Lue keskustelun säännöt.
Kysymys teille, joille ei kelpaisi työtön kumppani:
28.12.2023 |
Mitäpä tuumaisitte, jos sillä henkilöllä olisikin satojen tuhansien tai jopa miljoonien veikkausvoitto tilillään? Hän vain jättäisi sen tutustumisvaiheessa kertomatta? Ja te hylkäisitte hänet työttömyyden vuoksi. 🤣
Muuttuisiko mielenne, jos hän kertoisikin teille että tällainen tilanne on eikä taloudellista huolta ole? Jos muuttuisi, niin ettehän te silloin siitä ihmisestä itsestä olleet kiinnostuneita vaan hänen (taloudellisesta) ja sosiaalisesta asemastaan?
Kommentit (106)
Ehkä osaa mutta kun ei ole koulutusta nii ei miestäni palkata esimerkiksi siivoojaksi koska siihen pitää olla koulutus. Nykyään pitää olla kokemusta jokaiseen työhön mitä työtön hakee. Eikö ihmiset ymmärrä ettei ole halusta kiinni mennä töihin vaan siitä ettei vaan kelpaa koska ei ole työtodistusta että on tehnyt vaikka kokin töitä. Mieheni on loistava kokki mitä olen 20 vuoden aikana huomannut. Mutta ei riitä kun ei ole niitä papereita koulusta että on todistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapailukumppani= tutustutaan vielä että halutaanko alkaa seurustelemaan.
Tämä yleistynyt käsite tapailukumppani tuntuu nykyaikana tarkoittavan kuukausien tapailua, jopa pidempääkin. Ja seksiäkin harrastetaan tapailukumppanin kanssa, ei ihme että hpv on niin yleistynyt ja kun kondomikaan ei siltä suojaa, hyi helv... En itse ainakaan haluaisi tartuntaa vain siksi, että miehellä on ollut lukuisia "tapailukumppaneita". Juuri luin jutun lehdestä, jossa sanottiin että joka kolmannella miehellä on hpv. Herpeksestä nyt puhumattakaan.
En ymmärrä työn arvostusta itsessään. Se on käytännössä hyväksikäyttöä. Teet paskaa hommaa jota joku muu ei halua tehdä, ja sulle maksetaan siitä maksimissaan prosentti siitä lisäarvosta minkä firmalle tuot. Jos sinulla on oma firma, kaikki muut yrittävät kusettaa ja verottaja vie loput.
Olisi mukavaa hyödyttää ympäristöä ja yhteiskuntaa mutta siitä ei makseta. Teen kuitenkin noin 25 tuntia viikossa yhteiskunnallista työtä, nuorisotyötä, sosiaalityötä ja sen sellaista. Tästä ei kuitenkaan makseta. Koen kuitenkin nyt että teen paljon tärkeämpiä asioita kuin palkkatyössä. Lopun aikaa opettelen uutta. Käyn myös palkkatöissä, yleensä noin yhden päivän viikossa.
Itse pidän rahanpalvojia hieman yksinkertaisina ja mahdollisesti jopa tyhminä jos muuta sisältöä ei elämässä ole. Kumppaniltani etsin ensisijaisesti luonnetta ja arvoja. Mitä perheen elämiseen tulee niin olen minäkin selvinnyt hengissä vaikka kotona ei paljoa ollut. Kyllä ne rahat riittävät jos ei tuhlaile turhuuksiin.
Eli rikastunut tuurilla.. ja työtön.. eh, ei. Laiska onnenonkija. Mieluummin ahkera keskituloinen yrittäjä, ahkera työmies.
Erikoine ajatusmaailma, että työttömyys on sama asia kuin ei kehittäisi tai haastaisi itseä ja omaisi retuperällä olevan vuorokausirytmin. En koskaan ole päässyt kehittämään/harrastamaan/haastamaan itseäni niin paljon mitä työttömänä ollessani eikä rytmikään siitä mihinkään muuttunut.
Elämäntapatyöttömällä ehkä näin, että ei ole suuntaa elämällä, mutta jos on silloin tällöin työtön tai ollut vaikkapa alle pari vuotta 40v työllisyysvuosien jälkeen, niin ei se työttömyys kyllä tee ihmisestä yks kaks tyhmää kaljan kittaajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulun ylimpään palkkadesiiliin, en tarvitse elättäjää.
