Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
IS: Kia syö lähinnä spagettia ja leipää. Ravintolassa vaikeaa
10.01.2024 |
Yksi lapsistaan on samanlainen.
Kia muuten näyttää tasan siltä, että hän syö spagettia ja leipää!
Kommentit (75)
Luettuani tän jutun Kiasta https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000010056301.html ajattelen kyllä että kyseessä ei ole nirsous vaan fyysinen vaiva, kun kerran hajuaisti on noin vahva.
Aistiyliherkkyys.
Itse muistan raskausajalta kun hajuaisti oli voimakas ja joku ihan hyvä ruoka jota aiemmin olin syönyt hyvällä halulla " haisi " yhtäkkiä ja ällötti niin että se piti laittaa heti pois etten oksenna.
Voin kuvitella että jos tuo on pysyvä ominaisuus, niin ei sille mitään voi kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun oikeasti nälkä iskee, loppuu se nirsoilukin.
Ei välttämättä. Oma lapsi ainakin pienempänä oli sitten vain syömättä. Vaikka kuinka kauan. Niin kauan, ettei vanhempi voi vaan odottaa, että lapsi söisi jotain mitä ei halua. Ja se kova nälkä vaan huononsi mahdollisuuksia syödä mitään uutta tai pelottavaa, kun verensokerit oli alhaalla ja muutenkin kurja olo.
Toki en tiedä miten nämä aikuisella toimii, kun pikkuhiljaa olen oman lapsen totuttanut syömään monipuolisesti. Ja näin on tehty suvun muidenkin nirsojen kanssa eikä kenenkään tilanne ole ollut noin paha enää aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Mistäköhän tuollainen johtuu? Luetaanko syömishäiriöksi?
Selektiivinen syömishäiriö eli ARFID. Googlella löytyy lisätietoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kotona aistiyliherkkä ja tosi nirso lapsi. Jutusta kuulosti hyvin tutulta esim. herkkä oksennusrefleksi. Vastoin joitakin oppeja olen kuitenkin vääntänyt koko ikänsä siitä, että uusia asioita pitää ainakin maistaa. On maistellut. Ja nykyisin syö mm. monia vihanneksia ja hedelmiä, lihoja, erilaisia juustojakin.
En nyt tiedä onko tuo jutun linja (=ei tuputeta) ainoa oikea. En tietenkään pakota syömään isoja määriä, mutta jos ei kannustettaisi painokkaastikin, niin itse valitsisi tuon mamman kaltaisesti vain pastaa (paitsi ei missään nimessä spagettia) ja leipää. Nyt on jo sen verran fiksu alakoululainen, että itsekin ymmärtää että makumaailman laajentumisesta on iloa, etenkin aikuisuudessa kun käydään ulkona syömässä.
Ihan samoja ajatuksia näin aistiyliherkän ja nirson lapsen äitinä. Paljon ollaan töitä tehty sen kanssa, että la
Teidän kokemus on tuollainen ja että pakottaminen on hyvä asia. Kaikilla ei pakottaminen toimi, vaan siitä voi seurata myös totaalinen syömishäiriö ja muuta ongelmaa. Yleensäkään pakottamista ei pidetä lasten kasvatuksessa hyvänä, ellei ole kyse pakkohoitotasoisesta asiasta.
Jos ei ole itse kokenut valikoivasti syömishäiriöistä lasta, niin ei kannata alkaa neuvomaan, miten omat kyseenalaiset metodit toimivat.
Myös monet lääkkeet, joita nepsyt käyttää, vievät näläntunteen pois ja silloin lapsi ei välttämättä syö. Kun ei syö, niin ei syö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kotona aistiyliherkkä ja tosi nirso lapsi. Jutusta kuulosti hyvin tutulta esim. herkkä oksennusrefleksi. Vastoin joitakin oppeja olen kuitenkin vääntänyt koko ikänsä siitä, että uusia asioita pitää ainakin maistaa. On maistellut. Ja nykyisin syö mm. monia vihanneksia ja hedelmiä, lihoja, erilaisia juustojakin.
En nyt tiedä onko tuo jutun linja (=ei tuputeta) ainoa oikea. En tietenkään pakota syömään isoja määriä, mutta jos ei kannustettaisi painokkaastikin, niin itse valitsisi tuon mamman kaltaisesti vain pastaa (paitsi ei missään nimessä spagettia) ja leipää. Nyt on jo sen verran fiksu alakoululainen, että itsekin ymmärtää että makumaailman laajentumisesta on iloa, etenkin aikuisuudessa kun käydään ulkona syömässä.
