Hyviä Ärsyttävä ilmiö: julkkikset, jotka mainostavat alkoholiongelmaansa, vaikka heillä ei alkoholiongelmaa ole.
Jälleen oli Hesarissa uusi kolumni aiheesta:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009915870.html
Itselläni on oikeasti alkoholiongelma ja taistelu asian kanssa on päivittäistä, vaikka raittiina olen jo 4 kuukautta ollutkin. Siksi jotenkin suunnattomasti nyppii nämä ihmiset, jotka kovaan ääneen toitottavat alkoholiongelmaansa, jos muutamana iltana viikossa pari annosta ottavat. Nämä ihmiset eivät nimittäin voi oikeasti ymmärtää mitään siitä taistelusta, jota me oikeat alkoholistit käymme.
Kommentit (76)
Pitääkö olla alkoholiongelma"oikein", jotta voi olla alkoholiongelma?
Tavallaan ymmärrän pointtisi ja täysin selvää on tietysti se, että esim. ko. kolumnistin on takuulla huomattavasti paljon "aitoja alkoholisteja" helpompi olla ilman alkoholia, koska hänellä ei tietenkään noilla määrillä mitään fyysistä riippuvuutta ole. Toisaalta kuitenkin pidän tervetulleena sitä, että alkoholiongelman määritelmä on suomalaisessa keskustelussa laajentunut. Ulkoapäin ei siis kukaan voi määritellä esim. mitään tiettyä annosmäärää viikossa, jonka nautittuaan ihmisellä on oikeus sanoa olevansa alkoholiongelmainen.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö olla alkoholiongelma"oikein", jotta voi olla alkoholiongelma?
No ainakaan minun mielestä kolumnistin nauttimat pari annosta muutaman kerran viikossa ei millään muotoa voi täyttää alkoholiongelman määritelmää.
Millä tavalla itse määrität alkoholiriippuvaisuuden?
Olen itse miettinyt, että onko alkoholi liian tärkeä rentoutumisen keinona itsellä ja voiko johtaa alkoholismiin, vaikka ei nyt mielestäni ole fyysistä riippuvaisuutta.
Jokainen määritelköön alkoholiongelmansa minun puolesta itse, mutta se, että nämä muutaman viikkoannoksen "alkoholistit" tulevat antamaan neuvoja oikeille alkoholisteille esim. raitistumisessa on kyllä täysin sietämätöntä. Yhtä sietämätöntä kuin se, että rikas tulee köyhälle kertomaan säästövinkkejä.
Viime vuosilta muistan ainakin puolenkymmentä julkkista, jotka ovat ilmoittaneet raitistuneensa ja olevansa entisiä alkoholisteja. Ja heillä kaikilla annosmäärät ovat olleet juurikin ehkä sen kymmenen viikossa.
No onkohan asia noin mustavalkoinen? Että pitää ryypätä täysillä, ennen kuin se lasketaan ongelmaksi?
Tuli mieleen masennukseen vertaaminen, sitäkin on eritasoisia. Voiko vakavasti masentunut sanoa lievemmin masentuneelle, ettei sillä oo oikeaa masennusta?
Rasilalla oli todellinen alkoholiongelma.
Vierailija kirjoitti:
Viime vuosilta muistan ainakin puolenkymmentä julkkista, jotka ovat ilmoittaneet raitistuneensa ja olevansa entisiä alkoholisteja. Ja heillä kaikilla annosmäärät ovat olleet juurikin ehkä sen kymmenen viikossa.
Kymmenen alkoholiannosta viikossa jatkuvana kulutuksena on kyllä selkeästi päihdeongelma. Suomessa alkoholin ylikulutus on niin normalisoitua, että tietysti jonkun mielestä tuommoisessa ei ole mitään outoa. Meidän "yhteiskunnalla" on kuitenkin se tosiasiallisin ongelma, koska täällä on normaalia vetää sellaiset kännit, ettei seuraavana päivänä muista mitään tai oksentaa darrassa (eli alkoholimyrkytyksen jälkeen). Monissa muissa maissa ihan oikeutetusti tuo ei ole mitään normaalia viikonloppujuhlimista.
Sinkkuelämää-sarjan näyttelijä jo aikanaan ärsytti, kun oli mukamas juomaton alkoholisti. Joskus 15-20 vuotta aiemmin oli juonut muutaman drinksun liikaa. Ihme pelleilyä.
Naurettava ilmiö. Sen sijaan äärimmäisen hienoa on se, että Suomessa puhutaan nykyisin paljon ns. valkokaulusalkoholisteista, joiden alkoholismia kukaan ulkopuolinen ei edes huomaa. Heitä on Suomessa vähintäänkin kymmeniä tuhansia (allekirjoittanut mukaanlukien). Ihminen nimittäin oikeasti voi saada toleranssissa alkoholiin sitä vuosikausia kuluttamalla sille asteelle, että kymmenen annosta päivässä ei tunnu enää missään eikä suuremmin vaikuta työtehoon, perhe-elämään tms. Se on tavallaan pelottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen määritelköön alkoholiongelmansa minun puolesta itse, mutta se, että nämä muutaman viikkoannoksen "alkoholistit" tulevat antamaan neuvoja oikeille alkoholisteille esim. raitistumisessa on kyllä täysin sietämätöntä. Yhtä sietämätöntä kuin se, että rikas tulee köyhälle kertomaan säästövinkkejä.
