Avioliitossa yksin hedelmöityshoitoihin?

Vierailija kirjoitti:

Siis mies ei olisi lapselle sosiaalinen isä? Kuulostaa järjettömältä. Lapsi menee ihan sekaisin. Mikä miehen suhde lapseen olisi? 

Miten se lapsi tuossa sen enempää sekaisin menee kuin esimerkiksi kahden isän perheessä?

"Vaan lapsi on tulossa minulle, se on tarkoitettu niin. Tunne on hyvin voimakas. Tiedän että se tapahtuu. Vaikea selittää, mutta ehkä joku teistä on joskus kokenut saman."

Se on vain tunne. Samoin kuin uni on vain uni. Ei kannata ripustautua niihin. Elämä itsessään on tarkoituksetonta. Luomme päässämme itse tarkoitukset. Minäkin luulin, että saan toisen lapsen. En saanut kaikesta yrityksestä huolimatta ja nyt mahdollisuuksia ei enää ole. 

Sinuna ehkä eroaisin muodollisesti ja myöhemmin menisin uudelleen naimisiin. Toteutuksen suhteen voit kokeilla, mitä haluat. Tautiriskit muissa kuin labrahoidoissa ovat suuret. 

Vierailija kirjoitti:

Avioliitossa se mies on automaattisesti isä.

Tämä. Näin se menee lain mukaan. 

Itsellä hiukan samanmoinen tilanne, tosin mies ei ole millään tasolla halukas, joten ero lienee ainoa ratkaisu. Täytyyköhän eron olla selvä/virallisesti voimassa, jotta hoitoihin pääsee vai voiko hoidot aloittaa jo eron mietintäajalla? Ikä painaa päälle ja tuntuu, että jokainen kuukausi lisää odottelua on liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä eroaisin ja hakeutuisin yksin hoitoihin. Lapsihan menee ihan sekaisin tuollaisesta, kun kotona on äidin aviomies, joka ei ole, eikä halua olla isä. Mietipä vain, mitä se tekee lapsen itsetunnolle. Nyt pitää ajatella sitä lasta.

Ei tuo eroa mitenkään uusperheistä. Läheskään kaikissa uusperheissä ei olla vanhempia kumppanin lapsille, vaan rooli voi olla juuri bonusaikuinen tai äidin kumppani. 

Ethän sitten kuitenkaan luule että mies on isä lapselle kenen isä se ei ole?

Missä on nyt ne naisten huudot että "ei vanhemmuus katso geenejä" ja "voit hyvin olla vanhempi vaikka lapsi ei ole geneettisesti sinun" mitkä kuulee aina kun miestä yritetään saada elättämään toisen miehen lapsi?

Ihan hyvin tässäkin tapauksessa nainen voisi ryhtyä hyväksi äitipuoleksi, mutta ei on aivan pakko saada oma lapsi

Minusta on tökeröä valittaa lapsen edusta tässä yhteydessä. Äiti tahtoo lapsen. Mielestäni lapsen etu täyttyy jo siinä. Jos äidillä sattuu olemaan mies, joka jakaa arkiasioissa kuormaa, niin sehän on vain plussaa. Monella on ihmeellisen mustavalkoisia näkemyksiä. Pitää olla joko itsenäinen yh tai loistava perhe-elämä, välimuodot eivät käy. Ei kaiken tarvitse olla täydellistä. 

Vierailija kirjoitti:

Missä on nyt ne naisten huudot että "ei vanhemmuus katso geenejä" ja "voit hyvin olla vanhempi vaikka lapsi ei ole geneettisesti sinun" mitkä kuulee aina kun miestä yritetään saada elättämään toisen miehen lapsi?

Ihan hyvin tässäkin tapauksessa nainen voisi ryhtyä hyväksi äitipuoleksi, mutta ei on aivan pakko saada oma lapsi

Jokainen on pääroolissa omassa elämässään. Silloin pitää isoissa asioissa miettiä, mitä itse haluaa. Ei niinkään sitä, mitä joku muu haluaa itsen haluavan. 

Olen saanut lapsen sinkkuna ilman miestä klinikan avulla, olin myös jonkin aikaa adoptiojonossa. Käsitykseni on, että molemmissa tapauksissa pitää elämäntilanteen olla vakaa, eli joko selkeästi sinkku tai sitten selkeästi riittävän kauan naimisissa ja yhdessä lapsettomuushoidoissa. Välimuotoja ei kai hyväksytä, koska ajatus on, että ei lasta vaihtuviin, epävakaisiin oloihin.

Koko ap:n tilanne on niin oudon kuuloinen, että ei kuulosta järkevältä hankkeelta.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni mies tosissaan hyppii ilosta lapsen saadessaan? Ap:n miehen toiminta ei poikkea mitenkään käytännössä monesta suomalaisesta perheestä- paitsi että ap:n mies on ääneen sanonut ettei halua lasta. Ap sanoi miehen kuitenkin hoitavan kotia ja olevan lapsenhoitajakin välillä, tekee reissutyötä - ei tuollainen kuvio lasta vahingoita. Ei mies lapselle varmasti päin naamaa sano että mene pois. Ap vaan hoitaa lasta suurimman osan ajasta ja maksaa kustannukset itse .

