Lue keskustelun säännöt.
Äiti ei saanut paikkaa, missä kuolla rauhassa
10.01.2024 |
Äiti ei lopulta saanut paikkaa, missä hän olisi saanut kuolla rauhassa ja levätä elämänsä viimeiset kuukaudet. Hän maksoi pitkän elämänsä ajan veroja ja kasvatti lapset. Hän teki paljon töitä eikä hakenut sossusta rahaa kertaakaan. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikan hän sai yhdeksi yöksi ja kuoli pois. Olihan se jo jotain, että voidaan tilastoida, että vanhus kuoli ympärivuorokautisessa asumispalveluyksikössä. Hoitoralli kesti 2 kuukautta. Kotihoito kävi sitä ennen katsomassa verensokerit ja onko äiti hengissä. Äiti otti itse lääkkeensä, hoiti itse pistokset, mittasi arvot ja kirjoitti vihkoon. Kauppapalvelusta ja kotisiivouksesta maksettiin. Lapset hoitivat muut asiat. Vuosia jatkunut huoli ja hätä vei voimia. Sotesta lähetetyt laskut odottivat maksuja.
Me ihmiset osaamme aina vaatia paljon. Puhumme myös paljon oikeuksista, mutta emme koskaan velvollisuuksista. Viimeiset eurot menevät hautaustoimiin.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Appiukko laitettiin 3 vko sairaalareissun jälkeen kotiin käytännössä ruumiina. Piti tehdä joku helvetin kokeilu ettei pärjää kotihoidon käyntejen kanssa ja pääsee hoitokotijonoon. Kuoli ennenkuin kotihoito kävi kertaakaan.
Toisin sanoen, olisi kuollut joka tapauksessa. Ja nyt hän sai tehdä sen kotonaan, mikä lienee vanhusten idealistinen tahto.
En henk.koht piittaa rituaalis-kanonisesta kotikuolemasta. Mieluimmin poistun siellä, missä saan kipulääkkeet ja nopean paikan kylmiössä. Se on joka osapuolelle siisti ja tyylikäs tapa kuolla. Kenenkään ei tarvitse keräillä osia tai tilata erityissiivousta takiani, valvoa tai hätäillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jopa minut, 44-vuotiaana on jätetty hoidotta, avutta ja kaiken lisäksi ilman ruokaa ja lääkkeitä. Olen päästäni terve, mutta avun puutteen vuoksi vammautunut pahemmin vuosi vuodelta fyysisesti. Ei tarinaani edes uskottaisiin jos kertoisin. Nyt taitaa viimeinen niitti viedä minun hengen.
Karmivinta tässä on se miten tyttäreni kärsivät kun näkevät ettei ihmisiin ole voinut luottaa, eivätkä voi asialle vielä tehdä mitään, koska ovat alaikäisiä vielä. Minulla tehtiin jo lapsena lääketieteellisiä ja minulle turhia tutkimuksia, mitkä myös sattui ja kokemukset olivat minuun luvatta kajoamisen seurauksena traumaattisia. Yhdessäkin tutkimuksessa minut riisuttiin ja ympärilläni oli ainakin 6 ihmistä pitelemässä paikallaan ja lääkärit teki kipeän tutkumuksen alapään alueelle, virtsarakkoon neulan tunkien.
Ei tämä maailma ole reilu. Omalle kohdalle on vaan aika huonot kortit annettu, yritystä ei ole puuttunut.
Kiitos, kun jaoit tämän. 🙏
Mikä tässä on ongelma?
Äitini kärsi hoivakodissa 8 pitkåä vuotta,
sitä ennenkin elämä oli pelkkää kärsimystä. Hänelle itselleen sekä minulle.
Aika taitaa olla loppumassa, mutta haluan kuolla kotona ja yksin. Olen nähnyt monta kuolemaa ja en halua sellaista nähtävän minun kohdalla. Tosin ei ole suurtakaan vaaraa, että joku sattuisi paikalle. Yksi käväsee katsomassa kahden kolmen viikon välein ja toinen on käynyt ovella muutama kuukausi sitten, joten saan olla rauhassa.
Kotihoitajiin en halua olla missään tekemisissä, tämä on kokemus heistä. Puolisoani kävi katsomassa ja piikittämistä porukka, joka oli aivan kamalaa. Heillä ei ollut edes minkäänlaisia tapoja tai hygieenistä mitään tietoa
Teeppä niin. Niinhän vanhat intiaanitkin tekivät. Saat olla ihan rauhassa loppupäivät.