Etsin tasavertaista kumppania, en elättiä.
Olen itse rehellinen, enkä pelaa pelejä. Edellytän sitä myös kumppaniltani.
Siksi moinen tyyppi ei menisi jatkoon.
M.41
siis et lottoa koskaan ja kumppaniehdokaskaan ei saa koskaan lotota paria riviä? Mitä epärehellistä lottoamisessa on?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä osaa mutta kun ei ole koulutusta nii ei miestäni palkata esimerkiksi siivoojaksi koska siihen pitää olla koulutus. Nykyään pitää olla kokemusta jokaiseen työhön mitä työtön hakee. Eikö ihmiset ymmärrä ettei ole halusta kiinni mennä töihin vaan siitä ettei vaan kelpaa koska ei ole työtodistusta että on tehnyt vaikka kokin töitä. Mieheni on loistava kokki mitä olen 20 vuoden aikana huomannut. Mutta ei riitä kun ei ole niitä papereita koulusta että on todistus.
No miksei se vätys hanki papereita? Vaikka oppisopimuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tapailin melkein kolme vuotta miestä, jolle en kelvannut seurusteluun, koska työni ei ole hänen mielestään tarpeeksi hieno ja palkkani om huono. Käyn kuitenkin töissä ja koulutuksen on hyvä. Joskus työpätkien välissä pidin taukoa, että sain lomaa ja levätä välillä.
Huolehdin lapsistani ja itsestäni hyvin, harrastan liikuntaa ja elän melko säännöllistä ja tervettä elämää ja minulla on säästöjä.
Miesystävällä oli huonot elämäntavat, terveysongelmia, ylipainoa, epäsiisti koti ja huono hygienia. Rahat usein loppu, vaikka kävi töissä. Etätöissä riitti aikaa lusmuilla.
En kuitenkaan ollut hänelle tarpeeksi hyvä muuta kuin kaveriksi. Silloin hän tykkäsi eniten katsoa tv:tä ja tissutella. Yt:t tuli ja mies jäi työttömäksi sinä aikana, kun tunnettiin. Löysi pätkähommia, jotka aina loppui aikanaan, vaikka toiset niissä saivat jatkoa. Minun työni jatkuivat koko ajan.
Tutustuttiin, koska ihastuin mieheen ensin ja kaipasin seuraa. Lopetin kuitenkin ystävyyden, kun en jaksanut jatkuvaa alkoholilla läträämistä ja sohvalla matkailua.
Pointti siis: edes reipas, koulutettu, enimmäkseen työssäkäyvä ja hetkittäin työtön ja mukavannäköinen kumppani ei kelvannut miehelle. Perhettä ei kumpikaan ollut enää perustamassa.
En huolisi miestä joka pelaa veikkausta. Enkä työtöntä. Eli ei vaikuttaisi tilanteeseen, tuollainen ihminen nyt vain ei kuulosta kiinnostavalta.
Koulutettu, sopivasti kunnianhimoinen ihminen joka minua kiinnostaisi ei pelaisi veikkausta eikä olisi työtön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen aina silloin tällöin teknisesti työtön. Alallani on työvoimapula ja tiedän löytäväni työtä aika helposti. Yleensä en ehdi kauaa nostaa korvauksia koska karenssi kestää pari-kolme kuukautta. Työttömänä teen omia juttuja, lataan akkuja ja mietin onaa yritystoimintaa jne. Kuitenkin kun kertoo olevansa työtön niin mielikuva mikä itsellenikin tulee on kaljaa kittaava rappioalkoholisti. Mutta ei ne hyvät työpaikat mitenkään takaa kiinnostusta. Moni työkaverikin on ikisinkku vaikka tiedän että rahasta ei heillä pitäisi olla pulaa.
Vierailija kirjoitti:
En huolisi miestä joka pelaa veikkausta. Enkä työtöntä. Eli ei vaikuttaisi tilanteeseen, tuollainen ihminen nyt vain ei kuulosta kiinnostavalta.
Koulutettu, sopivasti kunnianhimoinen ihminen joka minua kiinnostaisi ei pelaisi veikkausta eikä olisi työtön.
