Kuinka todennäköistä on että lapselle tulee joku kehitysvamma josta ei ennen syntymää saa tietää?

Näkyykö fragile ulkonäössä vai enempi henkisenä? Onko eri asia kuin autismi?

20 vuotta sitten opiskellessani, perehdyin downin syndroomaan...asia on selvä: mitä vanhemmaksi tullaan, sitä hitaampaa on solujen jakautuminen ja uusiutuminen.  Kun ajatellaan, miten nopeaa on sikiön kehitys ihmiseksi, se on uskomatonta! Tehkää lapset nuorina tai hyväksykää lapsenne ainutkertaisina.  

Esim autismin kirjo on suht yleistä, ja sehän ei selviä aikaisintaan kuin vasta pikkulapsi-iässä vaikka olisi syväkin autismi.

Itse olen työskennellyt vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten parissa sekä suvussa/tuttavapiirissä on myös vammaisia. Voin sanoa, että en koskaan jaksaisi omaishoitajana vammaisen lapsen kanssa! On muuten todella sitovaa ja rankkaa puuhaa.

Voi vammautua esim onnettomuudessa Tässä ohjelma Marikasta joka vammautui vakavasti liikenneonnettomuudessa 2003 olessaan 2,5 vuotias.  Marika oli normaali terve lapsi joka menetti puhe ja liikuntakykynsä kolarissa

Vierailija kirjoitti:

Näkyykö fragile ulkonäössä vai enempi henkisenä? Onko eri asia kuin autismi?

Sekä että, mutta ennen kaikkea henkisenä. Osaavat olla rasittavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkyykö fragile ulkonäössä vai enempi henkisenä? Onko eri asia kuin autismi?

Sekä että, mutta ennen kaikkea henkisenä. Osaavat olla rasittavia.

Niin ja väkivaltaisia!

Vierailija kirjoitti:

Synnytysturvallisuus on romahtanut. Seurauksena vaurioita vauvoille ja äideille. 

Synnytysturvallisuushan on nimenomaan huippuluokkaa Suomessa nykypäivänä!

Vierailija kirjoitti:

Geenitestillä voi testata myös spesifisti jos tietää, että on vaikkapa jonkun periytyvän kantaja. Esim fragile x näkynee, jos ottaa niptin ja testaa nimenomaan fragile x testillä. Tutuilla eka lapsi oli fragile x ja toisessa raskaudessa sitten testasivat että onko tälläkin. (Ei ollut)

Yleisesti ottaenhan aika epätodennäköistä on mikään geneettinen tai muu vammautuminen. 

Noin 1 prosentti väestöstä on kehitysvammaisia. Yleisintä on lievä kehitysvammaisuus.

Siis todennäköisempää on saada ihan normaalisti kehittyvä lapsi, mutta esimerkiksi kehitysvammaisia on jotain alle yksi prosentti väestöstä Suomessa, joten ainakin alle 1/100 on todennäköisyys.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää ja huomata, että ihan normaalisti kehittynyt lapsi voi vammautua pysyvästi vaikka 10-vuotiaana, joten kaikenlaiseen vanhemmuuteen pitää kyetä jos lapsia aikoo tehdä. Myös ihan normaalisti kehittynyt lapsi voi saada esim. mielenterveysongelmia, kuten itsetuhoisuus, syömishäiriö jne. jotka vaativat paljon valvontaa ja kuormittavat vanhempaa tavalla, jota ei usein voi kuvitella etukäteen (ja hyvä ettei voi).

Lapsia ei missään nimessä kannata tehdä minän jatkeeksi, eli ajatuksena, että lapsi ikään kuin tulee heijastamaan omaa erinomaisuutta kasvattajana ja ihmisenä. Lapsia tehdään kun uskotaan, että he tuottavat itselle iloa ja on omasta mielestä voimavaroja heille antaa hyvä arki ja pohja kasvulle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fraxile X:n voi testata geenitestillä yksityisellä. Googleta NIPT-testi. Kaikkea ei voi tutkia kuitenkaan. 

Siis niin mutta tuohan fraakile x selviää vasta silloin kun lapsi on jo syntynyt. Ei syntynyttä lasta voi enää abortoida. Sitä tässä vähän hain takaa.

Fragile x vaatii käsittääkseni, että äiti on itse geenin kantaja, eli voit itse käydä geenitestissä jo ennen kuin alat edes lasta yrittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Geenitestillä voi testata myös spesifisti jos tietää, että on vaikkapa jonkun periytyvän kantaja. Esim fragile x näkynee, jos ottaa niptin ja testaa nimenomaan fragile x testillä. Tutuilla eka lapsi oli fragile x ja toisessa raskaudessa sitten testasivat että onko tälläkin. (Ei ollut)

Yleisesti ottaenhan aika epätodennäköistä on mikään geneettinen tai muu vammautuminen. 

Noin 1 prosentti väestöstä on kehitysvammaisia. Yleisintä on lievä kehitysvammaisuus.