Ihan samoja ajatuksia näin aistiyliherkän ja nirson lapsen äitin
Teidän kokemus on tuollainen ja että pakottaminen on hyvä asia. Kaikilla ei pakottaminen toimi, vaan siitä voi seurata myös totaalinen syömishäiriö ja muuta ongelmaa. Yleensäkään pakottamista ei pidetä lasten kasvatuksessa hyvänä, ellei ole kyse pakkohoitotasoisesta asiasta.
Jos ei ole itse kokenut valikoivasti syömishäiriöistä lasta, niin ei kannata alkaa neuvomaan, miten omat kyseenalaiset metodit toimivat.
Myös monet lääkkeet, joita nepsyt käyttää, vievät näläntunteen pois ja silloin lapsi ei välttämättä syö. Kun ei syö, niin ei syö.
En muuten missään kohtaa avannut miten olemme tehneet töitä ja saaneet lapsen syömään. Päättelit vain itse, että ollaan pakotettu. Ei olla, koska se ei johda mihinkään hyvään. On kuitenkin muitakin keinoja, jotka toimivat varsinkin lapsen kasvaessa ja ymmärryksen lisääntyessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites herkut ja juomat? Satavarmasti syö ja juo muutakin kuin mainittuja.
Tätä pohdin itsekin, että nirsojen ruokavalion perusteella tuntuu, etteivät he oikein syö mitään, mutta nirsot ovat usein ylipainoisia. Että eletäänkö sitten vain pastalla ja leivällä ylenmäärin vai mitä muuta syödään, mutta ei kehdata kertoa. Toisaalta paino voi johtua myös sairauksista, kuten kilpirauhasesta tai PCOS:sista jne.
Maistamaan kannustaminen _ei_ ole pakottamista. Meillä on istuttu tarvittaessa pitkiäkin aikoja pöydässä, juteltu ruuasta ja odotettu, että lapsi kerää itsensä maistaakseen. Sitten on joko maistanut vähän lisää, tai syönyt loppuun jotakin mieluisampaa.
Vältän piilottamasta ruokiin mitään, minkä tiedän olevan kirjaimellisesti vaikeaa niellä, mutta saatan välillä sellaistakin ruokaa tehdä ja ilmoitan sitten ennen testaamista mitä ruoassa on. Aamupala on vaikein ateria, joten se on aina samaa ja mieluista paahtoleipää, kokeilut on helpompina aikoina.
En ymmärrä miten olisi parempi antaa lapsen kärsiä yksipuolisesta ruokavaliosta ja päätyä kenties aikuiseksi, joka ei voi syödä muiden kanssa ilman erityisjärjestelyjä vain oman nirsoutensa vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kotona aistiyliherkkä ja tosi nirso lapsi. Jutusta kuulosti hyvin tutulta esim. herkkä oksennusrefleksi. Vastoin joitakin oppeja olen kuitenkin vääntänyt koko ikänsä siitä, että uusia asioita pitää ainakin maistaa. On maistellut. Ja nykyisin syö mm. monia vihanneksia ja hedelmiä, lihoja, erilaisia juustojakin.
En nyt tiedä onko tuo jutun linja (=ei tuputeta) ainoa oikea. En tietenkään pakota syömään isoja määriä, mutta jos ei kannustettaisi painokkaastikin, niin itse valitsisi tuon mamman kaltaisesti vain pastaa (paitsi ei missään nimessä spagettia) ja leipää. Nyt on jo sen verran fiksu alakoululainen, että itsekin ymmärtää että makumaailman laajentumisesta on iloa, etenkin aikuisuudessa kun käydään ulkona syömässä.
Ihan samoja aja
Ja osan kanssa eivät toimi, jolloin ainoa vaihtoehto on pakottaminen.
Ihan varmasti jokainen selektiivisesti syövän lapsen vanhempi on kokeillut mahdollistamista, tarjoamista, palkkiota, uhkailua, erillisiä ruokia, erillisiä ruokapaikkoja, itse koostettavia ruokia, kokeiluja, lapsen kokkailuun mukaan ottamista, huomiotta jättämistä jne, mutta kun kaikilla ne eivät vaan toimi ja ainoa vaihtoehto olisi pakottaminen, mikä rikkoo lapsen psyykeen. Seurauksena voi olla pahasti oireileva lapsi, mutta joka syö? Eikä kaikki edes syö, vaan oireilevat ahdistustaan.
Näissä jutuissa ärsyttää kaiken tyyppiset paremmin tietävät superkasvattajat, jotka ovat mielestään saavuttaneet oman lapsen kanssa tuloksia ja sitten kehuskelevat sillä. Se mikä toimii yhden kanssa, ei toimi muiden.
