Miksi 80-luvun Suomi näyttää köyhältä kehitysmaalta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus on se että silloin näytti ihan samanlaiselta kuin nykyäänkin, mutta muoti oli erilainen ja sen takia kasari näyttää vanhalta ja rumalta.

80-luvulla kuuminta muotia vaikka kaupan sisustuksen värinä oli tumman ruskea puupinta. Kuten Mestari Elanto. 

 

Se näytti arvopuulta, kuten tammelta tai teakilta. 

 

Sama muoti oli autojen kyljissä. Muotia oli puujäljitelmämaalaus auton sivuissa. 

ei ole Suomessa ollut mitään puumaalauksia autojen kyljissä, ehkä jossain jenkeissä, mutta suomalaisten ja eurooppalaisten autokalusto oli aika erilaista jenkkiläisiin, ja on oikeastaan vieläkin kun täällä ei ole niitä järjettömän kokoisia avolavoja juurikaan käytössä, kuten leuhkassa jenkkilässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän toista kuin nykyisin. Nyt yritetään kynsin ja hampain pudottaa mahdollisimman moni orjatyöhön ja velkaantumiseen , nollata omaisuus kymmenien vuosien työuran tehneeltäkin tuosta vain yleistuen säädöksinja nostaa eläkeikää jopa 70v asti jotta työttömäksi jäävän ikääntyneen potkiminen, kiusaaminen ja demonisointi onnistuisi mahdollisimman pitkään ja hiostaisi varoittavina esimerkkeinä myös nuorempia siitä mikä tulevaisuus odottaa. Miksi tämä tällaiseksi on viety kun se vanha yhtenäiskulttuurin suomi toimi paljon paremmin missä koulutusta, osaamista ja ammattitaitoa arvostettiin ja eteenpäin mentiin kaikki yhdessä? 

Silloin ei ollut niin paljon vanhuksia elätettävinä, kun kuoltiin paljon nuorempina.

Monissa maissa ja meilläkin pitäisi nostaa eläkkeellejäämisikää terveiltä, koska he elävät viellä 30 vuotta siten toisten elätettävinä.

 

Jos opiskelee 30-vuotiaaksi ja jää eläkkeelle nykyisen lain mukaisestai, niin yli puolet elämästä pitäisi jonkun muun sitten kustantaaa.

 

Nykyeläkeläiset kyllä aloittivat usein työnteon 17-vuotiaana menemällä suoraan koulusta tehtaaseen tai konepajaan töihin. '

 

Nykyisin opiskellaan usein valtion maksamana kymmenenkin vuotta. Vaikkei välttämättä töitäkään valistemalleen uralle ole tulevaisuudessa.

 

Ennen piti ottaa opintolainaa, vaikka esim. amiksessa oli päiväruokailu, mutta silti tarvitsi illallakin syömistä.  Olihan se vähän tiukkaa, kun sitten työssä ollessa maksettiin opintolainoja ja perheen perustaminenkin voi sattua saman ikäisenä. Huonekalutkin piti yksiöön ostaa osamaksulla.

 

Ei lopu ongelmat poliitikoilta. Kaikkia mahdolisia toimenpiteitä asian korjaamiseksi vastustetaan niskäpersejarruktuksella- onneksi demarit pääsevät kohta valtaan, ja heillä kyllä riittää rahaa jakaa.

Hehheh. Et ole varmastikaan edes elänyt 80 luvulla saati opiskellut silloin. Itse opiskelin yliopistossa 88-93 ja silloin ei todellakaan tarvinnut ottaa opintolainaa jos ei halunnut. Jotkut ottivat, koska oli myös se juppikulttuuri ja kasinovuodet mutta mikään pakko se ei ollut. Asuminen ja perusruoka oli hyvin kohtuuhintaista ja töitä oli sekä opintojen ohessa että kesäisin tarjolla niin paljon kuin vain halusi tehdä. Moni tekikin paljon ja monenlaista ja töihin pääsi helposti.

Vierailija kirjoitti:

Autot näytti autoilta ja ne merkit tunnisti toisistaan, nykyautot on kaikki samannäköisiä, sieluttomia ja värittömiä kopioita toisistaan.

Minä olen havainnut autojen suhteen saman asian. Ennen kuplavolkkarin, rättisitikan, pikku-Fiatin, Mersun, Volvon, Saab 95:n, Ladan, Skodan tai Toyota Corollan pystyi tunnistamaan olematta mikään erityinen autoilun harrastaja. Nykyiset autot on muotoiltu hyvin samannäköisiksi että auton nimen näkeminen vasta varmistaa mistä automerkistä on kyse.

