Lapseni hylänneet minut, aion lopettaa yhteydenpidon

Ap, taidat olla "pitäisi osata päästää irti" ketjun ap? 

Jos äiti kaataa katkeruutensa ja tuskansa lasten niskaan, onko ihme, että lapset suojelevat itseään ottamalla etäisyyttä? 

Vierailija kirjoitti:

Minun äitini juuri uhosi jouluna ettei enää tee kenenkään kanssa mitään. Eikä ole sitten pitänytkään yhteyttä. 

 

Äiti on aina ollut se meidän perheen lapsi. Aina hän on ollut se, joka alkaa kiukuttelemaan, jos asiat eivät mene hänen mielensä mukaan. 

 

Noh, se, että hän heittäytyy marttyyriksi ei ole mitään uutta minulle. Olen koko aikuisikäni tehnyt surutyötä sen suhteen, että äiti on laisen tasolla, eikä ole pystynyt koskaan olemaan minulle äiti.

 

tällainen tarina täällä

Sama täällä, äitini on meidän välisessä suhteessa lapsi, jota minun pitää tukea ja ymmärtää. Loppujen lopuksi minun piti ottaa häneen etäisyyttä, kun en enää jaksanut kantaa hänen riippuvaisuuttaan. Ei kyllä ollut helppoa, monenlaisia syyllisyyden tunteita siinä heräsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen just nyt marttyyri, koska olen niin rikki ja loppu tähän. Mun elämästä on viety vääryydellä kaikki tärkeä. Juuri nyt en jakss olla järkevä aikuinen. Tässä meidän tilanteessa ei ole mikään normaalia eikä järkevää. Ei ne lapset osaa itsekkään sanoa syytä. 

Mä en jaksa. Lapset on aina ollu mulle kaikista tärkeintä. Ex tietää sen ja tietää että näin satuttaa mua pahiten kun ei enää muuten pysty.

Mä vaan haluan unohtaa, että mulla ikinä lapsia olikaan. Koska muhun sattuu niin valtavan paljon.

Ei tätä voi kukaan kuvitella joka ei ole itse joutunut vastaavaa kokea. 

Narsistin/juopon puhetta

Samaa juuri ajattelin että ap voisi ihan aluksi laittaa korkin kiinni. 

Ap on ammattitrollaaja, joka kirjoittaa näitä marttyyritarinoitaan. Huvittavinta on, että toisessa ketjussa tämä on otettu todesta ja mammat kehuvat kilpaa ap:n henkistä kehitystä.

Vierailija kirjoitti:

Hyi helvetti mikä narsistinen marttyyri ap, lapsetkin varmaan jo huomanneet.

provohan tää onneksi onkin

Mahdoton sanoa varmasti, onko provo vai ei. Mutta ihan varmalla voin sanoa, että sinä olet inhottava ihminen.

Mikäli ap on tuosta toisesta ketjusta, niin ap:n miehellä oli salarakas.

Ap ei sitä aikoihin tiennyt, hänen miehensä käytös oli täysin pettäjän käytöstä. Mies pyöritti vuosikausia ap:ta ja salarakastaan. Mies halusi erota. Pitkä avioliitto, yli 20 vuotta.

Ap lähti yhteisestä talosta ja sinne muutti heti tämä salarakas lapsineen.

Nyt koko katras on siellä ja ap istuu yksin kerrostaloluukussaan.

Kuulostat todella raskaalta. Mikään ei ole kamalampaa kuin tuollainen marttyyriäiti. Ei ne lapset syyttä menneet isän luo asumaan.

En yhtään ihmettele lasten valintaa. Ap on raskas uhriutuja.

Ap ei todellakaan ole mikään raskas uhriutuja. Toki voi olla, mutta ei vielä tämän tässä ketjussa olleen perusteella. 

Yleensä uhriutumisesta syyttelevät ovat itse tunnevammaisia narsistisia koulukiusaajia. 

Kun joksikin aikaa unohdat yhteydenpidon ja lahjat, alkavat itse soittamaan. Älä turhaan syyllistä itseäsi, aika tekee ihmeitä. 

Ei välttämättä ota edes aikuisena yhteyttä. On päättänyt, että olen paha. 3/4 pitää yhteyttä, niin en ole paha.

Tilanne alkanut vasta 6kk sitten ja sä olet jo luovuttamassa? Ei ne lapset sitten sulle tainnu tärkeitä olla alun perinkään.  

p.s. jos isä heitti lapset hakemaan lahjoja, niin mikset sä vieny lapsia takaisin? Olisit sanonut miehelle, että turha odottaa, sä tuot lapset kyllä sitten kun sen aika on. 

Mitä, ap, voitat sillä, että avaat monta ketjua samasta aiheesta?

Ymmärrän, että tuntuu pahalta! Raastavaa, jos ei saa edes selityksiä. Kyllä vieraannuttamista tapahtuu ja se pitäisi lailla kieltää, ellei kyse ole hyvistä syistä. 

Vierailija kirjoitti:

Ap on ammattitrollaaja, joka kirjoittaa näitä marttyyritarinoitaan. Huvittavinta on, että toisessa ketjussa tämä on otettu todesta ja mammat kehuvat kilpaa ap:n henkistä kehitystä.