Tämä on täysin ymmärrettävää. Aiemmassa kommentissa vertasin aihetta masennukseen, niin sitä vois käyttää tähänkin; lievemmästä masennuksesta liikunnalla ja/tai elämäntapoja muuttamalla parantunteet saattaa suositella sitä yleisesti masentuneille, jonka monet vakavasti masentuneet kokee sietämättömänä
Vierailija kirjoitti:
No onkohan asia noin mustavalkoinen? Että pitää ryypätä täysillä, ennen kuin se lasketaan ongelmaksi?
Tuli mieleen masennukseen vertaaminen, sitäkin on eritasoisia. Voiko vakavasti masentunut sanoa lievemmin masentuneelle, ettei sillä oo oikeaa masennusta?
Minusta lievästi masentunut ei missään nimessä voi asettaa itseään samaan tilanteeseen vaikeasti masentuneen kanssa, koska hänen kokemuksensa ko. sairauden kanssa on täysin erilaiset.
Ehdottomasti on alkoholiongelma, jos ei esimerkiksi handlaa sosiaalisia tilanteita ilman sitä yhtä lasillista. Kertoo siitä, ettei ihminen hallitse omaa juomistaan, koska tarvitsee alkoholia ollakseen sosiaalinen.
Eihän heidän ongelmansa poista sinun ongelmaasi, AP. Onhan kaikkia sairauksia eri tasoisia, mutta ne ovat sama sairaus. Yleensä nimenomaan tuo kolumnistin kuvailema tilanne on se ensimmäinen aste siihen, että riippuvuus kehittyy, kun arjessa ei enää täysin pärjää ilman
Ja usein nämä julkkikset ilmoittavat vain laittaneensa korkin kiinni. Eivät tarvitse ulkopuolista apua alkoholismiin tai retkahda uudelleen, kuten moni tavan tallaaja.
Vierailija kirjoitti:
Viime vuosilta muistan ainakin puolenkymmentä julkkista, jotka ovat ilmoittaneet raitistuneensa ja olevansa entisiä alkoholisteja. Ja heillä kaikilla annosmäärät ovat olleet juurikin ehkä sen kymmenen viikossa.
10 annosta viikossa, ei j u m a l a u t a. Mulla on kaveri jolla on oikea alkoholiongelma, hänen annosmäärät on ~25 olutta päivässä. :D
Vierailija kirjoitti:
Kymmenen alkoholiannosta viikossa jatkuvana kulutuksena on kyllä selkeästi päihdeongelma.
Ei ole, mikäli terveysviranomaisten suosituksia on uskominen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen määritelköön alkoholiongelmansa minun puolesta itse, mutta se, että nämä muutaman viikkoannoksen "alkoholistit" tulevat antamaan neuvoja oikeille alkoholisteille esim. raitistumisessa on kyllä täysin sietämätöntä. Yhtä sietämätöntä kuin se, että rikas tulee köyhälle kertomaan säästövinkkejä.
Tämä on täysin ymmärrettävää. Aiemmassa kommentissa vertasin aihetta masennukseen, niin sitä vois käyttää tähänkin; lievemmästä masennuksesta liikunnalla ja/tai elämäntapoja muuttamalla parantunteet saattaa suositella sitä yleisesti masentuneille, jonka monet vakavasti masentuneet kokee sietämättömänä
Toisaalta elämäntavat ja liikunta auttavat kaikkeen masennukseen, mutteivät tietty sitä yksinään paranna. Mutta ne ovat yksi hoitotoimenpide jokaisen masennuspotilaan kohdalla, koska auttavat oireisiin. Toki jokuhan tarvitsee niiden lisäksi vaikka vielä lääkkeitä ja sähköhoitoa, mutta liikuntaa suositellaan silti vakavaankin masennustilaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onkohan asia noin mustavalkoinen? Että pitää ryypätä täysillä, ennen kuin se lasketaan ongelmaksi?
Tuli mieleen masennukseen vertaaminen, sitäkin on eritasoisia. Voiko vakavasti masentunut sanoa lievemmin masentuneelle, ettei sillä oo oikeaa masennusta?
Minusta lievästi masentunut ei missään nimessä voi asettaa itseään samaan tilanteeseen vaikeasti masentuneen kanssa, koska hänen kokemuksensa ko. sairauden kanssa on täysin erilaiset.
Ei varmasti voikaan, enkä mielestäni sitä väittänytkään. Pointtina oli lähinnä apn kirjoitukseen ja siihen vastaaminen, että vaikka joku olis vähemmän jotain, niin se ei tarkoita etteikö se vois olla sitä.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä.