Lue keskustelun säännöt.
Tindermies: "Ethän käytä mielenterveyslääkkeitä"
01.01.2024 |
Mua huvittaa jotenkin aina nää maininnat, että "ethän käytä mielenterveyslääkkeitä." Kun siis jos käyttää mielenterveyslääkitystä, niin sehän kertoo nimenomaan siitä, että pitää huolta itsestään ja on hakenut apua ja yrittää hoittaa psyykkeen sairauksiaan. Ja ei unohdeta, että vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriöitä ja joka viides meistä sairastuu joskus masennukseen.
Kommentit (553)
Toivottavasti ei haittaa, jos käyttää unilääkkeitä joskus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät voi mitään sille etteivät ole 185cm+, aivan kuten ette te voi mitään noille mt-ongelmillenne.
Tuossa teille vähän peiliin katsomisen paikkaa.
Eikö?
Aikuinen ihminen ei voi kasvaa pituutta.
Iso osa mt-ongelmista puolestaan ON hoidettavissa lääkkeillä ja/tai terapialla, tila on siis väliaikainen.
Sun taas ei tarvi katsoa peiliin vaan käyttää aivojasi.
Vierailija kirjoitti:
Mt-ongelmista kärsivät ihmiset ovat kumppaneina todella raskaita, itse pysyisin todella, todella kaukana heistä.
Kokemusta on kahdesta miehestä, joilla oli mt-ongelmia ja söivät psyykelääkkeitä. Ei niistä suhteista tullut yhtään mitään, iso osa ajasta olin kuin terapeutti sen sijaan että olisin ollut tyttöystävä.
Mulla on kokemusta kanssa mt-ongelmaisista. Osa on suht normaaleja, osa taas hankalia. Se riippuu ihan diagnoosista ja persoonasta ja siitä, haluaako ratkaista ongelmiaan vai ei. Itsekin olen selvinnyt burnoutista eikä kaverit tai mies hylänneet mua.
Skitsofreenikon, kaksisuuntaisen tai henkilön, jolla on alla useita itsemurhayrityksiä, ovat niitä joiden kanssa en lähtisi suhteeseen. Toisella vanhemmallani on skitsofrenia ja elämä hänen kanssaan oli todella vaikeaa. Noihin kuuluu vielä sellainen sairaudentunnottomuus, että lääkkeet jää ottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Minä en halua 40-50-vuotiasta miestä, joka syö lääkkeitä elintapasairauksiin (verenpaine, kolesteroli tai D2). Tai viagraa (seisoo enää vain lääkkeillä). Jokainen tietää millainen tulevaisuus tällaisen kanssa on. Tai jo nykyisetkin hetket.
Jos mun pitäisi valita kahden ihmisen väliltä, joista toinen syö mielialalääkkeitä ja toinen kolesterolilääkkeitä, valitsisin joka kerta sen joka syö kolesterolilääkkeitä.
Itse en. Jälkimmäinen viittaa huonoihin elintapoihin, on syöty huonosti ja luultavasti lihottukin, jotta on se kolesteroli saatu ylös.
Masentua taas voi kuka vaan, ei se ole ihmisen vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa sitä tarkoiteta, että pitäisi jättää mt-lääkitys pois, vaan että ei olisi tarvetta ko. lääkitykselle. Kuinka pölvästi (tai tarkoituksenhakuinen) täytyy olla, että saa asian väännetyksi niin, että sitten mt-ongelmainen kelpaisi kun lääkitys lopetetaan.
Olen seurustellut epävakaan henkilön kassa, ei ollut helppoa. En naisena itsekään enää haluaisi alkaa tieten tahtoen mt-ongelmaisen kumppaniksi. Muutenkin uuteen ihmiseen tutustuminen on aina haasteellista, en siihen halua yhtään enempää haastetta. Jos jo heti alussa tietää erään haastern olevan ,ukana niin jätn väliin.
Mitä järkeä edes olisi aloittaa seurustelu myöskään sen mt-lääkkeitä syövän, kun tietäisi ette toinen niitä hyväksy? Nykyään on ihan luvallista sanoa, että ei työttömiä, tupakoivia tai haluaa raittiin tms. Ei siitä voi suuttua, jokainen saa valita oman kriteerinsä ja voi sen myös mainita.
Suomes
Epävakaalle ei ole olemassa lääkitystä.
Joku masentunut taas voi olla lääkityksellä täysin normaali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yks joka ei kans ikinä vois seurustella säännöllisellä mielialalääkityksellä olevan ihmisen kanssa. Kaikella sympatialla. Läheisistäni on näitä monta, ja huomaan lääkkeen vaikutuksen heidän olemuksestaan.
Itse olen erityisherkkä ja koen lääkityksen tekevän ihmisen jotenkin "turremmaksi" - se varmasti auttaa kun kärsii tunnetason ongelmista. Parisuhteelta kuitenkin toivon kykyä osata lukea toisen ihmisen energiaa/ tilannetajua ja kykyä kohdata aitoja tunteita myöskin. Ikävä kyllä tämä kaikki hämärtyy helposti säännöllisellä mielialalääkityksellä.