Sitten on vielä ne ns heikkolahjaiset, joille ei ole edes tehty mitään testejä diagnoosia varten. Plus mm aspergerit, jotka kuuluvat autismin kirjoon, mutta ei lueta kehitysvammaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkyykö fragile ulkonäössä vai enempi henkisenä? Onko eri asia kuin autismi?

Sekä että, mutta ennen kaikkea henkisenä. Osaavat olla rasittavia.

Voivat olla, mutta voivat olla myös tosi ihania ihmisiä. Itse tunnen erään fragile x -ihmisen ja hän on ajoittaisesta rasittavuudestaan huolimatta upea persoona.

Itse ole ollut töideni puolesta tekemisissä fragile x:ien kanssa. Kehitysvamma näyttäytyy nimenomaan henkisellä puolella vaikka fyysisiä merkkejäkin on (mm isot korvat ja "peikkomaisuus").

Näiden älykkyys ja henkinen kehitys jää suurinpiirtein uhmaikäisen tasolle. Kiukunpuuskia on herkästi, uhmaa, tavaroiden heittelyä, lyömistä, puremista, ulosteilla sotkemista jne. Yrittävät "varastaa" ruokaa, ottavat toisilla. Sanallinen  ulosanti jää heikoksi ja yksipuoliseksi. Tässä nyt jotain yleistä tästä syndroomasta.

Suunniteltu sektio on turvallinen tapa syntyä. Ja jos puoliso on ulkomaalainen, geenit paranee. Mitä sekoittuneemmat, sen parempi. Suomalaisilla on paljon kansantauteja.

Vierailija kirjoitti:

Suunniteltu sektio on turvallinen tapa syntyä. Ja jos puoliso on ulkomaalainen, geenit paranee. Mitä sekoittuneemmat, sen parempi. Suomalaisilla on paljon kansantauteja.

Leikkauksiin liittyy aina riskejä. Sellaista kuin turvallinen sektio ei ole olemassakaan.

Yleisin kehitysvammaisuuden syy Suomessa on downin syndrooma, n 70 syntyy vuodessa, mutta kokonaissyntyvyyttä on vaikea sanoa, diagnoosien viivästymisen ja tilastoinnin takia. Kehitysvammaisten kokonaismäärä on 30 000. Lapsi voi vammautu synnytyksessä tai lapsuudessa, mutta myös bakteeritulehdus voi vaikuttaa kehitysvamman syntyyn. Tilanteeseen, missä kehitysvammaisia ei syntyisi tai heitä ei olisi, ei päästä koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Yleisin kehitysvammaisuuden syy Suomessa on downin syndrooma, n 70 syntyy vuodessa, mutta kokonaissyntyvyyttä on vaikea sanoa, diagnoosien viivästymisen ja tilastoinnin takia. Kehitysvammaisten kokonaismäärä on 30 000. Lapsi voi vammautu synnytyksessä tai lapsuudessa, mutta myös bakteeritulehdus voi vaikuttaa kehitysvamman syntyyn. Tilanteeseen, missä kehitysvammaisia ei syntyisi tai heitä ei olisi, ei päästä koskaan. 

Kehitysvammaisia on todellisuudessa noin 50 000. Useimmiten diagnoosi tulee ensimmäisten elinvuosien aikana. Kehitysvammaisuus todetaan kuitenkin aina ennen kuin lapsi on täysi-ikäinen. Muissa tapauksissa ei käytetä kyseistä termiä.

Vierailija kirjoitti:

Suunniteltu sektio on turvallinen tapa syntyä. Ja jos puoliso on ulkomaalainen, geenit paranee. Mitä sekoittuneemmat, sen parempi. Suomalaisilla on paljon kansantauteja.

Tai sitten huonolla tuurilla saa molemmilta vanhemmilta ne eri kansantaudit, jos siis on eri maalaiset vanhemmat. Etenkin nuo lähi idän kansat on aika sisäsiittoisia. Suomalaiset ei niinkään, vaikka tästä jotkut jauhaakin. 

Vierailija kirjoitti:

Miksei fragile x ole kehitysvamma?

Fragile x on kehitysvamma. Miksi luulet ettei olisi? Osalla voi olla normaali äo (etenkin naisilla), mutta yleisesti se on kehitysvamma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suunniteltu sektio on turvallinen tapa syntyä. Ja jos puoliso on ulkomaalainen, geenit paranee. Mitä sekoittuneemmat, sen parempi. Suomalaisilla on paljon kansantauteja.

Tai sitten huonolla tuurilla saa molemmilta vanhemmilta ne eri kansantaudit, jos siis on eri maalaiset vanhemmat. Etenkin nuo lähi idän kansat on aika sisäsiittoisia. Suomalaiset ei niinkään, vaikka tästä jotkut jauhaakin. 

Kansantauti ei aiheuta kehitysvammaisuutta.