Miksi 80-luvun Suomi näyttää köyhältä kehitysmaalta?
Katselin valokuvia vuosilta 1985-1990 ja täytyy sanoa että Suomi näytti siihen aikaan köyhältä ja rähjäiseltä maalta, jos vertaa nykyaikaan.
Esim. katukuva oli 80-luvulla nuhruinen, talot ränsistyneitä ja monet paikat vähän rempallaan.
Nykyään kaikki on steriiliä ja viimeisen päälle siistiä sekä modernia jos vertaa kasariin.
Miksi 1980-luvun Suomi näytti niin köyhältä paikalta?
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kehittyvä maa, siksi. Kehitys oli vaiheessa. Nyt ollaan menossa alaspäin mutta huipun fasiliteetit vielä näkyy
Oletteko miettineet, että silloin kasarin alussa toisesta maailmansodasta oli vähemmän aikaa kulunut kuin nyt on kasarin päättymisestä. Tottakai silloin oli vielä köyhyyttä sodan jäljiltä, mutta Suomi vaurastui silloin kovaa vauhtia ja oli sellainen positiivinen elämänmeno töitä riitti, tekniikka kehittyi huimaa vauhtia, kaikkialla rakennettiin...
Ja esimerkiksi Ruotsn maaperällä ei käyty toisen maailmansodan taisteluita ja Suomella oli isot epäoikeudenmukaiser sotakorvaukset olleet suurena rasitteena. Tosin ne sotakorvaukset pakottivat kehittämään konepajateollisuutta huimasti, koska neuvostoliitto halusi ne korvauksety pääasiassa koneina ja laitteina.
Toisin kuin Länsi-Euroopan maat Suomi ei myöskään uskaltanut ottaa vastaan Yhdysvaltojen Marshall-apua NL:n pelon vuoksi.
Suoraan sanottuna Suomi lähti sota-ajan jälkeen aika huonoista asetelmista, mutta kehittyi ja vaurastui huimasti kasarille tultaessa.
Sotakorvausten takia kehittynyt konepajateollisuus on kommunistien keksimä myytti ja näköjään sitä vielä lietsotaan totena. Suomessa oli vahva metsä- ja konepajateollisuus jo valmiina, ei ne tyhjästä pompanneet yhtäkkiä neuvostoliiton/sotakorvausten ansiosta !
Vierailija kirjoitti:
Varmasti kameratekniikallakin on merkitystä. 1980-luvulla kuvanlaatu oli niin rakeinen, että kaikki näytti sotkuiselta. Jos silloin olisi kuvattu nykyaikaisilla kameroilla, kaikki näyttäisi siistimmältä.
Ei ole kyse kuvanlaadusta vaan siitä mitä kuvassa näkyy !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus on se että silloin näytti ihan samanlaiselta kuin nykyäänkin, mutta muoti oli erilainen ja sen takia kasari näyttää vanhalta ja rumalta.
80-luvulla kuuminta muotia vaikka kaupan sisustuksen värinä oli tumman ruskea puupinta. Kuten Mestari Elanto.
Se näytti arvopuulta, kuten tammelta tai teakilta.
Sama muoti oli autojen kyljissä. Muotia oli puujäljitelmämaalaus auton sivuissa.
ei ole Suomessa ollut mitään puumaalauksia autojen kyljissä, ehkä jossain jenkeissä, mutta suomalaisten ja eurooppalaisten autokalusto oli aika erilaista jenkkiläisiin, ja on oikeastaan vieläkin kun täällä ei ole niitä järjettömän kokoisia avolavoja juurikaan käytössä, kuten leuhkassa jenkkilässä.
Ainoa avolava mitä suomessa kasarilla sai uutena oli mosse pickup :-))))))
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autot näytti autoilta ja ne merkit tunnisti toisistaan, nykyautot on kaikki samannäköisiä, sieluttomia ja värittömiä kopioita toisistaan.
Minä olen havainnut autojen suhteen saman asian. Ennen kuplavolkkarin, rättisitikan, pikku-Fiatin, Mersun, Volvon, Saab 95:n, Ladan, Skodan tai Toyota Corollan pystyi tunnistamaan olematta mikään erityinen autoilun harrastaja. Nykyiset autot on muotoiltu hyvin samannäköisiksi että auton nimen näkeminen vasta varmistaa mistä automerkistä on kyse.