Samoin rekisterikilvestä pystyi päättemään mistä päin auton omistaja oli kotoisin koska ne olivat rekisteröity läänikohtaisesti. K = Kuopion lääni, M = Mikkelin lääni, T = Turun ja Porin lääni, L = Lapin lääni, H = Hämeen lääni, A = Helsinki, O = Oulu, jne. Niinpä oli helppo päätellä oliko kuski vieraspaikkakuntalainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän toista kuin nykyisin. Nyt yritetään kynsin ja hampain pudottaa mahdollisimman moni orjatyöhön ja velkaantumiseen , nollata omaisuus kymmenien vuosien työuran tehneeltäkin tuosta vain yleistuen säädöksinja nostaa eläkeikää jopa 70v asti jotta työttömäksi jäävän ikääntyneen potkiminen, kiusaaminen ja demonisointi onnistuisi mahdollisimman pitkään ja hiostaisi varoittavina esimerkkeinä myös nuorempia siitä mikä tulevaisuus odottaa. Miksi tämä tällaiseksi on viety kun se vanha yhtenäiskulttuurin suomi toimi paljon paremmin missä koulutusta, osaamista ja ammattitaitoa arvostettiin ja eteenpäin mentiin kaikki yhdessä? 

Silloin ei ollut niin paljon vanhuksia elätettävinä, kun kuoltiin paljon nuorempina.

Monissa maissa ja meilläkin pitäisi nostaa eläkkeellejäämisikää terveiltä, koska he elävät viellä 30 vuotta siten toisten elätettävinä.

 

Jos opiskelee 30-vuotiaaksi ja jää eläkkeelle nykyisen lain mukaisestai, niin yli puolet elämästä pitäisi jonkun muun sitten kustantaaa.

 

Nykyeläkeläiset kyllä aloittivat usein työnteon 17-vuotiaana menemällä suoraan koulusta tehtaaseen tai konepajaan töihin. '

 

Nykyisin opiskellaan usein valtion maksamana kymmenenkin vuotta. Vaikkei välttämättä töitäkään valistemalleen uralle ole tulevaisuudessa.

 

Ennen piti ottaa opintolainaa, vaikka esim. amiksessa oli päiväruokailu, mutta silti tarvitsi illallakin syömistä.  Olihan se vähän tiukkaa, kun sitten työssä ollessa maksettiin opintolainoja ja perheen perustaminenkin voi sattua saman ikäisenä. Huonekalutkin piti yksiöön ostaa osamaksulla.

 

Ei lopu ongelmat poliitikoilta. Kaikkia mahdolisia toimenpiteitä asian korjaamiseksi vastustetaan niskäpersejarruktuksella- onneksi demarit pääsevät kohta valtaan, ja heillä kyllä riittää rahaa jakaa.

Hehheh. Et ole varmastikaan edes elänyt 80 luvulla saati opiskellut silloin. Itse opiskelin yliopistossa 88-93 ja silloin ei todellakaan tarvinnut ottaa opintolainaa jos ei halunnut. Jotkut ottivat, koska oli myös se juppikulttuuri ja kasinovuodet mutta mikään pakko se ei ollut. Asuminen ja perusruoka oli hyvin kohtuuhintaista ja töitä oli sekä opintojen ohessa että kesäisin tarjolla niin paljon kuin vain halusi tehdä. Moni tekikin paljon ja monenlaista ja töihin pääsi helposti.

Suurin osa opiskelijoista otti opintolainaa 1980-luvulla, sillä opintorahaa korotettiin 2,5 kertaiseksi vasta vuoden 1992 opintorahauudistuksen yhteydessä. Ennen opintotukea sai 7 opintovuoden ajaksi ja valmistuminen edellytti silloin gradun tekemistä niin että filosofian kandidaatit saivat filosofian maisterin arvon. Ylioppilastutkinnon ja maisterin paperien välissä ei ollut mitään välitutkintoa tai alempaa korkeakoulututkintoa ennen vuoden 2005 tutkinnonuudistusta. Esimerkiksi  oli 1980-luvulla humanististen tieteiden kandidaatin arvo, mutta se ei ollut varsinainen tutkinto vaan siitä piti jatkaa automaattisesti maisteriksi asti.

https://yle.fi/a/3-8729794