En lähtisi itse uusperhekuvioon ajatuksella, että sun ja mun lapset. Jos ollaan perheenä, pitäisi aikuisten osallistua lasten elämään tasapuolisesti, myös kustannuksissa. Ettei tule tilannetta, että jouluna toinen lapsi aukaisee paketista uudet lasketteluvälineet ja matkan ulkomaille laskettelemaan, toisen saadessa villasukat.

Kyse on kuitenkin loppuviimein siitä lasten lapsuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on tökeröä valittaa lapsen edusta tässä yhteydessä. Äiti tahtoo lapsen. Mielestäni lapsen etu täyttyy jo siinä. Jos äidillä sattuu olemaan mies, joka jakaa arkiasioissa kuormaa, niin sehän on vain plussaa. Monella on ihmeellisen mustavalkoisia näkemyksiä. Pitää olla joko itsenäinen yh tai loistava perhe-elämä, välimuodot eivät käy. Ei kaiken tarvitse olla täydellistä. 

Ei tämä ole mikään mielipidekysymys, vaan yhteiskunnan fakta, että välimuotoja ei sallita. Ja hyvä niin. 

Vierailija kirjoitti:

Olen saanut lapsen sinkkuna ilman miestä klinikan avulla, olin myös jonkin aikaa adoptiojonossa. Käsitykseni on, että molemmissa tapauksissa pitää elämäntilanteen olla vakaa, eli joko selkeästi sinkku tai sitten selkeästi riittävän kauan naimisissa ja yhdessä lapsettomuushoidoissa. Välimuotoja ei kai hyväksytä, koska ajatus on, että ei lasta vaihtuviin, epävakaisiin oloihin.

Koko ap:n tilanne on niin oudon kuuloinen, että ei kuulosta järkevältä hankkeelta.

 

Jos näin, niin ap:na hakisin muodollisen eron ja avaisin Tinderit ym. Joka viikonloppu yökerhoon + joka viikko treffeille. Tekisin varmaan itsekin näin, jos minulla ei olisi jo yhtä lasta (liikaa riskeerattavaa). 

Vierailija kirjoitti:

Minusta on tökeröä valittaa lapsen edusta tässä yhteydessä. Äiti tahtoo lapsen. Mielestäni lapsen etu täyttyy jo siinä. Jos äidillä sattuu olemaan mies, joka jakaa arkiasioissa kuormaa, niin sehän on vain plussaa. Monella on ihmeellisen mustavalkoisia näkemyksiä. Pitää olla joko itsenäinen yh tai loistava perhe-elämä, välimuodot eivät käy. Ei kaiken tarvitse olla täydellistä. 

Luojan kiitos hedelmäityshoidoissa ei ajatella sinun lailla vaan avioparin pitää olla hoidoissa yhdessä, yhteistä lasta hankkimassa. Sama juttu adoptiossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on tökeröä valittaa lapsen edusta tässä yhteydessä. Äiti tahtoo lapsen. Mielestäni lapsen etu täyttyy jo siinä. Jos äidillä sattuu olemaan mies, joka jakaa arkiasioissa kuormaa, niin sehän on vain plussaa. Monella on ihmeellisen mustavalkoisia näkemyksiä. Pitää olla joko itsenäinen yh tai loistava perhe-elämä, välimuodot eivät käy. Ei kaiken tarvitse olla täydellistä. 

Ei tämä ole mikään mielipidekysymys, vaan yhteiskunnan fakta, että välimuotoja ei sallita. Ja hyvä niin. 

Otin itse kantaa keskustelun mielipiteisiin, en lakiin. Lapsia voi yrittää tehdä muutenkin kuin klinikkojen kautta, jos soluja on. Ihan vaikka irtoseksillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on tökeröä valittaa lapsen edusta tässä yhteydessä. Äiti tahtoo lapsen. Mielestäni lapsen etu täyttyy jo siinä. Jos äidillä sattuu olemaan mies, joka jakaa arkiasioissa kuormaa, niin sehän on vain plussaa. Monella on ihmeellisen mustavalkoisia näkemyksiä. Pitää olla joko itsenäinen yh tai loistava perhe-elämä, välimuodot eivät käy. Ei kaiken tarvitse olla täydellistä. 

Luojan kiitos hedelmäityshoidoissa ei ajatella sinun lailla vaan avioparin pitää olla hoidoissa yhdessä, yhteistä lasta hankkimassa. Sama juttu adoptiossa. 

