheessa teini-ikää toivottavasti alkavat oppimaan itse sitä arkeaan miettimään.
Kahden aikuisen taloudessa metatyötä ei (toivottavasti) paljon huomaa, vaan molemmat osaa luovia arjessa ja suunnitella sitä arkea ja tehdä asioita ja kotihommia sen mukaan. Mutta sitten kun paketissa on mukana lapsia, lasten hoito/koulu, lasten kuskaamista, lasten asioiden sopimista, niin aika paljon pitää suunnitella ajankäyttöäkin, sopia keskenään, kuka vanhempi tekee mitäkin.
Itse ainakaan en muista, että metatyötä olisi ollut hengästyttävän paljon ennen lapsia. Se alkoi lasten myötä. Pienten lasten kanssa muistettavaa on välillä niin paljon, että osa unohtuukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä hoidan meillä kaiken. Mies hoitaa duuninsa ja hyvin hoitaakin, joten se on nyt pääasia.
Kyllä hän itsenäisesti kaupassa käy ja tuo tekemäänsä ruokaan ruokatarvikkeet. Ei vaan koskaan tarkista lähtiessään olisko kaapissa jo ollut. No, suola ja mausteet onneksi on itsestäänselvyys. Mutta aina tulee tomaattia kilo, vaikka kaapissa olisi ollut jo hänen eilen ostamansa... Hän haluaa pastaa, ostaa paketin, vaikka kaapissa olisi viisi vajaata pakettia hänen edellisistä kerroistaan jne.
Mulla menee toisinaan yksi ns ruuanlaittopäivä, kun sitten jalostan hänen ostoksiaan toisiin ruokiin tai pakkaseen tai kaappien järjestelyyn ja löytöjen tekemiseen.
Itse siivoan torstaisin isommin ja maanantaisin pienesti. Joka päivä tietty järjestelyä ja pyyhkimistä jne. Näin olen tehnyt koko ikäni, eli koko meidän yhdessäolon ajankin 30vuotta. Silti mies välillä saa inspiraatioita, koska meillä on "niin paskasta".
Ennen joulua se otti ja siivosi kolmen päivän ajan kattoja ja kirjahyllyjä myöten. Sellaista vanhan aikaista joulusiivousta. Jupisi itekseen ja piti mykkäkoulua. Siirteli ja paukutteli. Tamppasi matot. Pesi lattiat (lotras ja kuivas parkettia).
Mä työnnyin eväiden kanssa omaan naisluolaani. Sitten se mökötti mulle vielä viikon päälle, kunnes tytär jutusteli sen kanssa, että mikäs iskää vaivaa.
Häntä ei ole kiitetty, hänen siivoamistaan ei ole huomattu! Enkä millään tavalla osallistunut tai auttanut, kun hänellä oli siivouspäivät. Hän siivosi pe-la-su. Mä perinteisesti siivoan torstaisin, että saan viikonloppuna vaan olla.
Tytär oli sitten jutustellut isukin kanssa ja mies oli vissiin jotain tajunnut. En tiedä, mutta mököttäminen loppu siihen ja pyyteli anteeksi, kun oli sanonut kotia paskaseksi.
Mä en ollut lapsille sanonut mitään tai pyytänyt puuttumaan. Tällä sabluunalla on menty. Lapset asuu jo omillaan.
Mies tuumaili, että olisinhan mä voinut joskus jotain sanoakin.. En mä jaksa. Tai sitten mun pitäisi sanoa ja puuttua koko ajan juttuihin. Parempi, että teen itse, niin tulee tehdyksi omalla aikataululla. Ihastelen kätteni työtä sen hetken ja sitten siirryn muihin juttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tehdään kaikesta niin hirveän vaikeaa ja keksitään kaikelle ihme termejä, kuten metatyö tms. Ei ihme, että uuvuttaa, kun ei osata elää normaalia elämääkään ilman ihm kikkailuja.
Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? Se on käsite, jolla tarkoitetaan niitä tehtäviä joita joutuu tekemään jotta jotenkin pysyy langat käsissä. Onhan se raskasta, jos olet vaikka perheellinen, mutta joudut yksin organisoimaan kaiken, kun puolisosi ei ota vastuuta. Silloin se käy ihan työstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole ikinä pahemmin mietitty mitään ruoka- tai kauppalistoja etukäteen. Jos on jotain erityisempää, kuten tulossa vieraita tmv., niin sitten tehdään vähän listaa, mutta muuten mennään kauppaan ja ostetaan ruokaa. Yleensä tämän tekee meillä mies, itse käyn todella harvoin kaupassa.