Ei koskaan saisi pelata veikkausta? 😂 Mistäs tiedät jos aloittajan esimerkissä on harvinaista tehdä veikkausta ja sattui tuuri? Tai tekee silloin tällöin? Tai vaikka säännöllisesti pienellä summalla? Ei ihme jos ihmisten pariutuminen on nykyään niin hankalaa jos veikkausvoitto olisi este kiinnostuksen syntymiselle 😂
Ja et huolisi, jos koulutettu ja kunnianhimoinen olisi työtön? Kirjoitat kuin se olisi vain omasta tahdosta kiinni saako töitä. Monet korkeakoulutetutkin saattavat kohdata työttömyyden.
Taidat olla aikamoinen kermaperse, tai sitten vain provoilet, ei kai kukaan oikeasti voi olla noin tyhmä, eihän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En huolisi miestä joka pelaa veikkausta. Enkä työtöntä. Eli ei vaikuttaisi tilanteeseen, tuollainen ihminen nyt vain ei kuulosta kiinnostavalta.
Koulutettu, sopivasti kunnianhimoinen ihminen joka minua kiinnostaisi ei pelaisi veikkausta eikä olisi työtön.
Ei koskaan saisi pelata veikkausta? 😂 Mistäs tiedät jos aloittajan esimerkissä on harvinaista tehdä veikkausta ja sattui tuuri? Tai tekee silloin tällöin? Tai vaikka säännöllisesti pienellä summalla? Ei ihme jos ihmisten pariutuminen on nykyään niin hankalaa jos veikkausvoitto olisi este kiinnostuksen syntymiselle 😂
Ja et huolisi, jos koulutettu ja kunnianhimoinen olisi työtön? Kirjoitat kuin se olisi vain omasta tahdosta kiinni saako töitä. Monet korkeakoulutetutkin saattavat kohdata työttömyyden.
Taidat olla aikamoinen kermaperse, tai sitten vain provoilet, ei kai kukaan oikeasti v
Miksi pitäisi tyytyä ihmiseen joka ei jaa samoja arvoja kanssani? Olen löytänyt juuri sellaisen puolison jonka haluan, en todellakaan huolisi ketään huonompaa. Veikkauksen pelien pelaaminen on yksinkertaisesti typerää, en halua typerää ihmistä kumppanikseni, enkä usko että pystyisin arvostamaan kumppanina ihmistä joka käyttäytyy typerästi.
Mua ärsytti työttömässä miehessä se, että hän sai vaan jäädä nukkumaan puoleen päivään asti, kun mun piti vääntäytyä rämpimään lumihangessa töihin. Eikä hän edes tehnyt kotona mitään, mun piti alkaa työpäivän jälkeen tekemään ruokaa ja siivoamaan.
Ja joku rikas työtön ei olisi sen parempi, koska siitä tulisi vain lisää kateutta ja riidan aihetta, että toisen tilit pullistelee rahaa ja mun tili menee kädestä suuhun vaikka käyn töissä. Mun pitäisi kuitenkin maksaa kaikesta puolet vaikka toinen vain makaa ja sijoittelee rahojaan. Raha on suurin riitelyn aihe parisuhteissa Suomessa. Siksi on parempi, että molemmilla sitä on suurin piirtein yhtä paljon.
Tietysti tilanteet muuttuu, välillä voi olla toinen työtön, välillä vaikka molemmat, tulee sairastumisia jne. Mutta on ihan ymmärrettävää ettei ihan tarkoituksella lähde suhteeseen täysin eri elämäntilanteessa olevan kanssa. Ei siitä tule kuin riitoja. Sama kuin kysyisi miksei ketään tervettä ihmistä kiinnosta seurustella vakavasti sairaan kanssa? Kyllä se sairaskin ihminen voi olla ihan maailman ihanin tyyppi, mutta ei kukaan tarkoituksella etsi juuri sairasta ihmistä. Vaikka kuka tahansa voi koska tahansa sairastua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En huolisi miestä joka pelaa veikkausta. Enkä työtöntä. Eli ei vaikuttaisi tilanteeseen, tuollainen ihminen nyt vain ei kuulosta kiinnostavalta.
