Miten joillain on jo kolmekymppisenä syvät sibeliusrypyt?

Minulla on.. olen ollut hyvin huolestunut ja murehtimiseen taipuvainen jo lapsesta joten se nähtävästi näkyy noin :/  Olen 34

Voi varmaan osin olla ihon laadusta kiinni ja osin geeneistä. Lisäksi esim. auringosta ja silmien siristelystä. Katsoin että puolustusministeri Häkkäsellä oli aika syvä uurre kasvoissaan ikä kun huomioidaan.

Miksi joillakin tulee pystyryppyjä ja toisilla sitten vaakaryppyjä? Lisäksi miksi joiden suupielet ovat alaspäin?

Mitä väliä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on.. olen ollut hyvin huolestunut ja murehtimiseen taipuvainen jo lapsesta joten se nähtävästi näkyy noin :/  Olen 34

Minäkin olen huolestunut ja ahdistunut, mutta en sitten kai ilmeile.

Ap

Geeneissä on kaikki saneltu. Rypyt tai rypyttömyys. Muu on elettyä elämää.Toki kannattaa tavoitella omaa korkeinta potentiaaliaan ja uskoa elämään, mutta silti kaikki on lopulta kohtalon arpapeliä.

Geenit vaikuttaa ja ilmehtiminen.

Olisiko säveltäjä?

Geeneistä kiinni. Mulla periytyy vahvasti äidin suvusta, ne alkoi muodostumaan jo kun olin 23. 24-vuotiaana otin ensimmäisen kerran botuliinia silmien väliin, sen jälkeen ottanut noin kerran vuodessa. Olen nyt 35 eikä sibeliusryppyä. Molemmilla veljilläni taas on erittäin voimakkaat (parin vuoden ikäero). Tekee melkoisen eron yleisilmeeseen. Jatkan botuliinin ottamista niin kauan kuin sillä saa tuon pidettyä pois. Otsan vaakarypyt ja silmien harakanvarpaat eivät haittaa, ne ovat saaneet tulla ja olla rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Geeneistä kiinni. Mulla periytyy vahvasti äidin suvusta, ne alkoi muodostumaan jo kun olin 23. 24-vuotiaana otin ensimmäisen kerran botuliinia silmien väliin, sen jälkeen ottanut noin kerran vuodessa. Olen nyt 35 eikä sibeliusryppyä. Molemmilla veljilläni taas on erittäin voimakkaat (parin vuoden ikäero). Tekee melkoisen eron yleisilmeeseen. Jatkan botuliinin ottamista niin kauan kuin sillä saa tuon pidettyä pois. Otsan vaakarypyt ja silmien harakanvarpaat eivät haittaa, ne ovat saaneet tulla ja olla rauhassa.

35-vuotiaana jo harakanvarpaat pitemmän aikaa? Miten te oikein elätte??

Nämä vaikuttavat:

Kuiva ihotyyppi, tupakointi, auringossa oleminen jne.

Mulla näky varmaan jo parikymppisenä uurteet kulmien välissä. Nyt 38v. Oon luontaisesti koko ajan kulmat kurtussa varsinkin jos joku asia huolettaa tai edes mietityttää. Varmaan tässä iässä vois vielä joku botox-ruiske auttaa, mutta tavallaan oon aika tykästynyt mun otsaruttuun, siitä on tullut vähän niinkun olennainen osa mun habitusta.

Joillakin on synnynnäisesti ilmeettömät kasvot. Voi olla autismin kirjosta kysymys. Etenkin naiset pystyvät maskaamaan, niin ettei heidän autismiaan diagnosoida. Näillä ihmisillä ei ole aina kasvonilmeitä. Esim. kun he ovat omissa ajatksissaan, mitä tapahtuu usein, suu saattaa olla vähän auki.

Tämä joko "periytyy" voimakkaasti tai oppimisen kautta heidän lapsensakin saattavat olla suuta auki. Tämän vuoksi voi hampaat reikiintyä, kun kiille kuivuu.