Minäkään en oikein tunnista näitä metatöitä. Asia hoidetaan, kun se eteen tulee ja se hoitaa, joka sattuu sillä hetkellä ehtimään tai muistamaan.
Teillä ei selkeästi ole lapsia. Niiden kanssa ei vain voi jättää arvan varaan, että toinen muistaa sen hammaslääkärin tai eväät kouluretkelle. Epätasa-arvoisessa suhteessa valikoituu se toinen, joka on aina se "muistaja" ja selvittäjä. Tekeminen on eri asia.
Ostakaa kalenteri n
Sulla on todella rasittavan kuuloinen elämä. Meillä ei tehdä ongelmia tuollaisista asioista. Mulla ja miehellä on jaettu kalenteri, johon merkitään menot heti, kun niitä ilmenee. Jos lapselle tulee vaikkapa lääkäriaika samalla hetkelle kuin molemmilla on jotain, parilla viestillä/puhumalla selviää kumpi siirtää menonsa ja menee lapsen kanssa lääkäriin. Tämä merkitään kalenteriin heti, jotta asia on selvä. Ei elämä ole vaikeaa kun siitä ei tee vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tehdään kaikesta niin hirveän vaikeaa ja keksitään kaikelle ihme termejä, kuten metatyö tms. Ei ihme, että uuvuttaa, kun ei osata elää normaalia elämääkään ilman ihm kikkailuja.
Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? Se on käsite, jolla tarkoitetaan niitä tehtäviä joita joutuu tekemään jotta jotenkin pysyy langat käsissä. Onhan se raskasta, jos olet vaikka perheellinen, mutta joudut yksin organisoimaan kaiken, kun puolisosi ei ota vastuuta. Silloin se käy ihan työstä.
Ei mikään. Itse vain elän elämää enkä tarvitse esimerkiksi suunnittelulle mitään keinotekoista termiä. Se on ihan vain sunnittelua ja osa normaalia elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haahhaa. Mun mieskaveri aina suureen ääneen päivittelee, kun mä suunnittelen kaikkea ääneen. Hössötän, kuten hän sanoo, mutta hänpä ei, sillä seurauksella, että palkasta meni yli 40 % veroja, kun ei ollut huolehtinut ja sitten kauhea kiroaminen. Lääkärin laittama lähete vanhentui ennen kuin toimeentui verikokeille, taas kauhea kiroaminen ja kun se vielä maksaakin, se uusi lääkärinaika. Ruoat happanee kaappiin, kun ei ole järjen hiventä ostamisissa. Tavarat ovat hukassa, joka päivä etsitään jotain kissojen ja koirien kanssa. Kaikesta tulee kauheaa draamaa ja stressaamista, mutta pääasia, ettei vaan hössötetä.
Vierailija kirjoitti:
Haahhaa. Mun mieskaveri aina suureen ääneen päivittelee, kun mä suunnittelen kaikkea ääneen. Hössötän, kuten hän sanoo, mutta hänpä ei, sillä seurauksella, että palkasta meni yli 40 % veroja, kun ei ollut huolehtinut ja sitten kauhea kiroaminen. Lääkärin laittama lähete vanhentui ennen kuin toimeentui verikokeille, taas kauhea kiroaminen ja kun se vielä maksaakin, se uusi lääkärinaika. Ruoat happanee kaappiin, kun ei ole järjen hiventä ostamisissa. Tavarat ovat hukassa, joka päivä etsitään jotain kissojen ja koirien kanssa. Kaikesta tulee kauheaa draamaa ja stressaamista, mutta pääasia, ettei vaan hössötetä.
Miksi sinulla on lapsi "mies"kaverina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Metatöitä on lähinnä lasten kanssa. Lasten puolesta täytyy suunnitella, ja jossain vaiheessa teini-ikää toivottavasti alkavat oppimaan itse sitä arkeaan miettimään.
Kahden aikuisen taloudessa metatyötä ei (toivottavasti) paljon huomaa, vaan molemmat osaa luovia arjessa ja suunnitella sitä arkea ja tehdä asioita ja kotihommia sen mukaan. Mutta sitten kun paketissa on mukana lapsia, lasten hoito/koulu, lasten kuskaamista, lasten asioiden sopimista, niin aika paljon pitää suunnitella ajankäyttöäkin, sopia keskenään, kuka vanhempi tekee mitäkin.
Itse ainakaan en muista, että metatyötä olisi ollut hengästyttävän paljon ennen lapsia. Se alkoi lasten myötä. Pienten lasten kanssa muistettavaa on välillä niin paljon, että osa unohtuukin.
Mulla ei ole lastenkaan kanssa kummempia metatöitä. Käytän kalenteria niin ei unohdu mikään olennainen. Kalenteriin on liitettynä myös esim. puutelista, johon kirjaan samantien asiat, joiden huomaan loppuneen/menneen rikki jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole metatöitä.
