IS: Kia syö lähinnä spagettia ja leipää. Ravintolassa vaikeaa

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeesti mitä sitten? On kyllä maailman turhin uutinen. Siis ei tuo haittaa ketään eikä siitä ole harmia kellekään ja on aikuinen ihminen.

No, joka toisessa ketjussa tällä palstalla haukutaan läskejä siitä, kuinka käyvät yhteiskunnalle kalliiksi. Tässäkin on läski, ja vieläpä erittäin epäterveellisesti syövä läski. Eikö hän enää olekaan yhteiskunnan vihollinen no. 1, kun sattuu olemaan myös vähän mielenvikainen?

Todella valitettavaa, että näin häiriintynyt ihminen on päättänyt saada lapsiakin. 

Sotatilanne ja pula-aika voisi tehdä pidemmän päälle hyvää tälle pullamössöporukalle.

Vierailija kirjoitti:

AI tuon akan mielestä jauheliha haisee sitten hyvälle??

Tätä minäkin ihmettelen. Omaan kotiini ei jauhelihaa tuoda missään muodossa, varsinkin sianliha haisee kammottavalle. 

Vierailija kirjoitti:

Mistäköhän tuollainen johtuu? Luetaanko syömishäiriöksi?

Tätä olisi pitänyt toimittaja kysyä joltain lääkäriltä. Joku häiriötila lienee kyseessä.  Miksi yleensä antaa tuollaisen jutun itsestään. 

Eksäni oli nirso, ruokarajoitteinen tai aistiyliherkkä, mistä minä tiedän tarkkaan kun ei hän itsekään sitä analysoinut. Sen kyllä huomasin, että ruokailu niin arkena, reissussa kuin juhlissa oli vaikeaa ja aina säätämisen takana. Oli näin kumppanin näkökulmasta raskasta. 

Jos olimme matkoilla, asiat piti aina suunnitella sen mukaan, että hän löysi mäkkärin. Mitään muuta kun ei halunnut kokeilla. Siellä sitten istuttiin vaikka keskellä eksoottista Manilaa mäkkärissä. Kotona hän osti omat arkiruokansa kun minä en jaksanut syödä päivästä toiseen perunamuusia, jauhelihakastiketta, porkkanalettuja ja kurkkutikkuja. Hän myös kielsi minua syömästä valkosipulia tai tekemästä mausteista ruokaa hajun takia. 

Erosimme muista syistä, mutta kyllä nykyisen puolison kanssa oli aluksi ihanan vapauttavaa, että me molemmat nautimme ruuasta ja erilaisista ruokakokemuksista. Voi huoletta käydä ravintolassa, ostaa kotiin mitä vaan ruokaa, pysähtyä matkalla jännittävässä ruokapaikassa. Nirson/aistiyliherkän kanssa piti aina miettiä ruokaa.

Kian pitäisi vähentää hiilareita. Oikeasti.

Kunnon lama tai muu hätätila parantaa ihmeesti aistiyliherkkyydenkin 

Kyllä sitä syö, jos pakolla syötetään. 

Tuossa ei mainita mistään nepsy-diagnoosista, mutta pitäisin sitä aika todennäköisenä noin voimakkaan aistiyliherkkyyden kanssa. Tai itse tunnen aistiyliherkkyydet vain siinä yhteydessä, ehkä niitä voi olla muutenkin.

Päivänselvää kuitenkin, että kyse on aistiyliherkkyydestä, eikä mistään valinnaisesta asiasta. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sitä syö, jos pakolla syötetään. 

No ei se ihan noin ole. Itse joskus kouluaikoina, siis kauan sitten,oli ruokaa josta en tykännyt ja joka näytti oudolta. Opettaja päätti että syötävä on,ja kun en muutamaan tuntiin syönyt niin hän antoi periksi. Sillä seurauksella että missään nimessä en pysty kyseistä ruokaa vieläkään syömään,kymmenien vuosien jälkeen. Mutta,minä en ole ruokarajoitteinen. Rakastan ruokaa syödä ja tehdä. Ainut mistä en tykkää on sinihomejuusto. Pakottaminen ei auta yhtään, nälkä ehkä. 

Maailmassa on tuhansia eri ruokia, juomia, herkkuja, välipaloja, mausteita ja muita suuhun laitettavia asioita joista nämä supernirsot kelpuuttavat ehkä pari kymmentä eri komponenttia.

Voisi siis kuvitella että nirsojen ruokavaliot vaihtelisi keskenään hyvin paljon mutta jostain syystä ne ei juurikaan vaihtele. Lähes aina tällaisissa uutisissa sekä oman lähipiirin nirsojen keskuudessa se ruokavalio tuntuu koostuvan sokerista, hiilarihötöstä ja pikku määrästä punaista lihaa. 

