Mies ei puhu MISTÄÄN
Kertokaa, onko tämä parisuhde teidän mielestä jotenkin outo..
Tunnen miehen jo 3v aikaisemmin, kun alettiin seurustelemaan. Kaverina en ikinä huomannut, että olisi näin huono puhumaan.. No suhde kuitenkin muuttui vakavammaksi ja ollaan kohta 2v seurusteltu.
Mies ei puhu mistään. Siis mistään vakavista aiheista. Kevyistä hyvistä aiheista voi kyllä papattaa sydämensä kyllyydestä. Jos tulee riita, alkaa 3pvä mökötys mikä on ärsyttävää. Nykyään ymmärrän, että mies ei ehkä tee sitä tahallaan, mutta ei osaa mitään muuta eikä ymmärrä asiaa ongelmana, jolloin ei käytöstään voi muuttaakaan.. Vakavasta keskustelusta ei ikinä tule mitään, hän mököttää ja lopulta asiat palaa ennalleen kun mitään ei olisi tapahtunutkaan.. Tuntuu teennäiseltä ja asioita kasaantuu omaan päähäni, kun niitä ei käydä läpi. Nykyään olenkin pakottanut, että tästä puhutaan kun olet valmis eikä vaan anneta olla.. Mies aina ottaa asian lopulta puheeksi sanoilla "Sä halusit puhua?" Mikä myös tuntuu pahalta, koska silloin asia taas vieritetään minun vastuulle. Minä aina hoidan puhumistilanteet ja yritän selvitellä asiat, tuntuu että parisuhteen vetäminen on minun vastuulla.
Mies on kuin loukattu pieni lapsi, kun jotain hankalaa tapahtuu. En ymmärrä miten kukaan voi mennä noin lukkoon tai pois tolaltaan!
Ja nyt olen huomannut, etten enää itsekään uskalla puhua.. Tai ottaa asioita puheeksi. Pelkään suuttumista, pelkään mykkäkoulua tai koen jokatapauksessa, ettei toinen halua puhua.
Ja taas se legendaarinen, muuten mies on kiva ja huolehtivainen enkä olisi näin pitkälle muuten jaksanut katsoa häntä! Mutta tuntuu välillä, etten tunne koko ihmistä ja pelkään, että jossain vaiheessa mulla tulee mitta täyteen etten jaksa edes yrittää.
Mutta nyt viimeisenä esimerkkinä, lopetin minipillerit viime maaliskuussa, kun verenpaine nousi, painoa +20kg, kuumia aaltoja ja mielialassa ongelmia. Kaikki nämä helpotti pillerit lopetettua, painoa pitäisi vielä tiputtaa. En enää halua hormonaalista ehkäisyä, minulla on ollut 2 veritulppaakin ja päätin, että nyt riittää. Painonnousu oli myös niin suurta, että joutuisin lopettamaan minulle tärkeän harrastuksen (Ratsastus). Kuparikierukasta en tiedä, runsaat menkat on niin se vähän mietityttää.
Ilmoitin miehelle, että nyt kävi näin ja että on keksittävä jotain muuta. Siihen loppui meidän seksin harrastaminen, eli nyt joku 9kk oltu harrastamatta. Suuseksiä toisinaan kyllä niin, että molemmat saa.. Mutta se ei kuitenkaan ole sama asia ja vienyt vähän fiilistä itseltä koko hommasta.
Syy, miksi en itse asiasta puhunut enempää oli se, että ajattelin, että piruvie se en ole taas minä joka tästä asiasta keskustelee! Mutta näköjään se olen jälleen kerran taas minä, sillä mies ei ole sanallakaan ottanut asiaa puheeksi! Jotenkin kai turhaan oletin, että kondomi olisi pienempi paha kuin kokonaan selibaatti.
Ja missään nimessä kyse ei ole siitä, että mies ei saa aikaiseksi ostettua.. Mies ostelee jatkuvasti kaikkea, joudun varomaan sanojani, koska jos sanon, että hitto patterit on loppu, niin aivan varmasti seuraavana päivänä viimeistään niitä tästä taloudesta löytyy.
JATKUU SEURAAVASSA KOMMENTISSA.
Kommentit (111)
Kyllä, tuo parisuhde on meidän mielestä jotenkin outo.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan pystyisi olemaan miehen kanssa, joka ei puhu. Itselläni on kierukka, ja se toimii todella hyvin!
Kierukka ja keskustelu. Luuska.
Pillereitä ei saa enää veritulpan jälkeen käyttää koskaan, joten vastaan että keksitty tarinointi
Tasavertaiselta suhteeltahan tuo vaikuttaa. Toinen ei osaa puhua, toinen ei osaa kirjoittaa.
