Lue keskustelun säännöt.
Ansiosidonnainen Tanskassa 82%, Ruotsissa 75%, Suomessa jatkossa
08.01.2024 |
46% palkkatulosta.
Että sellainen pohjoimainen malli.
Kommentit (194)
No ei Suomea noiden maiden joukkoon kuulukaan laskea. Olemme taloudeltamme itäblokin maa, vaikka luulemme olevamme jotain varakkaita. Syömävelkaa otettu jo viiimeiset 15 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja huom. palkat ovat Suomessa alunperinkin jotain 46% Ruotsin palkoista. Ja silti jotenkin oudosti Ruotsin valtiolla ei ole juurikaan velkaa.
Johtuu siitä että Ruotsin valtiolla on pääsy eläkevaroihin joita oli niin paljon että käyttivät niitä velan vähentämiseen. Ruotsilla oli paljon enemmän velkaa, nykyisin n. 16% bkt:sta.
Suomessa velasta olisi mahdollista päästä eroon kun käyttäisivät eläkevarat.
Miksi eivät tee niin? Koska tyhmät päättäjät.
Höpsis! Ruotsissa samoin kuin Tanskassa tehtiin vastaavat suuret muutokset ja väkisin samat asiat, joita nyt itketään hallituksen toiminnaksi vuosituhannen vaihteessa. Suomessa ei, Tanskan ja Ruotsin mallissa velan määrä bruttokansantuotteesta väheni merkittävästi, kääntyi laskuun ja pysynyt siinä. Suomen ratkaisu oli silloin k
Tämä on valhe. Se mitä.orban nyt tekee ei ole lähelläkään pohjoismaista mallia. Ei edes sine päin.
Suomi tuhoaa nyt työmarkkinat ja talouden. Sanelee ja siirtää rahat pienelle eliitille.
Täällä on nyt sama meininki kuin Tatcherin briteissä.eli lisätään köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja tuhotaan talous.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on köyhässä maassa. Toivokaa, että saadaan Suomen talous kuntoon.
Suomen valtion velka ei ole lähellekään muiden EU maiden tasoa. Kyllä kokoomus ja persut tässä ajaa ainoastaan oman väkensä etuja johon otettu tuo talousvelka hyödynbettäväksi vaali aseeksi. Sen sijaan tämä leikkausten aiheuttama kysynnän valtava lasku syöksee talouden sellaiseen lamaan että ollaan samassa tilanteessa kuin 90-luvulla. Pienyrittäjät kärsivät mutta eihän kokoomus pienyrittäjien etuja koskaan ole ajanutkaan vaan suuromistajien ja ökyrikkaiden etuja.
Avainsana on Suomen julkisyhteisöjen valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen.
https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot…
Suomi on alakastia euroopassa!
Vierailija kirjoitti:
No ei Suomea noiden maiden joukkoon kuulukaan laskea. Olemme taloudeltamme itäblokin maa, vaikka luulemme olevamme jotain varakkaita. Syömävelkaa otettu jo viiimeiset 15 vuotta.
Velan räjäytti edellinen kokoomusvetoinen hallitus. Saa nähdä millainen räjähdys nyt tulee. Ennätys jo suunnitellusti, mutta tulee tuplaantumaan.
Kokoomus osaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on köyhässä maassa. Toivokaa, että saadaan Suomen talous kuntoon.
Suomen valtion velka ei ole lähellekään muiden EU maiden tasoa. Kyllä kokoomus ja persut tässä ajaa ainoastaan oman väkensä etuja johon otettu tuo talousvelka hyödynbettäväksi vaali aseeksi. Sen sijaan tämä leikkausten aiheuttama kysynnän valtava lasku syöksee talouden sellaiseen lamaan että ollaan samassa tilanteessa kuin 90-luvulla. Pienyrittäjät kärsivät mutta eihän kokoomus pienyrittäjien etuja koskaan ole ajanutkaan vaan suuromistajien ja ökyrikkaiden etuja.
Avainsana on Suomen julkisyhteisöjen valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen.
https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot…
Suomi on alakastia euroopass
Kiitos Katainen ja stubb. Ja orban.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä ottaa huomioon, että Tanskassa on täysin eriainen verotus kuin meillä. Kaikki maksavat veroa v ä h i n t ä ä n 39%. Vähintään.
Vielä eilen Suomessa oli kuulemma maailman kovin verotus jonka takia rikkaiden verotusta oli ihan pakko alentaa.
Tämä on yhtä suuri totuus kuin se, että Suomessa on heikoin toimeentulotuki EU:ssa ja siksi Suomi on saanut siitä huomautuksia EU:lta. Siinä, kuten tässäkään asiassa ei vaan ole otettu huomioon kokonaiskuvaa. Esimerkiksi sitä, että vertailussa ei huomioitu asumistukia, lapsilisiä tai mitään muitakaan tukia kuin toimeentulotuki. Muilla kun viimeksi mainittu sisältää kaiken, meillä taas ei.
Rikkaiden verotuskin on ilmaistu aina tässä valossa unohtaen sen, että ns. rikkaat samalla maksavat suurimman osan kaikest
No tuo ei pidä paikkaansa lainkaan. Ensinnäkin toimeentulotuki on se viimesijainen tuki jota saat vain jos niillä muilla tuloissasi et tule enää toimeen. Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan aivan kaikki tulot ja niistä vähennetään kaikki hyväksytyt menot (asuminen, kotivakuutus, sähkö) jos viivan alle jää vähemmän kuin toimeentulotuen normi joka muistaakseni esim. aikuiselle sinkulle joku 550 e/kk jolla pitäisi siis maksaa kaikki loput menot, kuten ruoka, vaatteet, matkakulut, hygienia ym. ym. niin kela maksaa vaan sen minkä verran loppusumma jää vajaaksi siitä normista. Eli sitä normia 550 e ei suoraan kaikille makseta.
Huomattava, että vuokrakin pitää olla toimeentulotukinormien mukainen koska vain sen kela hyväksyy yli menevän joutuu maksamaan sitten myös siitä toimeeentulotuesta joka oli tarkoitettu niihin muihin menoihin ruoka, vaatteet, hygienia ym. ym. Jos todisteellisesti osoitat hakeneesi normihintaisia asuntoja koko vuokra voidaan hyväksyä menoihin mutta tämähän poistunee hallituksen toimien johdosta eli jatkossa oltava se riittävän halpa normien mukainen asunto tai maksaa vaikka luonnossa sitten sen ylimenevän osan. Helsingissä sinkun asumisnormi on noin reilu 700 e/kk mistähän noin halpoja hesassa löytää näkis vaan kun ei edes kaupungin vuokra-asunnoista löydy noin edullista.
Eli ei siis mikään ihme että suomi on saanut EU:lta lukuisia lukuisia huomautuksia liian vähäisestä toimeentulotuen määrästä. Suomessa esim sellainen perusasia kuin ruoka on kalliimpaa kuin muissa pohjoismaissa asumisesta puhumattakasn. Täällä ei talvella voi asua ulkona joku katto on pään päällä oltava mutta vuokrat on kuitenkin melkoisen korkeat.
Vierailija kirjoitti:
missähän ne työpaikat viipyy.. missään ei sanota sanaakaan siitä.
Siellähän molli on niitä täynnä! Ei niitä kukaan sulle tule tarjoamaan, sinä haet niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja huom. palkat ovat Suomessa alunperinkin jotain 46% Ruotsin palkoista. Ja silti jotenkin oudosti Ruotsin valtiolla ei ole juurikaan velkaa.
Johtuu siitä että Ruotsin valtiolla on pääsy eläkevaroihin joita oli niin paljon että käyttivät niitä velan vähentämiseen. Ruotsilla oli paljon enemmän velkaa, nykyisin n. 16% bkt:sta.
Suomessa velasta olisi mahdollista päästä eroon kun käyttäisivät eläkevarat.
Miksi eivät tee niin? Koska tyhmät päättäjät.
Höpsis! Ruotsissa samoin kuin Tanskassa tehtiin vastaavat suuret muutokset ja väkisin samat asiat, joita nyt itketään hallituksen toiminnaksi vuosituhannen vaihteessa. Suomessa ei, Tanskan ja Ruotsin mallissa velan määrä bruttokansantuotteesta väheni merkittävästi, kääntyi lask
Älä tule korjaaman teksiä, jos sinulla ei ole mitään käsitystä asiasta. Aloita vaikka tästä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007795580.html
Tanska (lainaus jutusta): Tanska alkoi taklata kestävyysvajettaan jo kymmenen vuotta sitten muun muassa joustavalla työmarkkinamallillaan, uudistamalla eläkejärjestelmää ja sosiaalitukia. Tanskan mallissa työnhakija on helppo palkata ja työntekijä irtisanoa.
