Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
IS: Kia syö lähinnä spagettia ja leipää. Ravintolassa vaikeaa
10.01.2024 |
Yksi lapsistaan on samanlainen.
Kia muuten näyttää tasan siltä, että hän syö spagettia ja leipää!
Kommentit (75)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele että nimi on Kia.
Jep. Vanhemmat opettaneet tavoille.
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele että nimi on Kia.
Häh?
Mihin on kadonnut empatia?
Ihmiset ovat erilaisisia.
Olipa aihe kuin aihe niin ilkeys/ymmärtämättömyys työntyy läpi.
Enempi olisin muiden reagoinnista huolissaan kuin tästä jutun aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattais käydä pääkoppaa setvimässä ammattilaisen luona
Tapasin teininä pojan, jonka vanhemmilla oli lihakarjatila. Hän näytti vähän tuolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele että nimi on Kia.
Häh?
Kotoa tuollainen käytös on lähtöisin kuten nimikin.
Vierailija kirjoitti:
Mihin on kadonnut empatia?
Ihmiset ovat erilaisisia.
Olipa aihe kuin aihe niin ilkeys/ymmärtämättömyys työntyy läpi.
Enempi olisin muiden reagoinnista huolissaan kuin tästä jutun aiheesta.
Kia vaikuttaa ihan tyytyväiseltä tilanteeseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kyllä ymmärtää näitä, mutta en pysty. Pakko olla taustalla joku nepsy juttu ja kuntouttava terapia olisi pitänyt aloittaa jo lapsuudessa. Toivottavasti edes lapselleen hakevat apua.
Ja jos se on haju, mikä yököttää, niin miksi ihmeessä ei pidä nenästä kiinni, että saisi nieltyä edes jotain ravinteikasta? Valitettavasti ihon, hiusten ja kropankin kunnosta näkee, että yksipuolisesti syödään.
Olisi todella, todella raskasta olla noin rajoittuneen syöjän kanssa missään reissussa. Propsit miehelle, että kestää.
Olen kutakuinkin yhtä ruokarajoitteinen kuin tuo nainen, mutta kukaan ei tiedä sitä. Kun asiaa ei sano ääneen, kukaan ei kauhistele. Ravintolassa en tarkista mausteita, siellä voi jättää osan ruuasta sivuun vetoamalla siihen, että ei jaksa enempää.Oikeastaan on aika yllättävää, miten suppealla ruokavaliolla pysyy hyvin hengissä ja vieläpä keskimääräistä terveempänä. Tosin minä en syö edes sitä makaronia, mutta mustikoita kuluu 300 g päivässä.
Jos ruuan haju yököttää, niin samaa tekee sen maku ja koostumus. Ei siis auta pitää nenästä kiinni.
En ymmärrä tätä kauhistelua, ei kaikkien ole tarkoitus syödä kaikkea ja tuollainen ennakkoluuloisuus/nirsous saattaa olla se seikka, jonka ansiosta pysyy hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kyllä ymmärtää näitä, mutta en pysty. Pakko olla taustalla joku nepsy juttu ja kuntouttava terapia olisi pitänyt aloittaa jo lapsuudessa. Toivottavasti edes lapselleen hakevat apua.
Ja jos se on haju, mikä yököttää, niin miksi ihmeessä ei pidä nenästä kiinni, että saisi nieltyä edes jotain ravinteikasta? Valitettavasti ihon, hiusten ja kropankin kunnosta näkee, että yksipuolisesti syödään.
Olisi todella, todella raskasta olla noin rajoittuneen syöjän kanssa missään reissussa. Propsit miehelle, että kestää.
Olen kutakuinkin yhtä ruokarajoitteinen kuin tuo nainen, mutta kukaan ei tiedä sitä. Kun asiaa ei sano ääneen, kukaan ei kauhistele. Ravintolassa en tarkista mausteita, siellä voi jättää osan ruuasta sivuun vetoamalla siihen, että ei jaksa enempää.Oikeastaan on aika yllättävää, miten suppealla ruokavaliolla pysyy
Mikä sinusta on tehnyt tuollaisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin on kadonnut empatia?