Samoin rekisterikilvestä pystyi päättemään mistä päin auton omistaja oli kotoisin koska ne olivat rekisteröity läänikohtaisesti. K = Kuopion lääni, M = Mikkelin lääni, T = Turun ja Porin lääni, L = Lapin lääni, H = Hämeen lääni, A = Helsinki, O = Oulu, jne. Niinpä oli helppo päätellä oliko kuski vieraspaikkakuntalainen.
Lääni-rekkarit olivat vain kommunistista valvonta/tarkkailu yhteiskuntaa !
Vierailija kirjoitti:
Suomi on edelleen maailman köyhimpiä valtioita.
Suomi on maailman 27. rikkain valtio.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kaikki steriiliä ja viimeisen päälle siistiä?
Höpön löpön. Ap on pihalla kuin puliukko. 80-luvulla oli siistiä ja modernia, ja monet asiat muutenkin paremmin kuin nykyään.
1980-luvulla oli sentään nuorilla ja nuorilla aikuisilla uskoa tulevaisuuteen. Nyt ovat asiat toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän toista kuin nykyisin. Nyt yritetään kynsin ja hampain pudottaa mahdollisimman moni orjatyöhön ja velkaantumiseen , nollata omaisuus kymmenien vuosien työuran tehneeltäkin tuosta vain yleistuen säädöksinja nostaa eläkeikää jopa 70v asti jotta työttömäksi jäävän ikääntyneen potkiminen, kiusaaminen ja demonisointi onnistuisi mahdollisimman pitkään ja hiostaisi varoittavina esimerkkeinä myös nuorempia siitä mikä tulevaisuus odottaa. Miksi tämä tällaiseksi on viety kun se vanha yhtenäiskulttuurin suomi toimi paljon paremmin missä koulutusta, osaamista ja ammattitaitoa arvostettiin ja eteenpäin mentiin kaikki yhdessä?
Silloin ei ollut niin paljon vanhuksia elätettävinä, kun kuoltiin paljon nuorempina.
Monissa maissa ja meilläkin pitäisi nostaa eläkkeellejäämisikää terveiltä, koska he elävät viellä 30 vuotta siten toisten elätettävinä.
Jos opiskelee 30-vuotiaaksi ja jää eläkkeelle nykyisen lain mukaisestai, niin yli puolet elämästä pitäisi jonkun muun sitten kustantaaa.
Nykyeläkeläiset kyllä aloittivat usein työnteon 17-vuotiaana menemällä suoraan koulusta tehtaaseen tai konepajaan töihin. '
Nykyisin opiskellaan usein valtion maksamana kymmenenkin vuotta. Vaikkei välttämättä töitäkään valistemalleen uralle ole tulevaisuudessa.
Ennen piti ottaa opintolainaa, vaikka esim. amiksessa oli päiväruokailu, mutta silti tarvitsi illallakin syömistä. Olihan se vähän tiukkaa, kun sitten työssä ollessa maksettiin opintolainoja ja perheen perustaminenkin voi sattua saman ikäisenä. Huonekalutkin piti yksiöön ostaa osamaksulla.
Ei lopu ongelmat poliitikoilta. Kaikkia mahdolisia toimenpiteitä asian korjaamiseksi vastustetaan niskäpersejarruktuksella- onneksi demarit pääsevät kohta valtaan, ja heillä kyllä riittää rahaa jakaa.
Hehheh. Et ole varmastikaan edes elänyt 80 luvulla saati opiskellut silloin. Itse opiskelin yliopistossa 88-93 ja silloin ei todellakaan tarvinnut ottaa opintolainaa jos ei halunnut. Jotkut ottivat, koska oli myös se juppikulttuuri ja kasinovuodet mutta mikään pakko se ei ollut. Asuminen ja perusruoka oli hyvin kohtuuhintaista ja töitä oli sekä opintojen ohessa että kesäisin tarjolla niin paljon kuin vain halusi tehdä. Moni tekikin paljon ja monenlaista ja töihin pääsi helposti.
Suurin osa opiskelijoista otti opintolainaa 1980-luvulla, sillä opintorahaa korotettiin 2,5 kertaiseksi vasta vuoden 1992 opintorahauudistuksen yhteydessä. Ennen opintotukea sai 7 opintovuoden ajaksi ja valmistuminen edellytti silloin gradun tekemistä niin että filosofian kandidaatit saivat filosofian maisterin arvon. Ylioppilastutkinnon ja maisterin paperien välissä ei ollut mitään välitutkintoa tai alempaa korkeakoulututkintoa ennen vuoden 2005 tutkinnonuudistusta. Esimerkiksi oli 1980-luvulla humanististen tieteiden kandidaatin arvo, mutta se ei ollut varsinainen tutkinto vaan siitä piti jatkaa automaattisesti maisteriksi asti.