Lisäksi tavallinen nirsoilu on ihan eri juttu, kun esim. maun, hajun, suutuntuman tai muiden syömisen äänien / ruoan suussa näkymisesta johtuva oksennusrefleksi. Kun on muutamia kertoja ajanut sen lapsensa tilanteeseen, että lapsi oksentaa, niin ei hirveän monta kertaa halua sitä uusia. Nimittäin se vasta vaikuttaakin kaikkien ruokahaluun, kun yksi oksentaa ruokapöydässä tai syöksyy siitä pois.
Mutta hyvä te!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites herkut ja juomat? Satavarmasti syö ja juo muutakin kuin mainittuja.
Tätä pohdin itsekin, että nirsojen ruokavalion perusteella tuntuu, etteivät he oikein syö mitään, mutta nirsot ovat usein ylipainoisia. Että eletäänkö sitten vain pastalla ja leivällä ylenmäärin vai mitä muuta syödään, mutta ei kehdata kertoa. Toisaalta paino voi johtua myös sairauksista, kuten kilpirauhasesta tai PCOS:sista jne.
Ylipaino voi johtua myös lääkityksestä. Monet lääkkeet vaikuttavat painoon nostavasti, mm. monet ADHD- ja masennuslääkkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maistamaan kannustaminen _ei_ ole pakottamista. Meillä on istuttu tarvittaessa pitkiäkin aikoja pöydässä, juteltu ruuasta ja odotettu, että lapsi kerää itsensä maistaakseen. Sitten on joko maistanut vähän lisää, tai syönyt loppuun jotakin mieluisampaa.
Vältän piilottamasta ruokiin mitään, minkä tiedän olevan kirjaimellisesti vaikeaa niellä, mutta saatan välillä sellaistakin ruokaa tehdä ja ilmoitan sitten ennen testaamista mitä ruoassa on. Aamupala on vaikein ateria, joten se on aina samaa ja mieluista paahtoleipää, kokeilut on helpompina aikoina.
En ymmärrä miten olisi parempi antaa lapsen kärsiä yksipuolisesta ruokavaliosta ja päätyä kenties aikuiseksi, joka ei voi syödä muiden kanssa ilman erityisjärjestelyjä vain oman nirsoutensa vuoksi.
Tuo kannustaminen on asian pitämistä keskiössä, ja juuri sitä pitäisi välttää.
Haluaisitko, että sinua kannustetttaisiin tekemään jotain, mikä saa sinut oksentamaan? Ajattele kuvottavin ruoka, mitä et syö ja sitten kaikki kannustaisivat sinua sitä syömään. Miltä se tuntuisi? Olisiko kivempi saada ihan ruokarauha vai se, että joka paikassa sinua kannustettaisiin syömään sitä kuvottavaa ruokaa.
Itse syön monipuolisesti, mutta kieltä en syö. Suola- ja maustekurkut ovat kuvottavia, mutta pakkotilanteessa pystyn sellaisen nielemään. Mutta tuota kieltä en pysty.
Huomioita hakee, julkipaikoilla ruokaillessaan kronklaa. Varmaan kotona ahmii sitten mitä vaan.
Jokainen näkee, että ruoka kyllä maistuu todella hyvin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maistamaan kannustaminen _ei_ ole pakottamista. Meillä on istuttu tarvittaessa pitkiäkin aikoja pöydässä, juteltu ruuasta ja odotettu, että lapsi kerää itsensä maistaakseen. Sitten on joko maistanut vähän lisää, tai syönyt loppuun jotakin mieluisampaa.
Vältän piilottamasta ruokiin mitään, minkä tiedän olevan kirjaimellisesti vaikeaa niellä, mutta saatan välillä sellaistakin ruokaa tehdä ja ilmoitan sitten ennen testaamista mitä ruoassa on. Aamupala on vaikein ateria, joten se on aina samaa ja mieluista paahtoleipää, kokeilut on helpompina aikoina.
En ymmärrä miten olisi parempi antaa lapsen kärsiä yksipuolisesta ruokavaliosta ja päätyä kenties aikuiseksi, joka ei voi syödä muiden kanssa ilman erityisjärjestelyjä vain oman nirsoutensa vuoksi.
Itse olen ihan puhtaasti lahjonut lasta. 5-20€ rahaa riippuen kuinka haastava muistettava on ollut. Mitään painostusta ei ole ollut tilanteissa koskaan, vaan lapsi on saanut itse päättää maistaako ja saa rahaa vai onko ilman. Monta kertaa on jättänyt maistamatta, kun ei ole uskaltanut. Sitten on saattanut päiviä myöhemmin itse kysyä, että voisiko jotain ruokaa tehdä nyt, että maistaisi ja saisi sen palkkion. On sen verran iso, että ymmärtää kyllä, ettei loputtomiin saa rahaa uusien juttujen maistamisesta. Mutta tällä ollaan saatu monta juttua lisättyä lapsen ruokavalioon peloista huolimatta, niin käytetään tätä.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kyllä ymmärtää näitä, mutta en pysty. Pakko olla taustalla joku nepsy juttu ja kuntouttava terapia olisi pitänyt aloittaa jo lapsuudessa. Toivottavasti edes lapselleen hakevat apua.