Ihmiset ovat erilaisisia.
Olipa aihe kuin aihe niin ilkeys/ymmärtämättömyys työntyy läpi.
Enempi olisin muiden reagoinnista huolissaan kuin tästä jutun aiheesta.
Kia vaikuttaa ihan tyytyväiseltä tilanteeseensa.
*itseriittoiselta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kyllä ymmärtää näitä, mutta en pysty. Pakko olla taustalla joku nepsy juttu ja kuntouttava terapia olisi pitänyt aloittaa jo lapsuudessa. Toivottavasti edes lapselleen hakevat apua.
Ja jos se on haju, mikä yököttää, niin miksi ihmeessä ei pidä nenästä kiinni, että saisi nieltyä edes jotain ravinteikasta? Valitettavasti ihon, hiusten ja kropankin kunnosta näkee, että yksipuolisesti syödään.
Olisi todella, todella raskasta olla noin rajoittuneen syöjän kanssa missään reissussa. Propsit miehelle, että kestää.
Olen kutakuinkin yhtä ruokarajoitteinen kuin tuo nainen, mutta kukaan ei tiedä sitä. Kun asiaa ei sano ääneen, kukaan ei kauhistele. Ravintolassa en tarkista mausteita, siellä voi jättää osan ruuasta sivuun vetoamalla siihen, että ei jaksa enempää.Oikeastaan on aika yllättävää, miten suppealla ruokavaliolla pysyy
Jep, ettehän te koskaan tunnusta että ruokavalionne olisi vaarallisen yksipuolinen. Sinullakaan ei ole sairaudentuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin on kadonnut empatia?
Ihmiset ovat erilaisisia.
Olipa aihe kuin aihe niin ilkeys/ymmärtämättömyys työntyy läpi.
Enempi olisin muiden reagoinnista huolissaan kuin tästä jutun aiheesta.
YHYYY IHMISET ON TUHMIA JA ILKEITÄ😩😫
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kotona aistiyliherkkä ja tosi nirso lapsi. Jutusta kuulosti hyvin tutulta esim. herkkä oksennusrefleksi. Vastoin joitakin oppeja olen kuitenkin vääntänyt koko ikänsä siitä, että uusia asioita pitää ainakin maistaa. On maistellut. Ja nykyisin syö mm. monia vihanneksia ja hedelmiä, lihoja, erilaisia juustojakin.
En nyt tiedä onko tuo jutun linja (=ei tuputeta) ainoa oikea. En tietenkään pakota syömään isoja määriä, mutta jos ei kannustettaisi painokkaastikin, niin itse valitsisi tuon mamman kaltaisesti vain pastaa (paitsi ei missään nimessä spagettia) ja leipää. Nyt on jo sen verran fiksu alakoululainen, että itsekin ymmärtää että makumaailman laajentumisesta on iloa, etenkin aikuisuudessa kun käydään ulkona syömässä.
Ihan samoja ajatuksia näin aistiyliherkän ja nirson lapsen äitinä. Paljon ollaan töitä tehty sen kanssa, että lapsella olisi yliherkkyyksistä huolimatta monipuolinen ruokavalio. Meillä on ollut paljon haasteita, koska lapsi pelkäsi jossain vaiheessa uusien ruokien maistamista juuri tuon oksennusrefleksin vuoksi. Siksi uusia ruokia on maistettu vaan mukavassa ympäristössä ja pidetty välissä lapsen lempiruokapäiviä. Vuosi vuodelta ruokavalio on laajentunut. Nyt 10-vuotiaana alkaa olla jo hyvä tilanne.
En vois kuvitellakaan, että oltaisiin alunperin vain annettu olla, koska sitten lapsi söisi vain riisiä ja jauhelihaa, hampurilaisia ja ranskalaisia tai ruisleipää. Jotain lapsen ruokaongelmista kertoo se, että hän tärisi pelosta, kun vein hänet ensimmäisen kerran elämässään (koululaisena) pizzeriaan pizzalle. Sitä ennen oli syönyt vain kotona ja pelkäsi, että pizza on pahaa.