Huvitutko muutenkin olemattomista asioista?

Jos lukisit muiden kommentit, niin huomaisit, että sadasta kommentoijasta, ei taida kukaan kehua ap:tä, korkeintaa pari samanlaista sekoa. Mutta sinun pointtisi taisikin olla päästä vain haukkumaan muita kommentoijia. Vai mitä?

Kaikkeen on joku syy,ettei vaan itsessäsi.Lapset ei hylkää  koskaan vanhempiaan,ellei ole syytä.Lapsia  ainakaan  ei voi  syyllistää.

Mahdoton tietää todellista tilannetta ja syitä lasten päätöksen takana. Tilanne voi silti olla myös lähtöisin toisen vanhemman harjoittamasta säännönmukaisesta vieraannuttamisesta toista vanhempaa kohtaan. Tällaisia kuvioita on nykyään erotilanteissa yhä useammin, jolloin lapsista tulee pelinappuloita ja kilpailun kohde ja jossa narsistinen tai muuten epävakaa vanhempi alkaa käännyttämään lapsia toista vanhempaansa kohtaan, kun lapset ovat otollisessa iässä. Tilannetta helpottaa, että tämä vanhempi jää esim. asumaan entiseen koko perheen kotiin ja antaa sopivasti lapsille/teineille periksi asioissa, jotka tietää toisen vanhemman esim. kieltävän tai ettei asia ole toiselle ok.

Manipuloinnista voi tulla todella rumaa ja joskus toinen kaikilla mittapuilla ihan hyvä vanhempi sivuutetaan ja ohitetaan pelissä täysin. Näitä käsitellään sovitteluissa, jotka joskus toimivat ja homma saadaan näin oikeille raiteille taas edes osittain. Viimeinen vaihtoehto on huonoimmillaan käräjäoikeus, jossa kuullaan lapsia myöten jokaista ja lopulta "tuomitaan" lapselle lähi- ja etävanhempi jne. Kaikki eivät halua lapsiaan lähteä tällaiseen prosessiin sekoittaa sairaan pelin jatkumona vaan luovuttavat, jotta lapset eivät enää enempää kärsisi ja nielevät yksin tuskansa. "Syrjäytetty" vanhempi jää järjestelmässä yleensä lopulta täysin yksin ja tuetta tuskassaan, vaikka olisikin pyrkinyt itse hoitamaan asiat kaikin puolin asiallisesti ja lapsia vahingoittamatta. Aiheesta löytyy nykyään kyllä jo ihan tietoa sekä kokemustietoa vieraannuttamisena toisesta vanhemmastaan-termillä.

Jokainen vanhempi voi kuvitella, miltä tällainen tilanne tuntuu kenestä tahansa normaalista lapsiaan rakastavasta vanhemmasta. Millainen tuska siitä elämään seuraa. Siinä vieraannutetussa vanhemmassa ei tarvi olla mitään vikaa, päinvastoin ovat varmasti usein liiankin kilttejä ja kunnollisia vanhempia. Kuka/millaiset ihmiset näitä tällaisia pelejä yleensäkin pyörittää? Ja jokainen voi pikkuisen näkemystä laajentamalla ymmärtää, miten peli toimii: annetaan lapselle/teinille sopivasti löysiä koko ajan, lupa asioihin joita toinen vanhempi on kieltänyt, ostetaan/maksellaan kalliita juttuja, tuodaan toinen vanhempi ja hänen toimintansa koko ajan huonossa valossa esille. Rikotaan säännönmukaisesti toisen vanhemman asettamia rajoja vastaan ja ohitetaan ne=vahvistetaan sen toisen vanhemman huonommuutta ja "hulluutta". Kukaan, joka ei ole tuossa sairaassa pelissä ollut itse mukana ei tiedä mitä se on. Siinä on turha huudella, että "minä tekisin siinä tapauksessa niin ja näin" ja "ei tuollainen ole mahdollista, kyllä siihen joku puuttuu". Ei toimi, eikä puutu.

Vierailija kirjoitti:

Ap, taidat olla "pitäisi osata päästää irti" ketjun ap? 

Jos äiti kaataa katkeruutensa ja tuskansa lasten niskaan, onko ihme, että lapset suojelevat itseään ottamalla etäisyyttä? 

totta vai tarua? Ap, vastaathan rehellisesti

Oletkohan minun äitini? En jaksa kuunnella miten äiti vihjailee kaikenlaista ja sillä tavalla haukkuu isääni. Minun ongelmani ei ole heidän parisuhteensa. En jaksa kuunnella miten äiti voivottelee kun en kerro hänelle mitään, en käy kylässä jne. Jos kerron jotain elämästäni, tulee joku "en tarkoita pahalla, mutta ei sinun kannata ja älä nyt suutu kun sanon, että ei se onnistu..." puhe. Ja aina on jotain negatiivista sanottavaa jostain ihmisestä. Miten sinä puhut lapsillesi ja exällesi? Etäännytätkö heidät?