Itsekin olen kärsinyt mielenterveysongelmista, joihin olen tehnyt ison työn (säännöllinen liikunta, henkinen kasvu, terapia, ruokavalio, elämänmuutos itselleni sopivaksi.) En ikinä katsoisi ihmistä, joka vaan syö lääkkeitä ja puksuttaa vihaamassaan duunissa eikä esim ole päässyt oman masennuksensa ja ahdistuk
Olet tehnyt suuren työn, mutta et ymmärrä siltikään, miten vaikeaa se voi olla jolle kulle?
Yleensä tällaisista ongelmista selvittyään oppiikin jotain, ymmärrystä edes.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eksällä oli mielialalääkityksenä ns. serotoniinin takaisinoton estäjiin kuuluva tuote. parisataa mg vuorokaudessa.
Voi v..ttu sitä sekoilua ja mielialojen vuoristorataa. Eikä pitänyt mitenkään näkyä käytöksessä. Puhumattakaan, kun siihen otti lisäksi pari paukkua.
Näiden mielialalääkkeiden yksi ongelma on ilman muuta se, kun joku terveyskeskuslääkäri kirjoittaa niitä 15 minuutin tapaamisella, ja käyttöä ei mitenkään seurata. Resepti uusitaan toisella 15 minuutin vastaanotolla. Kysytään että onks nää sopinu sulle? Kiitos ja heippa. Ei kun Baanalle. Ja viinahan on se masennuslääke numero yksi.
Tossahan ongelmana ei ollut se mielialalääkitys. En syö sellaisia ja jopa mä tiedän, ettei noiden lääkkeiden kanssa saa juoda alkoholia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin on ihan hiton tapauskohtaista. Olen tapaillut lääkkeitä syöviä joilla on mielenterveyden häiriöitä. Kyllä he ovat tasapainoisempia kuin monet "terveet" ihmiset. Kyllä "terve" heikkoitsetuntoinen, mustasukkainen, kontrollifriikki tms on esimerkiksi paljon rasittavampi.
Mielisairaudet on sitten asia erikseen. Niistä ei ole kokemusta.
Tämä! Moni mt-potilas on tietoinen ongelmistaan ja pystyy handlaamaan niitä arjessa. Moni ns. "terve" on oikeasti hullu traumakimppu, joka ei tunnista ongelmiaan ja reagoi ulospäin muiden harmiksi.
Usein moni mt-potilas tai ongelmistaan yli päässyt näkee maailmaa myös empaattisemmin, kun on itse kokenut paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapailisitko henkilöä, jolla on pelkästään paniikkihäiriö (+ mielialalääkitys), mutta muuten hän on ns. normaali? Eli ei äkkipikaisuutta, väkivaltaisuutta jne.
Ylänuoli = kyllä
Alanuoli = en
Onneksi kumppanini suostui kokeilemaan mt-lääkitystä. Kävi vielä onni, että heti ensimmäinen auttoi. Yhdessä terapian kanssa lääkitys on pelastanut suhteemme ja elämme nyt onnellista ja tasaista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni mt ongelmat melkein plussaa. Kyllä tämä yhteiskunta on niin sairas, että jos ei muka yhtään oireile niin on kunnolla vikaa ihmisessä (psykopaatti, narsisti, uskomattoman tyhmä). Nuo lääkkeet on kyllä taas miinus, koska pitkällä käytöllä kyllä tekee hallaa ihmisen tunteisiin, seksuaalisuuteen ja ties mihin. Väliaikainen käyttö ok. Ehkäpä sellane vähän kajahtanut, mutta ihmeen kaupalla vielä positiivinen höpsö olisi paras.
Oikeastiko ihmiset kertoo jollekin satunnaiselle nettituttavuudelle nykypäivänä terveystietojaan ja lääkityksiään? Eipä tulisi mieleenkään. Nehän on ihan lain mukaankin yksityiselämän piiriin kuuluva asia.
Toinen juttu on se, mikä itsellenikin on tullut deittaillessa, työpaikoilla, opinnoissa jne. vastaan, että aika monet ihan miehet on melkoisia juoruajia ja jotkut avoimesti pilkkaa seläntakana eksiään, tai tapailunaisia sairauksista, tai muista elämän vastoinkäymisistä. Monella miehellä ei ole empatiaa. Ja sitten ne omat yksityisasiat onkin vaikka koko työyhteisön, tai taloyhtiön tiedossa, kun mies on ne eteenpäin juorunnut.
Miettisin aika huolella ennen kuin alkaisin omia yksityisiä asioita ja kipupisteitä jollekin ventovieraalle kertomaan. Asia erikseen, jos oikeasti on löytynyt luotettava ja hyvä ihminen, jonka kanssa on saumaa johonkin oikeasti kestävään. Silloin pitää kertoa, muuten todellakaan ei. Omista rajoista saa ja täytyy pitää kiinni, muuten joutuu tilanteisiin, joihin ei haluaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lähtisi parisuhteeseen joka on pelkkää vuoristorataa. Draamaa, kohtauksia, tavaroiden heittämistä, itkupotkuraivareita ja jatkuvaa huomion kerjäämistä. Käyttäydytään kuin uhmaikäinen. Liika on liikaa.