Em. ihmiset pysyvät pitkään rypyttöminä, mutta koska kasvolihaksia ei käytetä, eivät he silti näytä ikäisiään nuoremmilta vaan päinvastoin. Naama alkaa roikkua.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on.. olen ollut hyvin huolestunut ja murehtimiseen taipuvainen jo lapsesta joten se nähtävästi näkyy noin :/  Olen 34

Noita sibeliusryppyjä (pystyrypyt kulmakarvojen välissä) kutsutaan huolirypyiksi. Että tulevat murehtimisesta.

Mene tiedä.

Ensimmäiset ikääntymisen merkit tulevat jo 25 vuotiaana. Ja vaikka et itse niitä huomaa niin muut kyllä huomaavat. Täyttä soopaa siis että sinulla ei olisi juonteita.

48v ei ole mitään ryppyjä edes nauraessa. Resting in bitch naamalla ei tule. Toiset ihmiset elää joka tunteen naamalla ja se kyllä näkyy. 

Ei ole enkä saa irvistämälläkään aikaiseksi. Ei mene otsakaan kurttuun, vaikka yritän. Yli nelikymppinen olen, ihoni on varmaan jotenkin erilainen kuin muilla.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäiset ikääntymisen merkit tulevat jo 25 vuotiaana. Ja vaikka et itse niitä huomaa niin muut kyllä huomaavat. Täyttä soopaa siis että sinulla ei olisi juonteita.

Minulla ei ole juonteita. Miten voisin olla huomaamatta?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Geeneistä kiinni. Mulla periytyy vahvasti äidin suvusta, ne alkoi muodostumaan jo kun olin 23. 24-vuotiaana otin ensimmäisen kerran botuliinia silmien väliin, sen jälkeen ottanut noin kerran vuodessa. Olen nyt 35 eikä sibeliusryppyä. Molemmilla veljilläni taas on erittäin voimakkaat (parin vuoden ikäero). Tekee melkoisen eron yleisilmeeseen. Jatkan botuliinin ottamista niin kauan kuin sillä saa tuon pidettyä pois. Otsan vaakarypyt ja silmien harakanvarpaat eivät haittaa, ne ovat saaneet tulla ja olla rauhassa.

35-vuotiaana jo harakanvarpaat pitemmän aikaa? Miten te oikein elätte??

Luultavasti hyvin kuiva ja ohut ihotyyppi, vahvat meikinpoistokemikaalit, auringossa oleskelu, tupakointi ja silmien siristely aiheuttaa aikaisen rypistymisen.

Minulla on 25 vuotta enemmän ikää, mutta olen rypytön ja hyvä iho  sillä minulla on aina ollut rasvainen ihotyyppi, enkä ole pessyt ihon omaa rasvaa kasvoilta pois muulla kuin haalealla vedellä. Meikkaan harvoin, niin ei tarvitse käyttää meikinpoistoaineita. Suvussa on  melanoomaa ja tyvi-ja okasolusyöpää, joten olen suojannut ihoni auringolta.

Minullakin ollut jo vuosia ja todella häiritsevät, kun aina näyttää vihaiselta. Olen nyt 43v. Huomaan, että pienenevät ja lähes katoavat, kun on hyvin nukkunut ja kosteuttanut ihon hyvin. Kyllä ne silti viimeistään taas illalla ovat esillä. 

Vierailija kirjoitti:

48v ei ole mitään ryppyjä edes nauraessa. Resting in bitch naamalla ei tule. Toiset ihmiset elää joka tunteen naamalla ja se kyllä näkyy. 

Välillä näkee haastatteluissa ihmisiä, jotka liikuttelevat otsaansa ja kulmiaan ikäänkuin säestääkseen puhettaan. Kulmakarvatkin liikkuu jollain niin, että alkupää ja loppupää ovat ihan erilliset toisistaan. En ymmärrä millä lihaksilla se tehdään. Emilia Clarke ja Eropäiväkirjat ohjelman yksi osallistuja tästä hyvä esimerkki.