Onko psykologia mielestäsi näennäistiede?
Omasta mielestäni psykologiassa on paljon asiaa, mutta myös paljon sellaista mitä pidän epäuskottavana.
Kommentit (79)
No ehkä vähän.
Olen mielenterveyskuntoutuja pitkältä ajalta ja pääsin lääkinnälliseen kuntoutukseen eli psykoterapiaan.
Kuitenkin tässä on mennyt jo puoli vuotta, enkä ole saanut terapiasta mitään merkittävää hyötyä.
Ihan kivaa jutustelua, mutta ei sen enempää. Odotin jotenkin paljon enemmän.
Täysin samaan pystyy psykiatrinen sairaanhoitaja ja kaipaankin keskusteluja omahoitajani kanssa.
Psykoterapeuteilla on vaan hienompi nimike ja parempi palkka :/
Sattui silmiini uskomaton tieto, että psykoterapian asiakkaista 80 - 90 % olisi naisia. Johtuuko tämä siitä, että naiset uskovat useammin psykologiaan tai psykoterapiaan? Vai ovatko he useammin terapian tarpeessa? Vai siitä, että miehet ovat yhtä lailla tarpeessa, mutta eivät halua tai uskalla terapiaa? Vai onko tieto uskomattomasta sukupuolijakaumasta väärä?
Mielelläni myös tietäisin, minkälainen on sukupuolijakauma alan opiskelijoiden ja ammatinharjoittajien keskuudessa.
Pääsin eroon tolkuttomasta jännittämisestä psykoterapian avulla. On edelleen tilanteita, joissa jännitän, mutta luultavasti niin tekee moni muukin. Luultavasti kuuluu vähän niin kuin jännittääkin vaikka puheen pitämistä, ellei siihen ole harjaantunut.
Psykaa olen opiskellut osana kasvatustieteitä, kun hankin opettajan pätevyyden. Vähän oli sellaista hilipalihommaa verrattuna varsinaisen tutkintoni vaatimuksiin. Mutta niissä opinnoissa kyllä raavittiin pintaa ja syvempi perehtyminen olisi varmaan ollut antoisampaa.
Lyhyen keskustelun perusteella näyttää, että usko psykologian tieteellisyyteen on vähempi, kuin median suhtautumisesta saataisi päätellä.
Psykologia on varmaan maailman eniten väärin ymmärretty tieteenala.
Terapia ei ole sama asia kuin psykologia. Terapeutti ei ole välttämättä psykologi. Jotkut psykologit voivat olla myös terapeutteja, yleensä kuitenkin jotain muuta, esim tutkijoita.
Psykologi ei tee diagnooseja, psykologi ei ole lääkäri. Diagnoosin teke psykiatri (lääkäri). Terapeutti voi olla joko yliopistossa koulutettu nimikesuojattu psykoterapeutti tai lyhytterapeutti, nämä siis ovat eri asia kuin psykologi. "Terapeutti" voi olla kuka tahansa keittiöpsykologi, ammattioikeuden ja -nimikkeen voi tarkistaa julki-Terhikistä.
Psykologian kiinnostuksen kohteina mielenterveys ja "terapointi" on vain yksi tieteen osa-alue. Muita ovat esim muisti, oppiminen, havaitseminen, eli muut kognitiiviset toiminnot.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tulee ammatinharjoittajiin, psykologeihin...olen tavannut pariin otteeseen hyvän ja huonon psykologin. Huonompi ylitulkitsi selvästi. Ylitulkinnat voivat johtaa vallankäyttöön, jos olisi pitempi kontakti?
Tiedän kaksi psykologia omakohtaisesti. He olisivat varmasti enemmän hoidon tarpeessa, kuin asiakkaansa. Pelottavaa, että tuohon ammattiin sisältyy paljon valtaa.
Melkein kaikki psykologit ovat ajautuneet alalle selvittääkseen omia henkisiä sotkujaan, eivät tieteellisestä intressistä, mutta eivät ole saaneet niihin mitään selvää. Ja se näkyy edelleen.
Vierailija kirjoitti:
No ehkä vähän.
Olen mielenterveyskuntoutuja pitkältä ajalta ja pääsin lääkinnälliseen kuntoutukseen eli psykoterapiaan.
Kuitenkin tässä on mennyt jo puoli vuotta, enkä ole saanut terapiasta mitään merkittävää hyötyä.
Ihan kivaa jutustelua, mutta ei sen enempää. Odotin jotenkin paljon enemmän.
Täysin samaan pystyy psykiatrinen sairaanhoitaja ja kaipaankin keskusteluja omahoitajani kanssa.