Koulutettu, sopivasti kunnianhimoinen ihminen joka minua kiinnostaisi ei pelaisi veikkausta eikä olisi työtön.
Ei koskaan saisi pelata veikkausta? 😂 Mistäs tiedät jos aloittajan esimerkissä on harvinaista tehdä veikkausta ja sattui tuuri? Tai tekee silloin tällöin? Tai vaikka säännöllisesti pienellä summalla? Ei ihme jos ihmisten pariutuminen on nykyään niin hankalaa jos veikkausvoitto olisi este kiinnostuksen syntymiselle 😂
Ja et huolisi, jos koulutettu ja kunnianhimoinen olisi työtön? Kirjoitat kuin se olisi vain omasta tahdosta kiinni saako töitä. Monet korkeakoulutetutkin saattavat kohdata työttömyyden.
Taidat olla aikamoinen kermaperse,
Aika pikkumainen olet jos vaikka muutaman euron sijoitus kuukaudessa veikkaukseen lopettaisi kiinnostuksen. Ja puhut ARVOISTA, salli mun nauraa
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti työttömässä miehessä se, että hän sai vaan jäädä nukkumaan puoleen päivään asti, kun mun piti vääntäytyä rämpimään lumihangessa töihin. Eikä hän edes tehnyt kotona mitään, mun piti alkaa työpäivän jälkeen tekemään ruokaa ja siivoamaan.
Ja joku rikas työtön ei olisi sen parempi, koska siitä tulisi vain lisää kateutta ja riidan aihetta, että toisen tilit pullistelee rahaa ja mun tili menee kädestä suuhun vaikka käyn töissä. Mun pitäisi kuitenkin maksaa kaikesta puolet vaikka toinen vain makaa ja sijoittelee rahojaan. Raha on suurin riitelyn aihe parisuhteissa Suomessa. Siksi on parempi, että molemmilla sitä on suurin piirtein yhtä paljon.
Tietysti tilanteet muuttuu, välillä voi olla toinen työtön, välillä vaikka molemmat, tulee sairastumisia jne. Mutta on ihan ymmärrettävää ettei ihan tarkoituksella lähde suhteeseen täysin eri elämäntilanteessa olevan kanssa. Ei siitä tule kuin ri
Jos asutaan erillään ja molemmilla omat tulot ja menot, niin ei sillä mielestäni silloin ole merkitystä. Yhdessä asuttaessa toki varmaan.
Vierailija kirjoitti:
Aika pikkumainen olet jos vaikka muutaman euron sijoitus kuukaudessa veikkaukseen lopettaisi kiinnostuksen. Ja puhut ARVOISTA, salli mun nauraa
Jopas jotain harmittaa kun naiselle ei kuka tahansa mies kelpaa, oletko ehkä peliaddikti? En minäkään rahapelejä pelaavaa huolisi. 😀
Ihmisillä on eri kriteerejä kumppaneille, joku haluaa kauniin, toinen sellaisen joka ei pelaa rahapelejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti työttömässä miehessä se, että hän sai vaan jäädä nukkumaan puoleen päivään asti, kun mun piti vääntäytyä rämpimään lumihangessa töihin. Eikä hän edes tehnyt kotona mitään, mun piti alkaa työpäivän jälkeen tekemään ruokaa ja siivoamaan.
Ja joku rikas työtön ei olisi sen parempi, koska siitä tulisi vain lisää kateutta ja riidan aihetta, että toisen tilit pullistelee rahaa ja mun tili menee kädestä suuhun vaikka käyn töissä. Mun pitäisi kuitenkin maksaa kaikesta puolet vaikka toinen vain makaa ja sijoittelee rahojaan. Raha on suurin riitelyn aihe parisuhteissa Suomessa. Siksi on parempi, että molemmilla sitä on suurin piirtein yhtä paljon.
