Mitä mieltä ihmisestä, joka ei halua hankkia koiraa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut koira ja en ottaisi enää. Rakastan koiria, mutta koira sitoo ihan älyttömän paljon. Voi jessus mikä savotta oli saada se johonkin lomien ajaksi, jos oli lähdössä johonkin. Haluat olla yötä kaverilla? Eipäs muuten onnistu.

Ei mulla ainakaan ole mitään vaivaa ole koirasta. Vien sen vakihoitolaan, jos on jotain menoa. Kaverille voin ottaa mukaan, kun hänellä on itselläänkin koira. Toiselle kaverille mennessä vien hoitolaan, jossa koira viihtyy hyvin. 

Parhaimmillaanhan se menee noin. Tosiasia kuitenkin on että kun koiran ottaa niin kaikesta koulutuksesta huolimatta koskaan ei voi olla ihan varma mitä saa. On minullakin ollut yksi koira, jota en uskaltanut kenellekään hoitoon antaa kun oli sen verran reaktiivinen ja arka, enkä luottanut että sen kanssa ulkoilut muilta sujuu. Paria hoitolaa kokeilen joitakin kertoja, mutta olivat koiralle niin stressaavia paikkoja että meni mielestäni eläinrääkkäyksen puolelle - vaikka siis hoitoloissa ei mitään vikaa ollutkaan ja muita omiani olen samoihin paikkoihin vienyt ennen ja jälkeen.

Itse olen toki sen hyväksynyt että tiettyjä rajoitteita se koira nyt vain asettaa jos sellaisen hankkii, eikä se ole ongelma. Kuuluu pakettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut koira ja en ottaisi enää. Rakastan koiria, mutta koira sitoo ihan älyttömän paljon. Voi jessus mikä savotta oli saada se johonkin lomien ajaksi, jos oli lähdössä johonkin. Haluat olla yötä kaverilla? Eipäs muuten onnistu.

Ei mulla ainakaan ole mitään vaivaa ole koirasta. Vien sen vakihoitolaan, jos on jotain menoa. Kaverille voin ottaa mukaan, kun hänellä on itselläänkin koira. Toiselle kaverille mennessä vien hoitolaan, jossa koira viihtyy hyvin. 

Parhaimmillaanhan se menee noin. Tosiasia kuitenkin on että kun koiran ottaa niin kaikesta koulutuksesta huolimatta koskaan ei voi olla ihan varma mitä saa. On minullakin ollut yksi koira, jota en uskaltanut kenellekään hoitoon antaa kun oli sen verran reaktiivinen ja arka, enkä luottanut että sen kanssa ulkoilut muilta sujuu. Paria hoitolaa k

Mulla on nyt kolmas koira eikä ole koskaan ollut ongelmia. Hoitolaan olen opettanut jo pienestä pitäen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut koira ja en ottaisi enää. Rakastan koiria, mutta koira sitoo ihan älyttömän paljon. Voi jessus mikä savotta oli saada se johonkin lomien ajaksi, jos oli lähdössä johonkin. Haluat olla yötä kaverilla? Eipäs muuten onnistu.

Ei mulla ainakaan ole mitään vaivaa ole koirasta. Vien sen vakihoitolaan, jos on jotain menoa. Kaverille voin ottaa mukaan, kun hänellä on itselläänkin koira. Toiselle kaverille mennessä vien hoitolaan, jossa koira viihtyy hyvin. 

Parhaimmillaanhan se menee noin. Tosiasia kuitenkin on että kun koiran ottaa niin kaikesta koulutuksesta huolimatta koskaan ei voi olla ihan varma mitä saa. On minullakin ollut yksi koira, jota en uskaltanut kenellekään hoitoon antaa kun oli sen verran reaktiivinen ja arka, enkä luottanut että sen kanssa ulkoilut muilta sujuu. Paria hoitolaa k

Minkä ikäinen koira oli, kun veit eka kerran hoitolaan? 

"Minkä ikäinen koira oli, kun veit eka kerran hoitolaan? "

Kaverini omistaa toisen hoitoloista jota käytän joten siellä on käyty kyläilemässä ihan pienestä pitäen. Kaikille koirille vain eivät hoitolat toimi, sen osaa sinulle kyllä kuka tahansa hoitolan pitäjäkin kertoa (ja kertoo kyllä pyytämättäkin jos on sinun koirastasi kyse, ainakin jos on ammattitaitoinen). Tuokin oli siis aina vanhemman koiran kanssa yhdessä hoidossa ja kertaalleen myös tämän kaverin kotona eikä varsinaisen hoitolan puolella. Muutenkin oli aika epätyypillinen noutaja, muuthan noista ovat yleensä lähtenäeet hoitolaan aina innosta pinkeänä kuin turistit etelän lomalle. 