Psykoterapeuteilla on vaan hienompi nimike ja parempi palkka :/
Mikset mene psykiatrin juttusille?
Vierailija kirjoitti:
Sattui silmiini uskomaton tieto, että psykoterapian asiakkaista 80 - 90 % olisi naisia. Johtuuko tämä siitä, että naiset uskovat useammin psykologiaan tai psykoterapiaan? Vai ovatko he useammin terapian tarpeessa? Vai siitä, että miehet ovat yhtä lailla tarpeessa, mutta eivät halua tai uskalla terapiaa? Vai onko tieto uskomattomasta sukupuolijakaumasta väärä?
Mielelläni myös tietäisin, minkälainen on sukupuolijakauma alan opiskelijoiden ja ammatinharjoittajien keskuudessa.
Miehillä ei ole tapana vinkua joka käänteessä. Miehet osaavat paremmin käsitellä tunteitaan ja hillitä itseään.
Vierailija kirjoitti:
Melkein kaikki psykologit ovat ajautuneet alalle selvittääkseen omia henkisiä sotkujaan, eivät tieteellisestä intressistä, mutta eivät ole saaneet niihin mitään selvää. Ja se näkyy edelleen.
Hyvin vanha ja väärä käsitys. Suurin osa kollegoista ovat normaaleja fiksuja ihmisiä, joilla nyt vain sattui kiinnostamaan ihmismieli. Meissä on myös yksilöitä, jotka eivät todellakaan soveltuisi tälle alalle. Mutta niinhän on joka alalla. T. Psykologi
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni myös tietäisin, minkälainen on sukupuolijakauma alan opiskelijoiden ja ammatinharjoittajien keskuudessa.
Psykologian opiskelijoissa on reilusti enemmän naisia, koska heitä kiinnostaa aina tuollaiset liirum laarum näennäistieteet enemmän. Miehet taas tykkäävät pitäytyä faktoissa ja analyyttisessä pohdinnassa, joten heitä on enempi luonnontieteellisillä aloilla.
Vierailija kirjoitti:
Sattui silmiini uskomaton tieto, että psykoterapian asiakkaista 80 - 90 % olisi naisia. Johtuuko tämä siitä, että naiset uskovat useammin psykologiaan tai psykoterapiaan? Vai ovatko he useammin terapian tarpeessa? Vai siitä, että miehet ovat yhtä lailla tarpeessa, mutta eivät halua tai uskalla terapiaa? Vai onko tieto uskomattomasta sukupuolijakaumasta väärä?
Mielelläni myös tietäisin, minkälainen on sukupuolijakauma alan opiskelijoiden ja ammatinharjoittajien keskuudessa.
Veikkaus: miehet "hoitavat" itseään useammin päihteillä? Terapiaan pitää sitoutua, sinne on mentävä ja selvinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä vähän.
Olen mielenterveyskuntoutuja pitkältä ajalta ja pääsin lääkinnälliseen kuntoutukseen eli psykoterapiaan.
Kuitenkin tässä on mennyt jo puoli vuotta, enkä ole saanut terapiasta mitään merkittävää hyötyä.
Ihan kivaa jutustelua, mutta ei sen enempää. Odotin jotenkin paljon enemmän.
Täysin samaan pystyy psykiatrinen sairaanhoitaja ja kaipaankin keskusteluja omahoitajani kanssa.
Psykoterapeuteilla on vaan hienompi nimike ja parempi palkka :/
Mikset mene psykiatrin juttusille?
Psykiatri määrää lääkkeet, tekee diagnoosit ja kirjoittaa tarvittavat lausunnot. Useimmat eivät ole kovin empaattisia. Suosittelisin ennemmin keskustelemaan tilanteesta psykoterapeutin kanssa ja tarvittaessa vaihtamaan terapeuttia.
Vierailija kirjoitti:
Melkein kaikki psykologit ovat ajautuneet alalle selvittääkseen omia henkisiä sotkujaan, eivät tieteellisestä intressistä, mutta eivät ole saaneet niihin mitään selvää. Ja se näkyy edelleen.
Melkein kaikki on varmasti liioittelua, mutta uskon tuossa kuitenkin olevan jotain perää. Itselläni mielikuva psykologista on "sosiaalinen ja kaunis kympin tyttö".