"Tunnen miehen jo 3v aikaisemmin, kun alettiin seurustelemaan."
Puolisoni ei myöskään osaa puhua. Menee ihan lukkoon erimielisyyksistä ja jos olen vihainen jostain, hänellä menee pasmat ihan sekaisin. Joskus on sitten pakko puhua vaikeista asioista ja silloin niitä keskusteluja käydään osittain viesteillä ja osittain puhumalla, niin mies pystyy sanomaan mielipiteitään ääneen. On aina ollut vähän ujo ja lapsuudenperheestä jäänyt traumat vanhempien riidoista. Vuosien sorkkaraudalla vääntämisen tulos tämäkin määrä puhumista
Näin keski-ikäisen kokemuksella tulee oma nuorempi minä mieleen. Heivaa nyt tuo mies jo mäkeen. Rimasi korkeus on onneton.
Ei NUO ASIAT PUHUMALLA PARANE. Ihan sama saatko puhuttua vai et. Mies on mikä on. Ota tai jätä. Suosittelen jättämään. Toki sinun pitää voida kokea suhteessa olosi sellaiseksi, että voit puhua, mutta tuon nykyisen suhteen ongelmat ovat puheen ulottumattomissa. Tein nuorempana sen virheen, etten osannut lähteä ajoissa. Koska itse kehitin itseäni ja panostin suhteeseen, kuvittelin toiselta samaa. Mies keskimäärin on mitä on ja asettuu sellaisenaan suhteeseen ja antaa puheen mennä toisesta korvasta ulos.
En ihmettelisi, jos mies olisi narsisti tai muu luonnevikainen. En ihmettelisi, jos sinun lapsuuskodissasi sinun tarpeistasi ei olisi pidetty asianmukaisesti huolta.
Täysin puhumattomasta miehestä on kokemuksia - nimittäin isästäni. Tällä perhetaustalla voin sanoa, että mitään hyvää ei seuraa.
Puhumattomat voivat olla aleksityymikkoja, ja heitähän on noin kymmenen prosenttia ihmisistä.He eivät tunnista tunteita, joten ei ole mitään puhuttavaakaan. Minkäänlainen yritys käsitellä asioita tulkitaan jopa riitelyksi. Suhteessa ja perheessä muut jäävät puhumattoman aleksityymikon kanssa täysin yksin, tuhoisin seurauksin.
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä naisia :D
Voi teitä miehiä. Tiedätkö kun miehelle tekee samoin niin valitus on kovempi. Te ette kestä hetkeäkään sitä käytöstä itseänne kohtaan miten kohtelette naisia.
Miksi pitää alunperinkään riidellä tai tapahtua jotain hankalaa? En käsitä.
Vierailija kirjoitti:
Täysin puhumattomasta miehestä on kokemuksia - nimittäin isästäni. Tällä perhetaustalla voin sanoa, että mitään hyvää ei seuraa.
Puhumattomat voivat olla aleksityymikkoja, ja heitähän on noin kymmenen prosenttia ihmisistä.He eivät tunnista tunteita, joten ei ole mitään puhuttavaakaan. Minkäänlainen yritys käsitellä asioita tulkitaan jopa riitelyksi. Suhteessa ja perheessä muut jäävät puhumattoman aleksityymikon kanssa täysin yksin, tuhoisin seurauksin.
Olen aleksityymikko, mutta en idiootti. Tiedän miten ihmisten kanssa pitää olla ja teen niin.Isäsi oli mulkvisti ei muuta. Käytös on valinta.
Mä kyllä ihmettelen että miksi ap hakemalla hakee jotain konfliktia? Jos te olette molemmat töissä ja talo pysyy suht puhtaana, niin mikä helvetti sun ongelma oikein on?
Luin tekstisi.
Lainaus tekstistäsi: Mies aina ottaa asian lopulta puheeksi sanoilla "Sä halusit puhua?" Mikä myös tuntuu pahalta, koska silloin asia taas vieritetään minun vastuulle. Minä aina hoidan puhumistilanteet ja yritän selvitellä asiat, tuntuu että parisuhteen vetäminen on minun vastuulla.
Mielestäni asennoidut huonosti. Mies kuitenkin suostuu puhumaan ja hän tekee sen omalla tavallaan. Sinä ylitulkitset ja takerrut epäolennaisiin kuin vain keskittyisit siihen, että nyt puhutaan. Hän harjoittelee puhumista, opettelee uutta, joten tuskin sinä kaksivuotiaankaan kanssa olisit niin jyrkkä häntä tai itseäsi kohtaan. Vahvempi joutuu vetämään niin kauan kuin toisen oppii saman. Anna hänelle mahdollisuus.