Ruotsi: Ruotsi on joustavoittanut työmarkkinoita, ja 2000-luvun alun oikeistohallitusten aikana leikkasi työttömyyskorvauksia ja tuloveroja voimakkaasti, mikä lisäsi työn kannustimia ja työvoiman tarjontaa 15 viime vuoden aikana.
Ruotsissa ja Tanskassa tehtiin nämä vaikea mutta pakolliset päätökset vuosituhannen vaihteessa. Suomessa ei ja nyt näemme eron Suomen, Ruotsin ja Tanskam välillä. Nykyinen hallitus alkaa nyt toimia asian suhteen. 20 vuotta tosin myöhässä, mutta nykyist hallitusta ei voi ayyttää edellisten hallitusten toimista.
Että jos olet eri mieltä ja sanot, että tekstini oli valhetta, niin osoita esim. tämä artikkeli vääräksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja huom. palkat ovat Suomessa alunperinkin jotain 46% Ruotsin palkoista. Ja silti jotenkin oudosti Ruotsin valtiolla ei ole juurikaan velkaa.
Johtuu siitä että Ruotsin valtiolla on pääsy eläkevaroihin joita oli niin paljon että käyttivät niitä velan vähentämiseen. Ruotsilla oli paljon enemmän velkaa, nykyisin n. 16% bkt:sta.
Suomessa velasta olisi mahdollista päästä eroon kun käyttäisivät eläkevarat.
Miksi eivät tee niin? Koska tyhmät päättäjät.
Höpsis! Ruotsissa samoin kuin Tanskassa tehtiin vastaavat suuret muutokset ja väkisin samat asiat, joita nyt itketään hallituksen toiminnaksi vuosituhannen vaihteessa. Suomessa ei, Tanskan ja Ruotsin mallissa velan määrä bruttokans
"Älä tule korjaaman teksiä, jos sinulla ei ole mitään käsitystä asiasta. Aloita vaikka tästä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007795580.html
Tanska (lainaus jutusta): Tanska alkoi taklata kestävyysvajettaan jo kymmenen vuotta sitten muun muassa joustavalla työmarkkinamallillaan, uudistamalla eläkejärjestelmää ja sosiaalitukia. Tanskan mallissa työnhakija on helppo palkata ja työntekijä irtisanoa.
Ruotsi: Ruotsi on joustavoittanut työmarkkinoita, ja 2000-luvun alun oikeistohallitusten aikana leikkasi työttömyyskorvauksia ja tuloveroja voimakkaasti, mikä lisäsi työn kannustimia ja työvoiman tarjontaa 15 viime vuoden aikana.
Ruotsissa ja Tanskassa tehtiin nämä vaikea mutta pakolliset päätökset vuosituhannen vaihteessa. Suomessa ei ja nyt näemme eron Suomen, Ruotsin ja Tanskam välillä. Nykyinen hallitus alkaa nyt toimia asian suhteen. 20 vuotta tosin myöhässä, mutta nykyist hallitusta ei voi ayyttää edellisten hallitusten toimista.
Että jos olet eri mieltä ja sanot, että tekstini oli valhetta, niin osoita esim. tämä artikkeli vääräksi."
Erinomainen artikkeli. Harmi, etteivät ihmiset enää osaa lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja huom. palkat ovat Suomessa alunperinkin jotain 46% Ruotsin palkoista. Ja silti jotenkin oudosti Ruotsin valtiolla ei ole juurikaan velkaa.
Johtuu siitä että Ruotsin valtiolla on pääsy eläkevaroihin joita oli niin paljon että käyttivät niitä velan vähentämiseen. Ruotsilla oli paljon enemmän velkaa, nykyisin n. 16% bkt:sta.
Suomessa velasta olisi mahdollista päästä eroon kun käyttäisivät eläkevarat.
Miksi eivät tee niin? Koska tyhmät päättäjät.
Höpsis! Ruotsissa samoin kuin Tanskassa tehtiin vastaavat suuret muutokset ja väkisin samat asiat, joita nyt itketään hallituksen toiminnaksi vuosituhannen vaihteessa. Suomessa ei, Tanskan ja Ruotsin mallissa velan määrä bruttokans
Malli ei voi ottaa vain yksipuolisesti työnantajoa suosivia asioita. Jos näin on, se voe pihjan koko mallilta. Vino malli ei toimi kenenkään näkökulmasta eikä hyödytä ketään.
https://proliitto.fi/fi/ajankohtaiset/vahvoista-valittava-suomi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja huom. palkat ovat Suomessa alunperinkin jotain 46% Ruotsin palkoista. Ja silti jotenkin oudosti Ruotsin valtiolla ei ole juurikaan velkaa.
Johtuu siitä että Ruotsin valtiolla on pääsy eläkevaroihin joita oli niin paljon että käyttivät niitä velan vähentämiseen. Ruotsilla oli paljon enemmän velkaa, nykyisin n. 16% bkt:sta.
Suomessa velasta olisi mahdollista päästä eroon kun käyttäisivät eläkevarat.
Miksi eivät tee niin? Koska tyhmät päättäjät.
Et ole tosissasi? Suomalainen poliitikko eläkerahastojen kimppuun? Hyvästi eläkkeet. Myöhemmin sinäkin sitten vanhana itket sillan alla, että miksi et saa eläkettä lainkaan, kun poliitikko on törsännyt eläkerah
Sitä kannattaa kysyä päättäjiltä että ottavat mielummin rahaa eläkemaksuina kuin käyttäisivät eläkevaroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kuinkas kauan sitä ansiosidonnaista maksetaan Ruotsissa ja Tanskassa?
Ruotsissa ja Tanskassa oikeasti autetaan löytämään työpaikkoja. Ei vain käsketä lähettelemään hakemuksia. Siksi Ihmiset työllistyvät paremmin kuin Suomessa.
Tämä. Tanskassa työttömän sairaudet ja mahdolliset työnsaantia heikentävät muut terveydelliset rajoitteet hoidetaan sekä puutteet koulutuksessa korjataan. Suomessa työtön käy kerran terveydenhoitajan puheiia ja kaikki lisäkoulutus on ehdottomasti nounou
Niin ja tästä jäljelle jäävästä prosentistahan vähennetään toki verot vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljonko Tanskan ja Ruotsin työttömyyspäiväraha on päivässä? Ja kauanko sitä saa työtön jos ei työllisty?
Vierailija kirjoitti:
No ei Suomea noiden maiden joukkoon kuulukaan laskea. Olemme taloudeltamme itäblokin maa, vaikka luulemme olevamme jotain varakkaita. Syömävelkaa otettu jo viiimeiset 15 vuotta.
Mutta haluamme länsimaistua jo pitkään ja varsinkin nyt kun kuulumme Natoon ja EU:n.
Miksi työttömyydestä pitää maksaa? Kyllä peruspäiväraha riittää kaikille työttömille. Reilusti vain ansiosidonnainen pois.
Vierailija kirjoitti:
Suomella ei ole rahaa, koska Suomen rahat menee EU:n tukipaketteihin meitä varakkaammille maille.
Mnustakin on hölmöä, että annetaan 8 miljardia ulkomaille ja saadaan takaisin 1.5 miljardia, jos saadaan... En tiedä moniko tekisi saman kaupan, jos menisin kadulle kysymään ihmisiltä, et anna mulle 80e, niin mä pukkaan sulle takas 15e...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomella ei ole rahaa, koska Suomen rahat menee EU:n tukipaketteihin meitä varakkaammille maille.
Mnustakin on hölmöä, että annetaan 8 miljardia ulkomaille ja saadaan takaisin 1.5 miljardia, jos saadaan... En tiedä moniko tekisi saman kaupan, jos menisin kadulle kysymään ihmisiltä, et anna mulle 80e, niin mä pukkaan sulle takas 15e...
Mistä asti sinun tyhmyytesi pitää käydä läpi, että pääset ymmärryksessä edes lapsen tasolle?
Kuvitteletko että EU tekemät tukipaketti toimivat tavalla Suomi antaa X euroa ja saa X euroa takaisin?
Ansiosidonnaista ei makseta budjetista.
Tietoa sinulle ja muille: Työmarkkinatuen ehto on että haet neljää työpaikkaa kuukaudessa. Kukaan ei saa rahaa vain siitä että istuu sohvalla. Kun ei anneta töitä niin on aika tosi vaikea käydä töissä.
Vuodessa pitää hakea 48 eri työpaikkaa. Monet hakee niin montaa joka kuukausi.