Niin sitten vaan eroamaan, irtoseksit kehiin, lapsen synnytys jos hyvin käy ja uudelleen naimisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on tökeröä valittaa lapsen edusta tässä yhteydessä. Äiti tahtoo lapsen. Mielestäni lapsen etu täyttyy jo siinä. Jos äidillä sattuu olemaan mies, joka jakaa arkiasioissa kuormaa, niin sehän on vain plussaa. Monella on ihmeellisen mustavalkoisia näkemyksiä. Pitää olla joko itsenäinen yh tai loistava perhe-elämä, välimuodot eivät käy. Ei kaiken tarvitse olla täydellistä. 

Ei tämä ole mikään mielipidekysymys, vaan yhteiskunnan fakta, että välimuotoja ei sallita. Ja hyvä niin. 

Otin itse kantaa keskustelun mielipiteisiin, en lakiin. Lapsia voi yrittää tehdä muutenkin kuin klinikkojen kautta, jos soluja on. Ihan vaikka irtoseksillä.

Ap:n mies varmaan tykkää ap:sta harrastamassa irtoseksiå kun häntä ei miellytä edes ajatus vieraiden miesten sukusolujen käytöstä hoidossa. Kukapa mies ei haluaisi vaimoltaan seksitautia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on tökeröä valittaa lapsen edusta tässä yhteydessä. Äiti tahtoo lapsen. Mielestäni lapsen etu täyttyy jo siinä. Jos äidillä sattuu olemaan mies, joka jakaa arkiasioissa kuormaa, niin sehän on vain plussaa. Monella on ihmeellisen mustavalkoisia näkemyksiä. Pitää olla joko itsenäinen yh tai loistava perhe-elämä, välimuodot eivät käy. Ei kaiken tarvitse olla täydellistä. 

Ei tämä ole mikään mielipidekysymys, vaan yhteiskunnan fakta, että välimuotoja ei sallita. Ja hyvä niin. 

Otin itse kantaa keskustelun mielipiteisiin, en lakiin. Lapsia voi yrittää tehdä muutenkin kuin klinikkojen kautta, jos soluja on. Ihan vaikka irtoseksillä.

Ap:n mies varmaan tykkää ap:sta harrastamassa irtoseksiå kun häntä ei mi

Eiköhän tuokin ole sovittavissa. Jotkut miehet jopa tykkäävät sitä paitsi, että vaimo käy vieraissa. "Hänelle sopii kuitenkin että minä saan lapsen keinohedelmöityksellä lahjoittajan soluilla."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen saanut lapsen sinkkuna ilman miestä klinikan avulla, olin myös jonkin aikaa adoptiojonossa. Käsitykseni on, että molemmissa tapauksissa pitää elämäntilanteen olla vakaa, eli joko selkeästi sinkku tai sitten selkeästi riittävän kauan naimisissa ja yhdessä lapsettomuushoidoissa. Välimuotoja ei kai hyväksytä, koska ajatus on, että ei lasta vaihtuviin, epävakaisiin oloihin.

Koko ap:n tilanne on niin oudon kuuloinen, että ei kuulosta järkevältä hankkeelta.

 

Jos näin, niin ap:na hakisin muodollisen eron ja avaisin Tinderit ym. Joka viikonloppu yökerhoon + joka viikko treffeille. Tekisin varmaan itsekin näin, jos minulla ei olisi jo yhtä lasta (liikaa riskeerattavaa). 

Niin minäkin tekisin, että eroaisin oikeasti ja virallisesti. Pitää siis myös muuttaa erilleen, avoparit eivät pääse hoitoihin.

Ymmärrän kovaa vauvakuumetta, sellainen minullakin oli ja näyttää olevan ap:llakin. Siinä mennään vaikka läpi harmaan kiven. Näin sivustakatsojana ap:n isoin ongelma on tuo huono mies.

Lisäksi on pakko sanoa, että koska yksinhuoltajana on aina raskasta, niin vielä raskaampaa siitä tulisi, jos onkin oikeasti naimisissa lusmumiehen kanssa uusperheessä, jossa se mies kieltäytyisi olemasta vanhempi minun lapselleni, mutta olisi sitä omille lapseilleen ja odottaisi esim, että minä tekisin kotitöitä kaikkien hyväksi. Ennustaisin pikaista eroa vauvavuoden aikana siinä tilanteessa, se epäreiluuden ja miehen vapaamatkustajuuden kokemus olisi niin paha. Jos oikeasti haluaa olla sen miehen kanssa vielä jostain ihmeen syystä, niin pitäisi sitten vaan ensin erota kunnolla ja jälkikäteen vaan deittailla omista asunnoista käsin.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tässä kuviossa on lapsen etu? Ei mikään. Tämä on minäminä-ap:n ns. koska minä haluan-juttu. 

Eikös kaikki muutkin tee lapsia vain siksi että haluavat ? Lapsen tekeminen on monesti aikuisen oma itsekäs tahto . Miten me voimme sanoa että ap ei olisi rakastava ja hyvä äiti ?