"Mulla on nyt kolmas koira eikä ole koskaan ollut ongelmia. Hoitolaan olen opettanut jo pienestä pitäen. "

Koirat ovat yksilöitä ja rodutkin erilaisia, ei kolmen koiran kokemuksella kannata vielä ihan hirveästi lähteä yleistämään tai muita neuvomaan.

Eri

Kun on lapsensa hoitanut, kasvattanut , sekä osallistunut lastelastenkin hoitamisee, ei halua enää mitää ylimääräisiä rasitteita. Eikä ole koskaan tykännyt koirista, pikemminkin pelkää jostakin syystä muitakin eläimiä, lintuja ,oravia hevosia, koiria jne.

koira haisee usein ulolle.

Miksi pitäisi hankkia? Ei kaikilla ole varaa hankkia koiraa saati kustantaa eläinlääkärikuluja. Itselläni ei ainakaan olisi. Enkä ottaisi muutenkaan. Se sitoo liikaa eikä ole varaa kalliiseen hoitopaikkaan. Eikä vain yksinkertaisesti ole varaa. Ja vaikka olisikin, en ottaisi, kuten en kissaakaan. 

En halua hankkia koiraa. Pitäkööt joku vaikka kymmentä koiraa, ei se multa ole pois. Kunhan ei asu naapurissani, jossa koirat ulvoisivat. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi hankkia? Ei kaikilla ole varaa hankkia koiraa saati kustantaa eläinlääkärikuluja. Itselläni ei ainakaan olisi. Enkä ottaisi muutenkaan. Se sitoo liikaa eikä ole varaa kalliiseen hoitopaikkaan. Eikä vain yksinkertaisesti ole varaa. Ja vaikka olisikin, en ottaisi, kuten en kissaakaan. 

Viime vuonna viitisen tonnia eläinlääkäriin murtuneen varpaan takia. Vakuutuksesta sai pari tonnia takaisin kun oli parin tonnin katto korvauksissa, ja tänä vuonna varmaan vielä tulevista kuntoutuskuluista saa taas jotain takaisin kun vakuutuskausi vaihtuu. Kyllä tuo vähän herätti miettimään että jos ei olisi suhteellisen hyvin toimeentuleva niin ei olisi varaa koiraa pitää tai ainakaan siitä kunnolla huolehtia.

Vierailija kirjoitti:

"Mulla on nyt kolmas koira eikä ole koskaan ollut ongelmia. Hoitolaan olen opettanut jo pienestä pitäen. "

Koirat ovat yksilöitä ja rodutkin erilaisia, ei kolmen koiran kokemuksella kannata vielä ihan hirveästi lähteä yleistämään tai muita neuvomaan.

Eri

Enhän minä ole mitään neuvonut. Sanoin vaan, että itse olen opettanut hoitolaan jo pennusta lähtien. 

                      jees eläimet ei oo leikkikaluja 

Vierailija kirjoitti:

Harvinaisen järkevä ihminen. Viisas kun ei tarvitse leikkilasta riesakseen.

Eläin on auttamatta lapsen korvike. Rakkautta on saatava väkisin jostain ja jollei muualta niin viattomalta eläimeltä.

Valitettavasti kaikkien eläinrakkaiden järkytykseksi totuushan on se että kyllä niitä eläimiä halutaan ihan puhtaasti itsekkäistä syistä eikä suinkaan sen eläimen parhaaksi.

Jokainen eläimen omistaja on sen itselleen omien tarpeidensa takia halunnut hankkia, syystä tai toisesta, mutta harvemmin siinä sen eläimen parasta on ajateltu.

Miettikääpä sitä.

Ja sitten kehdataan sanoa että eläimettömät on sydämmettömiä ja kylmiä.

Kyl mä ajattelen asian sen eläimen kannalta, en itseni ja siksi en eläimiä pidäkään.

Ne kuuluvat luontoon, ei häkkiin.

Fiksu. T. Koiranomistaja