Olet selkeästi itsenäinen, käytännöllinen ja organisoiva. Niin vaikuttaa myös miehesikin olevan. Se kaikki liimaa teitä toisiinne. Kirjoitit: "Mies ostelee jatkuvasti kaikkea, joudun varomaan sanojani, koska jos sanon, että hitto patterit on loppu, niin aivan varmasti seuraavana päivänä viimeistään niitä tästä taloudesta löytyy."Kysymykseni sinulle ap onkin, että jos mies haluaa hoitaa asiat heti sinä otat siitäkin vastuun ja suorastaan koet tarvetta konrtoloida hänen tapaansa toimia niin, mutta hieman sokerihuurrutellen peittelet sen siihen miten miehelle ei uskalla sanoa mitään. Jos se on hänen tapansa huolehtia sinusta ja kodistanne anna hänen toimia niin. Toinen vaihtoehto olisi, ettei mies tee mitään. Valitse kivempi vaihtoehto ja anna miehesi olla oma yksilönsä siinä asiassa. Tuskin hän ihan mitä tahansa hankkii?
Koska olet terveytesi vuoksi joutunut jättämään minipillerit, ja jonka ymmärtää, tiedotit vain asiasta miehellesi ja sinulla on nyt suunnitelmia, miten homman pitäisi jatkua. Ei se niin mene. Mies on vain kuunnellut ja jäänyt miettimään asiaa yksin. Mitä pitemmälle keskustelua vitkutat sen ahdisavammaksi tilanne muuttuu. Ratkaiskaa ehkäisy ja tarpeenne yhdessä. SEksi on kahden vapaaehtoista läheisyyttä, eikä kumpikaan ole valta-asemassa sitä harrastaessa.
Suosittelen, että mietit myös oletko ehkä liiankin kova ottamaan vastuuta? Hellitä vähän ja ota rennosti. Ole kärsivällisempi ja anna toiselle aikaa miettiä. JOskus on hyvä varata aika ja päivä keskustelulle sekä alustaa sitä siinä vaiheessa, että toinen ehtii miettimään valmiiksi omia ajatuksia. Kaikki eivät osaa puhua ja avautua kuin sinä. Miehesi on kuvauksesi perusteella sellainen. Ns mökötys voi olla oire epävarmuudesta ja kelpaako hän sinulle. MÖkötys suojaa ja toimii hyökkäyksenä toista kohtaan, vaikka sydän särkyisi,
Onnea eteenpäin!
Jos puhut kuten kirjotat niin ei kukaan halua puhua "syvällisemmin" sun kanssa. Ongelma on sulla ei miehellä
Palstatermejä käyttäen: olet suhteessa mieslapsen kanssa ja paras mitä voit nyt tehdä on jätä se sika.
Mitä teille pitää puhua? Puhukaa itse mistä pitää puhua. Ei teidän ajatuksia kukaan lue. Eikö se riitä että jutustellaan rennosti ja pari kertaa viikossa kunnon pano pilluun syvälle lasketaan spermat ja rentoutetaan kalu ja kuset perään.
Minipillereitä saa käyttää vaikka ollut veritulppa, mutta kun niistäkin tuli oireita.
Ja ei siis tapahdu mitään hankalaa, muuta kun jos on joku asia mistä pitäisi puhua, niin se on miehelle hankalaa josta seuraa mökötys ja loukkaantuminen. Hänelle siis hankalat asiat eivät ole minulle hankalia.
Tuo kuulosti tutulta, että mies ei tunnista tunteita. Jos yritän puhua vakavasti, mies ottaa sen nimenomaan riidanhaastamisena ja ajattelee, että olen vihainen. Olen oikeasti muuten aika rento ihminen enkä mikään niuhottaja.
Ja kyllä, lapsuuteni oli melko huono.
AP
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni ei myöskään osaa puhua. Menee ihan lukkoon erimielisyyksistä ja jos olen vihainen jostain, hänellä menee pasmat ihan sekaisin. Joskus on sitten pakko puhua vaikeista asioista ja silloin niitä keskusteluja käydään osittain viesteillä ja osittain puhumalla, niin mies pystyy sanomaan mielipiteitään ääneen. On aina ollut vähän ujo ja lapsuudenperheestä jäänyt traumat vanhempien riidoista. Vuosien sorkkaraudalla vääntämisen tulos tämäkin määrä puhumista
Minkä takia sinun pitää olla vihainen sille? Käyttäydy sivistyneesti ja aikuismaisesti. Pikkulapset itkee, inisee ja vihastuu, koska eivät hallitse tunteitaan.
Nauti hiljaisuudesta, ap.