Kuka teillä miettii mitä syödään ja ostetaan kaupasta?
Vastaan sivusta: mies. Mies jo eläkkeellä, minä vielä töissä. Mies vastaa suurimmasta osasta käytännön arkitöistä, niin suunnittelusta kuin toteutuksesta. Minä osallistun. Ehkä vastaan enemmän lahjojen suunnittelemisesta ja ostamisesta lapsille ja koirien ulkoilutuksesta ja rokotuksista.
Kun mies oli töissä vastattiin molemmat tasaisemmin, se osallistui enemmän jolla sillä hetkellä enemmän aikaa ja joka ei ollu työreissulla. Molemmat oltiin johtavissa asemissa töissä, paljon vastuita. Varmaan siksi emme koskaan kokeneet arjen metatöitä mitenkaan hillittömän haasteellisiksi tai aikaa vieviksi, töissä joutui vastaamaan paljon suuremmista kokonaisuuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuna lapsettomana en yleensä tee kauppalistaa, ja unohdan helposti ostaa esim. sokerin, jota ostan harvemmin kuin kerran vuodessa, ja käytän täysin epäsäännöllisesti silloin kun satun leipomaan. Jos olisi useamman ihmisen talous, niin voiko todella olla joka hetki täysin kartalla siitä mitä tavaraa on ja mitä ei? Vai käyttekö kaupassa esim joka päivä?
Meillä se kirjoittaa jääkaapin ovessa olevaan kauppalistaan tuotteen, joka huomaa tavaran olevan vähissä, eli kartalla ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Metatöitä on lähinnä lasten kanssa. Lasten puolesta täytyy suunnitella, ja jossain vaiheessa teini-ikää toivottavasti alkavat oppimaan itse sitä arkeaan miettimään.
Kahden aikuisen taloudessa metatyötä ei (toivottavasti) paljon huomaa, vaan molemmat osaa luovia arjessa ja suunnitella sitä arkea ja tehdä asioita ja kotihommia sen mukaan. Mutta sitten kun paketissa on mukana lapsia, lasten hoito/koulu, lasten kuskaamista, lasten asioiden sopimista, niin aika paljon pitää suunnitella ajankäyttöäkin, sopia keskenään, kuka vanhempi tekee mitäkin.
Itse ainakaan en muista, että metatyötä olisi ollut hengästyttävän paljon ennen lapsia. Se alkoi lasten myötä. Pienten lasten kanssa muistettavaa on välillä niin paljon, että osa unohtuukin.
Niin, lapsettomathan vain makaavat kotona eikä heillä ole koskaan mitään sovittavia menoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mäpä en muuten mene minkään epämääräisen kauppalapun kanssa kauppaan jossa lukee..
3 jugurttia ( siellä on 5metriä pitkä rivi erilaisia)
2 leipää ( 60 erilaista)
Siteitä/tamponeja (tää ei edes voi mennä oikein)
Jotain naposteltavaa illaksi.
( Popparia,shipsiä,suklaata,irtokarkkeja..)
Tuon pidempää listaa ei edes tarvita kun kaikki menee jo ihan viduiksi ja saa hvetin moisen ripityksen.
Pääsee muuten todella paljon helpommalla kun nakkaa eukon autoon,vie sen kauppaan ja maksaa tyytyväisin mielin kassalla ne ostokset.
Ja uskokaa oikeasti, että ne tekee sen tahallaan saadakseen kiukutella! Se on niiden luonto.
Onpa erikoista! Kyllä minun mieheni tietää mitä jukurttia syön, ja mitä leipää.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitkään.
Kaikki suunnittelu on minun eli naisen vastuulla. Raskasta. Sitten mies kiukuttelee kuinka minä määrään tekemään asioita. Ihan kuin ne arjen pyörittämiseen liittyvät pakolliset jutut olisi minulle jotain herkkua. Jos asiat jättää miehen vastuulle niin hän havahtuu niihin siinä vaiheessa kun on jo myöhäistä. On kuin lapsen kanssa eläisi. Olen miettinyt eroa koska toinen ei ota vastuuta.
Kuulostaa kuin omasta muistikirjastani. Olen sitten se paskeainen, kun viitsin pajattaa ja ns. komentaa, kun oikeasti hommat ei etene ollenkaan, ja asioihin ei valmistauduta (matkustaminen mukaanlukien), jos itse en ole puikoissa. Ja kyse ei ole lainkaan se, etten antaisi miehen ottaa itse vastuuta. Mies ei vaan ota suunnitellakseen, vaan lipuu onnellisena mukana. Leppoisaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko joku selventää mitä ovat Meta työt? Itselle ei ole oikein auennut. Miten ne eroavat kotitöistä? Minun mielestäni AP:n lista vaikutti ihan tavallisilta töiltä ilman sen kummempaa Meta- etuliitettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metatöitä on lähinnä lasten kanssa. Lasten puolesta täytyy suunnitella, ja jossain vaiheessa teini-ikää toivottavasti alkavat oppimaan itse sitä arkeaan miettimään.
Kahden aikuisen taloudessa metatyötä ei (toivottavasti) paljon huomaa, vaan molemmat osaa luovia arjessa ja suunnitella sitä arkea ja tehdä asioita ja kotihommia sen mukaan. Mutta sitten kun paketissa on mukana lapsia, lasten hoito/koulu, lasten kuskaamista, lasten asioiden sopimista, niin aika paljon pitää suunnitella ajankäyttöäkin, sopia keskenään, kuka vanhempi tekee mitäkin.
Itse ainakaan en muista, että metatyötä olisi ollut hengästyttävän paljon ennen lapsia. Se alkoi lasten myötä. Pienten lasten kanssa muistettavaa on välillä niin paljon, että osa unohtuukin.
Mulla ei ole lastenkaan kanssa kummempia metatöitä. Käytän kalenteria niin ei unohdu mikään olennainen.
No toi kalenterin ylläpitohan just on metatyö. Voi hyvän tähden. Suunnittelua.
Voitaisiin alkaa käyttämään asioista niiden suomenkielisiä nimiä, kun termit sekoittuu iloisesti. Monesti on jo tullut ilmi että metatyö on yhtäkuin suunnittelua / organisointia.
Ei voi sanoa, ettei ole mitään suunnittelua /organisointia elämässä sen kummemmin, ja samaan hengenvetoon kertoa miten tekee kaiken suunnittelunsa oikein kirjallisesti/sähköisesti (kalenteriin).
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku selventää mitä ovat Meta työt? Itselle ei ole oikein auennut. Miten ne eroavat kotitöistä? Minun mielestäni AP:n lista vaikutti ihan tavallisilta töiltä ilman sen kummempaa Meta- etuliitettä.
Metatyö tarkoittaa sitä, kun nainen on kovasti tekevinään jotain, mutta mitään ei tapahdu. Mies menee ja tekee eikä metaile ja pähkäile.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metatöitä on lähinnä lasten kanssa. Lasten puolesta täytyy suunnitella, ja jossain vaiheessa teini-ikää toivottavasti alkavat oppimaan itse sitä arkeaan miettimään.
Kahden aikuisen taloudessa metatyötä ei (toivottavasti) paljon huomaa, vaan molemmat osaa luovia arjessa ja suunnitella sitä arkea ja tehdä asioita ja kotihommia sen mukaan. Mutta sitten kun paketissa on mukana lapsia, lasten hoito/koulu, lasten kuskaamista, lasten asioiden sopimista, niin aika paljon pitää suunnitella ajankäyttöäkin, sopia keskenään, kuka vanhempi tekee mitäkin.
Itse ainakaan en muista, että metatyötä olisi ollut hengästyttävän paljon ennen lapsia. Se alkoi lasten myötä. Pienten lasten kanssa muistettavaa on välillä niin paljon, että osa unohtuukin.
Mulla ei ole lastenkaan kanssa kummempia metatöitä. Käy
Minulle se on ihan vain asioiden laittamista ylös. Ei mitään metatyötä tai varsinkaan mitään ylivoimaisen vaikeaa ja kuormittavaa.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään kyllä ala miettimään siinä kohtaa kun jotkut lasketteluhousut on pienet että mennäänkö tänä talvena laskemaan vai ei. Vaan ostan ne housut. Ne menee kyllä muussakin ulkokäytössä. Ja jos ei mene niin myyn sitten eteenpäin.
Kyllä tuo vaateralli on rasittavaa välillä mutta vielä raskaampaa se kyllä on jos pitää erikseen miettiä kunkin vaatekappaleen käyttötarkoituksta.
Olisko ollut esimerkki? Ei analyysi kaikesta metatyötä vaativista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Lapseton sinkkunainen taas ihmettelee, miten tuon perhekuvion voi ikinä saada toimimaan kaikkia tyydyttävällä tavalla?
Omalla kohdalla niinkin helposti että asuin lapseni kanssa kahdestaan hänen ikävuotensa 1-17
Nykyään tehdään kaikesta niin hirveän vaikeaa ja keksitään kaikelle ihme termejä, kuten metatyö tms. Ei ihme, että uuvuttaa, kun ei osata elää normaalia elämääkään ilman ihm kikkailuja.