Tietysti tilanteet muuttuu, välillä voi olla toinen työtön, välillä vaikka molemmat, tulee sairastumisia jne. Mutta on ihan ymmärrettävää ettei ihan tarkoituksella lähde suhteeseen täysin eri eläm
Mutta kyllä se silti aiheuttaa paljon ristiriitoja. Toisella on varaa tehdä kaikkea kivaa ja rentoutua, toisella ei. Siinä eletään ihan erilaista elämää. Enkä itse halua elää kenenkään siivellä, saati että joku eläisi minun siivellä. Ystävyys suhteetkin helposti hajoaa toisistaan täysin poikkeaviin taloustilanteisiin, miksei sitten parisuhteetkin? Se ajanviettotapa on niin erilaista. Siinä missä toinen parsii reikiintyneitä vaatteita, toinen juoksee ravintoloissa syömässä ja matkustelee.
Tottakai se jonkun aikaa voi mennä, alussahan kaikki on aina niin ihanaa joka tapauksessa, vaikka oltaisiin molemmat ihan ryysyläisiä. Mutta kun arki koittaa niin sitten alkaa riitely. Onhan se ikävää ja väärin, mutta näin se vaan menee. Ihmiset haluavat viettää aikaa omanlaistensa kanssa. Muuten ei ole mitään puhuttavaa. Ei ainakaan mitään mistä ei tulisi muuta kuin paha mieli.
Kyllä mulle työtönkin kelpaa, enemmän kiinnostaa se toisen persoona. En todellakaan ajattele (kuten näemmä monet täällä, hyh), että työttömyys on yhtä kuin laiska luuseri. Se on vanhanaikaisten boomereiden ajatusmaailma se, että töihin vain marssitaan kahta kättä heilutellen. Todella moni meistä nykytyöelämän ihmisistä tunnistaa realiteetit, eli työelämä on pätkää ja silppua, ehkä hoitajalla on täystyöllisyys aina kun vaan menee.
Enemmän minua kiinnostaa, mitkä ovat toisen tulevaisuuden haaveet, millaista elämää hän haluaisi viettää, hänen aatteensa jne.
N30, parisuhteessa
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti työttömässä miehessä se, että hän sai vaan jäädä nukkumaan puoleen päivään asti, kun mun piti vääntäytyä rämpimään lumihangessa töihin. Eikä hän edes tehnyt kotona mitään, mun piti alkaa työpäivän jälkeen tekemään ruokaa ja siivoamaan.
Ja joku rikas työtön ei olisi sen parempi, koska siitä tulisi vain lisää kateutta ja riidan aihetta, että toisen tilit pullistelee rahaa ja mun tili menee kädestä suuhun vaikka käyn töissä. Mun pitäisi kuitenkin maksaa kaikesta puolet vaikka toinen vain makaa ja sijoittelee rahojaan. Raha on suurin riitelyn aihe parisuhteissa Suomessa. Siksi on parempi, että molemmilla sitä on suurin piirtein yhtä paljon.
Tietysti tilanteet muuttuu, välillä voi olla toinen työtön, välillä vaikka molemmat, tulee sairastumisia jne. Mutta on ihan ymmärrettävää ettei ihan tarkoituksella lähde suhteeseen täysin eri elämäntilanteessa olevan kanssa. Ei siitä tule kuin ri
Tuli noista sairauksista mieleeni, että mulla asuu naapurissa iäkäs pariskunta, joista mies on niin huonossa kunnossa, että se kulkee sellaisen sähköisen istuttavan "mopedin" kanssa (joka merkki on muuten Karma) ja nainen on niin kokovartalokrämppä, ettei pysty liikkumaan ulkona juuri lainkaan. Käy välillä kävelemässä, mutta on hyvin tuskallisen näköistä touhua.
Ja ne riitelevät aika usein, niistä sairauksistaan😀. Sitä on aika huvittava kuunnella.
-No sä sentään näet jotain, mä olen jo melkein umpisokea!
-Mitä sä siinä valitat, sulla on sentään vielä läheisiä hengissä, mulla ei ole ketään, vain sinut siinä valittamassa kaikesta!
-Taasko yrität väärää kenkää tunkea, ei se mahdu mun jalkaan kun siinä on side!
-Älä huuda!
-Pakko huutaa kun et kuule mitään!
-Sä et näe mitään!
-No en näekään, sen takia sä sitä kenkää mun kinttuuni tunget, mutta ei taida sullakaan näkö pelata!
Voi voi..
Mitä sitten vaikka sillä olisikin paljon rahaa? Ei se niitä mulle anna, ei se mene Suomessa niin.