Minusta tuon jutun näkökulma siitä, että pitäisi vain pehmeästi ymmärtää, ei ole hyvä. Ruoka on ihmisen polttoainetta. Tuonkin ihmisen habituksesta näkyy yksipuolinen ruokavalio ja vitamiinien ja muiden puutokset. Uskon, että halutessaan tuotakin tilannetta pystyisi parantamaan oikeilla tukitoimilla.
Kia syö ihan saakelisti bensaa vaikka on pieni kolmipyttyinen kone
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kotona aistiyliherkkä ja tosi nirso lapsi. Jutusta kuulosti hyvin tutulta esim. herkkä oksennusrefleksi. Vastoin joitakin oppeja olen kuitenkin vääntänyt koko ikänsä siitä, että uusia asioita pitää ainakin maistaa. On maistellut. Ja nykyisin syö mm. monia vihanneksia ja hedelmiä, lihoja, erilaisia juustojakin.
En nyt tiedä onko tuo jutun linja (=ei tuputeta) ainoa oikea. En tietenkään pakota syömään isoja määriä, mutta jos ei kannustettaisi painokkaastikin, niin itse valitsisi tuon mamman kaltaisesti vain pastaa (paitsi ei missään nimessä spagettia) ja leipää. Nyt on jo sen verran fiksu alakoululainen, että itsekin ymmärtää että makumaailman laajentumisesta on iloa, etenkin aikuisuudessa kun käydään ulkona syömässä.
Ihan samoja ajatuksia näin aistiyliherkän ja nirson lapsen äitinä. Paljon ollaan töitä tehty sen kanssa, että la
Olin kerran ravintolassa päivällä. Viereisessä pöydässä oli ilmeisesti terapeutti ja asiakkaansa harjoittelemassa ravintolassa käymistä ja syömistä. Valitseminen kesti ja kesti. En tiedä,miten terapeutilla kesti pinna. Lähdin pois ennen kuin olivat saaneet ruokansa. Mutta kyllä ongelmallisia tapauksia on.
Sitten kun oikeasti nälkä iskee, loppuu se nirsoilukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kotona aistiyliherkkä ja tosi nirso lapsi. Jutusta kuulosti hyvin tutulta esim. herkkä oksennusrefleksi. Vastoin joitakin oppeja olen kuitenkin vääntänyt koko ikänsä siitä, että uusia asioita pitää ainakin maistaa. On maistellut. Ja nykyisin syö mm. monia vihanneksia ja hedelmiä, lihoja, erilaisia juustojakin.
En nyt tiedä onko tuo jutun linja (=ei tuputeta) ainoa oikea. En tietenkään pakota syömään isoja määriä, mutta jos ei kannustettaisi painokkaastikin, niin itse valitsisi tuon mamman kaltaisesti vain pastaa (paitsi ei missään nimessä spagettia) ja leipää. Nyt on jo sen verran fiksu alakoululainen, että itsekin ymmärtää että makumaailman laajentumisesta on iloa, etenkin aikuisuudessa kun käydään ulkona syömässä.
Ihan samoja ajatuksia näin aistiyliherkän ja nirson lapsen äitin
Olin kerran ravintolassa päivällä. Viereisessä pöydässä oli ilmeisesti terapeutti ja asiakkaansa harjoittelemassa ravintolassa käymistä ja syömistä. Valitseminen kesti ja kesti. En tiedä,miten terapeutilla kesti pinna. Lähdin pois ennen kuin olivat saaneet ruokansa. Mutta kyllä ongelmallisia tapauksia on.
Varmaan siten kesti pinna, että se on sen terapeutin työ. Töissä pitää kestää yhtä ja toista.
Alue: Aihe vapaa
Minä syön melkein kaikkea, mutta jauheliha ei tunnu ihmisen ruoalta. Kukin tavallaan.