Ja jos se on haju, mikä yököttää, niin miksi ihmeessä ei pidä nenästä kiinni, että saisi nieltyä edes jotain ravinteikasta? Valitettavasti ihon, hiusten ja kropankin kunnosta näkee, että yksipuolisesti syödään.
Olisi todella, todella raskasta olla noin rajoittuneen syöjän kanssa missään reissussa. Propsit miehelle, että kestää.
Monesti suuseksin antaminen naiselle on samanlaista, kun yököttää, ota nenästä kiinni ja sukellus tuntemattomaan.
Propsit miehille, jotka sitä tekevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei näytä hyvinvoivalta. Löysää läskiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kyllä ymmärtää näitä, mutta en pysty. Pakko olla taustalla joku nepsy juttu ja kuntouttava terapia olisi pitänyt aloittaa jo lapsuudessa. Toivottavasti edes lapselleen hakevat apua.
Ja jos se on haju, mikä yököttää, niin miksi ihmeessä ei pidä nenästä kiinni, että saisi nieltyä edes jotain ravinteikasta? Valitettavasti ihon, hiusten ja kropankin kunnosta näkee, että yksipuolisesti syödään.
Olisi todella, todella raskasta olla noin rajoittuneen syöjän kanssa missään reissussa. Propsit miehelle, että kestää.
Monesti suuseksin antaminen naiselle on samanlaista, kun yököttää, ota nenästä kiinni ja sukellus tuntemattomaan.
Propsit miehille, jotka sitä tekevät.
Miten tämä nyt liittyy mihinkään? Sääli, että sinulla on tuollainen kokemus suuseksistä, itse naisena tykkään sekä nuolla pillua että imeä munaa. Mutta enpä ole ruoankaan kanssa mikään nirsoilija, eli ehkä näissä tarkemmin ajateltuna onkin joku linkki.
Eli ovatko nirsot ihmiset estyneitä ja pelokkaita myös muilla elämän alueilla? Kuinka paljon uusien kokemusten karttaminen ja yliherkkä yökkäysrefleksi oikeasti rajoittavat elämää ja ihmissuhteita?
Vierailija kirjoitti:
Mistäköhän tuollainen johtuu? Luetaanko syömishäiriöksi?
Kyllä se on syömishäiriö. Autisteilla yleisempi kuin muilla, mutta voi esiintyä myös ilman autismia.
https://www.intensivept.fi/blogi/arfid-symishiri-jolle-ominaista-on-raj…
Omalla lapsella on tuo ja hän on vaikeasti alipainoinen. Painoa ei ole saatu nousemaan edes apteekin ravintoliuoksilla.
Tuosta kärsivillä on helposti joko alipainoa tai ylipainoa. Riippuu siitä mitä ruokia pystyy syömään.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun oikeasti nälkä iskee, loppuu se nirsoilukin.
Voi kuule ei se näillä lopu. Jos ei pysty syömään niin silloin ei pysty syömään. Eivät he sitä tahallaan tee.
https://www.intensivept.fi/blogi/arfid-symishiri-jolle-ominaista-on-raj…
Ihan oikeesti mitä sitten? On kyllä maailman turhin uutinen. Siis ei tuo haittaa ketään eikä siitä ole harmia kellekään ja on aikuinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun oikeasti nälkä iskee, loppuu se nirsoilukin.
Voi kuule ei se näillä lopu. Jos ei pysty syömään niin silloin ei pysty syömään. Eivät he sitä tahallaan tee.
https://www.intensivept.fi/blogi/arfid-symishiri-jolle-ominaista-on-raj…
Eli kuolevat pois, niinkuin luonto on kai tarkoittanutkin, jos yhteiskunnan toiminta häiriintyy eivätkä saa enää turvaruokiaan?
Aika rankkaa. Läheisille ja itselle.
Alue: Aihe vapaa
Meillä kaikki muut syö mitä vaan. Mitä paremmin lapsi on oppinut kuvaamaan oloaan, sen helpompi on ymmärtää, että uudet ruoat oikeasti pelottavat häntä ja epämieluisat ahdistavat. Uskon vakaasti, että käytös on lähtöisin aistiherkkyyksistä, varmaan jutun henkilölläkin.
Se, voiko tilannetta helpottaa edes vähän tietoisella aktiivisella totuttelulla on toinen asia, mutta juuri on luultavasti biologinen. -nirson äiti