Ei mielenterveyden ongelmat, kuten uupumus, ahdistus ja masennus, kyllä kovin usein tuolta näytä. Ja monen ns. terveen arki taas näyttää.
Samaa mieltä. Olen uniongelmainen ja nii väsynyt, etten jaksa edes suuttua, vaikka toine kusisi kintuilleni. Terveet ja paremmat ihmiset jaksaa rääkyä toisilleen ha järjestää kohtauksia.
Vierailija kirjoitti:
Tosi "kiva" lukea täältä, millainen ihmisróska ja kuvotus minäkin olen, kun sairastan paniikkihäiriötä ja agorafobiaa, joihin käytän mielialalääkettä. Kumpaakaan sairautta en ole itselleni toivonut.
Useamman metatutkimuksen mukaan tällaiset psykologiset määritelmät ovat niin hataria että lääkäritkään eivät niitä tunnista.
Tuollaiset mielikuvitushäiriöt paranee kun liikkuu, laittaa ruokavalion oikeasti kuntoon ja sitten liikkuu vähän lisää. Some, netti ja tv pois. Jo alkaa aivot paranemaan.
Vierailija kirjoitti:
Itselleni mt ongelmat melkein plussaa. Kyllä tämä yhteiskunta on niin sairas, että jos ei muka yhtään oireile niin on kunnolla vikaa ihmisessä (psykopaatti, narsisti, uskomattoman tyhmä). Nuo lääkkeet on kyllä taas miinus, koska pitkällä käytöllä kyllä tekee hallaa ihmisen tunteisiin, seksuaalisuuteen ja ties mihin. Väliaikainen käyttö ok. Ehkäpä sellane vähän kajahtanut, mutta ihmeen kaupalla vielä positiivinen höpsö olisi paras.
Ikävä kyllä usein väliaikainen käyttö johtaa jatkuvaan käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä näen työni kautta mielenterveysongelmaisia enkä kyllä halua sellaista puolisoksi. Eri asia jos pitkäaikainen kumppani sairastuu, mutta ehdoin tahdoin aloittaa seurustelu ihmisen kanssa jolla mielenterveysongelmia? Juu ei kiitos.
Tässä keskustelussa näytti kyllä olevan kyse mt-lääkityksestä, jota nykyään on jossain elämänsä vaiheessa hyvin moni joutunut käyttämään ja hyvä niin. On ollut riittävän fiksu hakemaan apua. Varmaan tosiaan sinuakin fiksumpia. Sinä varmaan tarkoitit esin skitsofreenikoita ja bipoja? Ne on vähän eri juttu. Hankalia, jos eivät syö lääkkeitä.
Itselle suurin "ei kiitos" on rikolliset, myös näpistelijät ja huijarit, päihteitten käyttäjät, persoonallisuushäiriöiset, kuten narsistit ja yhteiskunnan tuilla elävät luuserit.
No itse et kyllä vaikut
Et ole fiksu jos sinulle masentunut ja psykopaatti on samaa kastia.
Vierailija kirjoitti:
- ei mielialalääkkeitä
- ei ylipainoa (se kertoo myös itsehillinnän puutteesta sekä muista psygologisista ongelmista)
- ei tatuointeja, sekin kertoo psygologisista ongelmista vaikkei lääkkeitä käytäkkään
- ei alkoholiongelmaa
- käy töissä, huolehtii omista raha-asioistaan, eikä pikavippejä
tällä karsiutuukin jo 80% pois niin naisista kuin miehistäkin. Eli kaikki jotka ei ole perusterveitä. Miksi suomalaiset ovat näin sairaita?
Mielialallääkkeet: huono tunnekulttuuri, joko padotaan tai näytetään hirveellä draamalla/väkivallalla. Tunteiden säätelyä ei opita kotona/koulussa/yhteisöltä.
Ylipaino: Kesim. suomalaisen aikuisen painoideksi on naisilla 27,2 ja miehillä vähän enemmän. Semmoinen pieni ylipaino, joka lämmittää kivasti talvessa.
Tatskan yleensä ihminen ottaa jostain tietystä syystä, tärkeän asian merkiksi. Yleisintä on, että on 1-2 kuvaa vaatteiden alla näkymättömissä. Harrastajat on pieni vähemmistö.
Alkoholiongelmat lähtee tunnesäätelyn ongelmista. Viinalla säädellään omaa oloa.
Enemmistö suomalaisista työikäisistä käy töissä eikä ota pikavippejä. Raha-asiat on jollain tavalla hallussa.
Onks tää nyt niin poikkeuksellista? Monissa maissa syödään enemmän lääkkeitä ja juodaan enemmän viinaakin.
Musta ei ole mitään huvittavaa.
Minäkään en haluaisi tapailla ihmistä, jolla mt-ongelmia. En mä haluanyhtä huolehdittvaa omaan elämääni ja toimia hänen terapeuttinaan..
Hiljattain olikin tuollainen uutinen. Mies selvisi juuri ja juuri hengissä.