Mikä saa ihmisen hakemaan turvaa nimenomaan tästä ravintoköyhästä ruoasta?

Tuli väkisinkin mieleen, että tämän Kian elämää olisi helpottanut, jos olisi saanut vaikka koronasta sen haju/makuaistin katoamisen oireen. Ymmärrän hyvin, että aistiyliherkkyys hankaloittaa elämää pahasti. Eihän se periaatteessa muihin vaikuta, syökö hän mitä vai eikö syö, mutta lapset saavat huonon mallin.



Itselläni oli lapsena vähän sama tilanne, en syönyt kuin tiettyjä ruokia ja hyvin niukasti, olin erittäin ennakkoluuloinen maistamaan uutta. Tähän löytyi kouluiässä fysiologinen syy, ja leikkauksen jälkeen pystyin syömään enemmän ja aloin maistamaankin vähän rohkeammin. Olen kokenut koulussa eri henkilöiden taholta niin painostusta, syyllistystä ja pakottamista itkuun ja yökkäämiseen asti, mutta myös ymmärtävää rohkaisua. Tämän aikuisen toiminta opetti minut maistamaan, kokeilemaan ja nauttimaan uusista mauista ja ruoista ja kiitän paljolti häntä siitä, että jo yläasteiässä söin lähes kaikkea, nyt keski-ikäisenä tätinä olen kaikkiruokainen. Olen sitä mieltä, että lasta tulee rohkaista ja kertoa siitä, miksi sama ruoka voi maistua eri ihmisille eri tavalla, mutta ei pakottaa syömään. Jos taustalla on nepsy-syitä, niin ne on otettava vakavasti.



Joku kysyi edellä, mikä saa ihmisen hakemaan turvaa ravintoköyhästä ruoasta. Pasta on se, mitä nämä erityisherkät syöjät yleensä tykkäävät syödä; se on pehmeää suutuntumalta, ei maistu maustamattomana oikein miltään ja siitä tulee aika nopeasti kylläinen ja tyytyväinen olo. (Pastallahan Italian mammat täyttivät aikoinaan nälkäiset vatsat niin, että seuraavana ruokalajina tullut liha-annos ei tarvinnut olla suuri.) Jauhelihakastike tai makaronilaatikko ovat perinteisiä suomalaisia kotiruokia, jotka ovat useimmille tuttuja ja turvallisia. Niitä söin itsekin lapsena mieluiten. Mutta nyt aikuisena nautin monista ruoista, joita lapsena en olisi kärsinyt katsoakaan.

              hullu pentu

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on tuhansia eri ruokia, juomia, herkkuja, välipaloja, mausteita ja muita suuhun laitettavia asioita joista nämä supernirsot kelpuuttavat ehkä pari kymmentä eri komponenttia.

Voisi siis kuvitella että nirsojen ruokavaliot vaihtelisi keskenään hyvin paljon mutta jostain syystä ne ei juurikaan vaihtele. Lähes aina tällaisissa uutisissa sekä oman lähipiirin nirsojen keskuudessa se ruokavalio tuntuu koostuvan sokerista, hiilarihötöstä ja pikku määrästä punaista lihaa. 

Mikä saa ihmisen hakemaan turvaa nimenomaan tästä ravintoköyhästä ruoasta?

Tuo on sinun ennakkoluulosi, eikä oikeasti pidä paikkaansa. Minä tiedän useita aistiyliherkkiä, joiden "nirsous" ei noudata tuollaista stereotyyppistä kaavaa.

Toki jotain perää voi olla siinä, että joillain asia voi olla noin, koska ne mainitut hiilarihötöt jne. ovat tasalaatuisia, eli luotettavasti aina maultaan ja rakenteeltaan samanlaisia, toisin kuin esim. hedelmät ja vihannekset, joiden maku vaihtelee kypsyysasteen, lajikkeen, kasvuympäristön jne. mukaan. 

Kuulostaa siltä, että lapsena hän on saanut syödä mitä haluaa eikä aikuisena pysty (halua) kokeilemaan uusia makuja.

"Naiselle maistuvat esimerkiksi makaronilaatikko, jauhelihakastike, spagetti, leipä, salaatti, kurkku ja raaka porkkana. - - Kasvisruokaa hän ei syö ja kanaa vain yhdessä muodossa: tietynlaisina koipina. - - Ravintolassa Kouhia tilaa aina joko ranskalaisia, kermapohjaista pastaa tai jotain lastenlistalta."