Höpöhöpö. Ei otettu lainaa, käytiin sen sijaan kyllä töissä ja varsinkin kesätyöt olivat varsin hyväpalkkaisia tehtailla ja tuotannossakin. Ja niitä töitä tosiaan oli hyvin tarjolla ja helppo päästä jos vain halusi tehdä. Opinnot kyllä monella muutamalla vuodella venyi sen työssäkäynnin takia mutta silloin opiskeluoikeus oli ikuinen ja säilyi eikä opinnot vanhentuneet vaan puuttuvat opintosuoritukset pystyi tekemään sitten kun aika ja taloustilanne antoi myöten, eikä siksi ollut mitään stressiä että pakko tehdä sitä ja pakko tehdä tätä. Jäi tilaa sille omalle elämällekin toisin kuin nyt mitä seurannut tuttavapiirin nykynuoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on edelleen maailman köyhimpiä valtioita.
Suomi on maailman 27. rikkain valtio.
Valtio voi olla. Kansalaiset ei. Venäläistyylisesti täällä nähdään ihmisillä olevan vain välinearvo valtiolle, työnteettäjille ja omistajasuvuille. Mitään ihmisarvoa ei sinänsä oikein tunnisteta, mikä näkyy todella tylynä ja välinpitämättömänä kohteluna kaikkialla jos elämä ei menekään sen ideaalin putken mukaisesti kun työpaikkaa ei saa tai joutuisi päivittämään osaamistaan uudella tutkinnolla kesken työuran mutta sitä ei sallittaisi.
Vierailija kirjoitti:
"Hintataso pakollisissa elinkustannuksissa oli vain pieni murto osa siitä mitä nykyisin kynitään"
Itse asiassa esim. ruokaan meni silloin paljon suurempi osuus ihmisten keskimääräisistä tuloista. Myös autoverotus oli kovaa joten autot olivat kalliita.
Totuus: Ajoneuvoveroa ei siihen aikaan edes ollut lainkaan, ja polttoainevero oli vain murto-osa nykyisestä ja bensa halpaa, samoin autojen huolto- ja korjauskulut minimaaliset helpomman ja hyvin huollettavissa olevan tekniikan vuoksi toisin kuin nykyisin täysin aivottomin korjaamolaskuin. Nykyisin joku vit un isompi määräaikaishuolto maksaa saat ana enemmän kuin uusi auto silloin ja ylläpitokulut, polttoaineet ja verot yms vakuutukset ovat tähtitieteellisissä hinnoissa.
Autovero oli silloinkin mutta se oli pienempi, ovathan uudet autot tietenkin olleet aina suomessa järjettömän kalliita, ilmeisesti hallinnon ja valtaa pitävien jonkun yleisen ihmisvihan vuoksi mikä näkyy vähän kaikessa, ei oikein haluttaisi millään antaa tavalliselle ihmiselle mitään. Nythän ne se näkyy oikein räikeästi tuossa 10v passivenkoilussakin taas, muutoksen saaminen alkaakin kestää niin hel vetisti kun se olisi kansalaisille eduksi ja alentaisi kustannuksia. Päinvastainen muutos toki tehtäisiin silmänräpäyksessä ja vaikkapa nyt temutullien uusien maksujen korotus onnistuu kyllä heti lyhyelläkin varoitusajalla, höystettynä vielä kampanjoinnilla lehdissä miten hyvä ja auvoa lisäävä uusi hinnat 10 kertaistava ja asioista kömpelön tekevä tullimaksu on. Sairasta.
Kyllä vieläkin näyttää aika ankealta. Esimerkiksi teiden kunto on lähes kuin rajan takaa Kostamuksesta mistä lie. Verrattuna vaikka Ruotsiin tai Norjaan.
Niin miten voikin kestää jonkun järkevän muutoksen tai hyvän uudistuksen tekeminen kauan tai osoittautua ihan mahdottomaksi kun taas alaspäin mennäänkin sitten vauhdilla ja lisämaksuja, velvoitteita ja surkeita päätöksiä nuijitaan kyllä pöytään vauhdilla. Sairas maa.
Mikä tänään tuntuu upealta ja uudelta - 20 vuoden päästä ihmettelemme taas kuinka oli mautonta ja rähjäistä. 80-luvulla kauhisteltiin 60-lukua jne. Mikä on se ajan henki tietyllä hetkellä tuntuu aina niin mahtavalta ja hienolta vähän aikaa. Mutta se vanhenee nopeasti.