On ja sadistinen sellainen. Positiivinen psykologia loistaa poissaolollaan. Lääketiede muutenkin on jonkinlainen intelektuellien negging -kusetus, millä pyritään saamaan ihmiset tuntemaan olonsa huonoiksi ja viallisiksi, ja ostamaan ihmelääkkeitä tämän viallisuuden parantamiseen. Kun tosiasiassa ongelmat johtuvat toisesta saastasta, ruokateollisuudesta
Vierailija kirjoitti:
Sattui silmiini uskomaton tieto, että psykoterapian asiakkaista 80 - 90 % olisi naisia. Johtuuko tämä siitä, että naiset uskovat useammin psykologiaan tai psykoterapiaan? Vai ovatko he useammin terapian tarpeessa? Vai siitä, että miehet ovat yhtä lailla tarpeessa, mutta eivät halua tai uskalla terapiaa? Vai onko tieto uskomattomasta sukupuolijakaumasta väärä?
Mielelläni myös tietäisin, minkälainen on sukupuolijakauma alan opiskelijoiden ja ammatinharjoittajien keskuudessa.
Ovat alttiimpia painostukselle ja suggestiolle, ja ala itsessään on misogynistinen. Aivopesua kohdistetaan heikkoihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin. Esim. raskauden ajalle on kehitetty ihan omia nais-erikoisia diagnoosejaan, mille ei löydy mitään vastineita miehille, vaikka esim. raskaana olevan naisen yleisin kuolinsyy on se, että tulee siittäjän tappamaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattui silmiini uskomaton tieto, että psykoterapian asiakkaista 80 - 90 % olisi naisia. Johtuuko tämä siitä, että naiset uskovat useammin psykologiaan tai psykoterapiaan? Vai ovatko he useammin terapian tarpeessa? Vai siitä, että miehet ovat yhtä lailla tarpeessa, mutta eivät halua tai uskalla terapiaa? Vai onko tieto uskomattomasta sukupuolijakaumasta väärä?
Mielelläni myös tietäisin, minkälainen on sukupuolijakauma alan opiskelijoiden ja ammatinharjoittajien keskuudessa.
Miehillä ei ole tapana vinkua joka käänteessä. Miehet osaavat paremmin käsitellä tunteitaan ja hillitä itseään.
Jaa, minun tietääkseni ne ovat kyllä miehiä jotka suorittavat kaikista eniten impulssirikoksia ja ovat kehittäneet kokonaisia uskomusjärjestelmiä ja alistuskoneistoja nimenomaan sen varjolla, että eivät kykene hillitsemään tunteitaan. Esim. himo, kateus ja burkha
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni myös tietäisin, minkälainen on sukupuolijakauma alan opiskelijoiden ja ammatinharjoittajien keskuudessa.
Psykologian opiskelijoissa on reilusti enemmän naisia, koska heitä kiinnostaa aina tuollaiset liirum laarum näennäistieteet enemmän. Miehet taas tykkäävät pitäytyä faktoissa ja analyyttisessä pohdinnassa, joten heitä on enempi luonnontieteellisillä aloilla.
Itse sanoisin, että naisia kiinnostaa ihmiset. Tuo on toki yleistys. Naisia ja miehiä voidaan myös ohjata eri suuntiin. Naisille ei aiemmin edes suostuttu opettamaan matematiikkaa, koska eivät he siitä mitään kuitenkaan ymmärtäisi (tällaisia naisia on vielä työelämässä). Jos miestä taas kiinnostaa vaikka psykologia, niin saatetaan haukkua, että se on akkojen kotkotuksia tms. Kyllä tuollaisilla asioilla on vaikutusta. Ja muistuttaisin, että monesti se mitä enimmäkseen naiset tekevät on "pikku puuhastelua" tai muutoin vähäpätöistä, yhä edelleen. Näkyy mm. palkoissa.
Vierailija kirjoitti:
On ja sadistinen sellainen. Positiivinen psykologia loistaa poissaolollaan. Lääketiede muutenkin on jonkinlainen intelektuellien negging -kusetus, millä pyritään saamaan ihmiset tuntemaan olonsa huonoiksi ja viallisiksi, ja ostamaan ihmelääkkeitä tämän viallisuuden parantamiseen. Kun tosiasiassa ongelmat johtuvat toisesta saastasta, ruokateollisuudesta
Eikö positiivinen psykologia ole/ollut "trendikästäkin"?
"Positiivinen psykologia tutkii sitä, mikä saa ihmiset ja yhteisöt voimaan hyvin ja kukoistamaan. Lisäksi se tutkii elämän merkityksellisyyttä, myötätuntoa, innostusta, sisua, onnellisuutta sekä vaikeista tilanteista selviytymistä eli resilienssiä."
Kyllä kyllä, mutta ovat kuitenkin niin yhteenlinkittyneitä että ymmärrän ihan hyvin jos joku nostaa psykologiaa koskevassa ketjussa esiin psykoterapian tai psykiatrian ongelmia.