Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
EIPÄ TARVITSE TUNTEA HUONOMMUUTTA LASTEN HOITOON VIEMISISTÄ ENÄÄ
08.01.2007 |
Aika kamalia juttuja täällä kirjoitellaan, miten vanhemmat vievät isompia lapsia (koko)päivähoitoon vaikka ovat itse vauvan kanssa kotona. Nuo erityislapset ovat ihan asia erikseen, ja niin ikään myös vähän vanhemmat, yli 3-vuotiaat lapset. Heidänkin kohdallaan kokopäivähoito ko. tilanteessa tuntuu vähän paksulta.
Itse olen mennyt töihin molemmista lapsista heti äitiysloman jälkeen mutta esikoisen hoito on saatu järjestymään isä- ja mummovoimin niin että hän aloitti nyt 3-vuotiaana päiväkodissa. Kuopus on 1.5-vuotias ja häntäkin isä hoiti kotona kunnes päiväkoti kutsuu häntäkin nyt vuoden alusta siis.
Hoitopäiviä tulee 10-12/kk, hoidamme lapsia kotona itse niin paljon kuin voimme. Työmme ei ole kokonaan virka-ajalla tapahtuvaa eli teemme myös öitä ja viikonloppuja. Olen nytkin itse töissä ja olen koko yön. Mies lähtee aamulla töihin ja jään lasten kanssa, tietenkin, kotiin sitten eikä heidän tarvitse mennä päiväkotiin.
Vaikka olenkin työorientoitunut, olen lapseni itselleni tehnyt ja haluan olla kaiken " muun" liikenevän ajan heidän kanssaan ja pyrkiä pitämään hoitopäivät muualla kuin kotona minimissä.
Kyllä, olen sitä mieltä että tuo subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi automaationa poistaa. Erikoistapaukset on sitten erikseen.
Eipä tarvitse enää luimistella jatkossa. Uskomattomia juttuja jos totta pitävät nämä ketjujen vastaukset, joissa jopa vain vuoden ikäisiä on viety hoitoon vauvan ja äidin tieltä.
Kommentit (26)
toki sylissä sais olla ja karkkia ja keksiä syödä niin paljon kuin älyäisi pyytää mutta ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi on vaan sellasta paskaa, millä voi pönkittää omaa egoaan ja oikeuttaa kaikki lasta vahingoittavat päätöksensä. " jokainen äiti on paras äiti lapsellleen" -ja paskat.
PS. Itse vein esikoisen 9kk iässä hoitoon, ja voin ihan täydestä sydämestä myöntää että se oli todella huono ratkaisu lapsen kannalta. Onneksi nyt saadaan olla taas rauhassa kotona. Käyn siis töissäkin, mutta vain 3pv/vko joista kaksi viikonloppuna. Kotihoito siis onnistuu.
No kerronpa ohimennen kuinka meillä on:
Lapse 2-v ja 4-v kotihoidossa. esikoinen käy 2krt/vko kerhossa, jossa kavereita. 1-2krt viikossa hän on yläkerrassa leikkimässä yläkerran lasten kanssa, ja myöskin kyläilemme kaveriperheissä, joissa samanikäisiä lapsia. Lapsilla on myös serkkuja, joita tapaamme muutaman kerran kuukaudessa.
Ei se päiväkoti ole mikään taivas lapselle, ja niitä sosiaalisia kontakteja saa muualtakin, ellei äiti ole täysi losoperse.
samanlaisia tunnesiteitä ja todellista välittämistä, kuten sukulaisten välillä.
Vierailija:
No kerronpa ohimennen kuinka meillä on:Lapse 2-v ja 4-v kotihoidossa. esikoinen käy 2krt/vko kerhossa, jossa kavereita. 1-2krt viikossa hän on yläkerrassa leikkimässä yläkerran lasten kanssa, ja myöskin kyläilemme kaveriperheissä, joissa samanikäisiä lapsia. Lapsilla on myös serkkuja, joita tapaamme muutaman kerran kuukaudessa.
Ei se päiväkoti ole mikään taivas lapselle, ja niitä sosiaalisia kontakteja saa muualtakin, ellei äiti ole täysi losoperse.
Saahan niitä sosiaalisia kontakteja muualtakin, mutta esim. kerhoja ei kaikkialla ole, ja kaikki eivät halua olla seurakunnan toiminnan kanssa tekemisissä.
Päiväkodissa opitaan kaikenlaista muutakin: ryhmässä toimimista, omatoimisuutta, käytöstapoja...
Alue: Aihe vapaa
vaikka itse on mennyt töihin jo lastensa ollessa 9-10 kk, ja jättänyt nämä mummolle, isälle, kenelle lie. Ja päivällä on puolitehoinen kun ei saa tarpeeksi nukuttua.
Tämä kaikki vain siksi, ettei kukaan pääse arvostelemaan että hän vie lapsensa päiväkotiin. Itsetunto hieman heikko, kenties?