Huomiota kerjäävä anoppi vie aina juhlapyhistä ilot
Oli joulu, häät tai hautajaiset, tämän ihmisen pitää saada huomio itseensä. Juhlapyhät on raskaita hänen kanssaan. Mielestäni joulu on lasten juhla ja silloin me aikuiset annamme lapsille tilaa kokea joulun taikaa.
Vaan ei anoppini mielestä. Hänen mielestään silloin lasten pitää hiljaa kuunnella hänen tarinoitaan ja lauluesityksiä ja osallistua mutisematta hänen keksimäänsä ohjelmaan. Hänen tapansa antaa joululahjat on myös huomionkipeä, niitä kun ei voi laittaa yhteiseen jakoon pukinsäkkiin, vaan ne pitää jakaa erikseen kun muiden lahjat on jaettu. Jos lapsi ei innostunut suklaarasiasta, se käydään nakkaamassa lapsen sänkyyn, jotta sitten voidaan nukkumaanmennessä ihmetellä kuka tämmöisen on tänne tuonut.
Joka perhejuhla mies joutuu komentamaan äitiään, jotta tämä antaisi tilaa lapsille. Lapsetkaan eivät niin välitä isoäitinsä seurasta, kun tämä syö kaiken energian huoneesta ja vaatii lapsiltakin jatkuvaa huomionosoitusta. Ja auta armias jos paikalla on joku, jonka kanssa 3v leikkii mielummin, sitten sen lapsen huomiota kärtetään koko ajan pois toiselta aikuiselta. Hän on kuin iso lapsi, joka pahastuu, jos joutuu jakamaan valokeilaa.
Enkä edes tässä käynyt mitä tempauksia hän teki häissämme, mieheni veljen häissä, lasten ristiäisissä, syntymäpäiväkutsuilla...
Kommentit (336)
Vierailija kirjoitti:
Nuo 60+ boomerit ovat melkein kaikki samantapaisia.
Noin yleistäviä mielipiteitä sanoivat 1950-60-luvulla sen ajan moraalinvartijat, tiukkailmeiset tädit, nuorista ihmisistä. Ne ovat kaikki samantapaisia..Oletko sinä tiukkailmeinen moraalinvartija? :)
Oishan se ikäänkuin oikeudenmukaisempaa kun nuorempi, nätimpi ja fiksumpi olisi se huomionkohde ja anopin rupukka nurkassa hiljaa.
Tehkää anopille palvelus, älköön se velipoikakaan pyytäkö häntä joulunviettoon haitaksenne. Halveksittavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Oishan se ikäänkuin oikeudenmukaisempaa kun nuorempi, nätimpi ja fiksumpi olisi se huomionkohde ja anopin rupukka nurkassa hiljaa.
Tehkää anopille palvelus, älköön se velipoikakaan pyytäkö häntä joulunviettoon haitaksenne. Halveksittavaksi.
Jos kokoonnutaan isommalla porukalla jouluksi olisi suotavaa, ettei yksikään kaappaa tilannetta omaksi estradikseen. Sillä ei ole väliä, onko nuori, keski-ikäinen vai vanha, kaunis vai ruma. Se jatkuva esiintyminen ja kaiken huomion itseensä vetäminen on huonoa käytöstä ja pidemmän päälle kuormittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö miniät sitten ole itsekkäitä ja omahyväisiä omaa paremmuuttaan ja täydellisyyttään korostaen?
Onko se oman täydellisyyden korostamista, jos hermostuu anopin huomionkipeyteen?
Ei ole. Pienten lasten huomionkipeyden ymmärtää. Ei anopin 70v.
Vierailija kirjoitti:
Äitini, aikuisten lasteni mummo, 78v. Lapseni tulevat toisilta paikkakunnilta jouluna käymään, tervehtimään myös mummoaan. Mummo alkaa syyllistää...miksi ette käy useammin, kun paikkakunnalla asuva lapsenlapsikin käy miltei viikoittain. No, siitäpä alkaa kaikilla jouluvitutus. Voisiko olla kiitollisuutta siitä, että tulevat ja muistavat, eikä sättiminen. Voisiko mummo oikeasti iloita siitä, että lapset ylipäätään tulivat. Sitten alkaa se valitus naapureista, mitättömistä kolotuksista, kaikesta maan ja taivaan väliltä. Vaikka toinen lapsenlapsista sai vasta tiedon todella vakavasta sairaudesta. Hänen vointiaan ei kysellyt. Kun yrität jotain jutella, alkaa se päällepuhuminen eikä toisen asia voisi mummoa vähempää kiinnostaa. Vain hän itse. Hän on äitini, mutta olen inhonnut häntä läpi elämäni! Olen inhonnut höntä lasteni mummona...siitä millainen hän on ollut lapsilleni. Lapsenikin käyvät hänen luonaan jouluna velvollisuudesta. Ovat o
Miten tää liittyi tai vastasi aloitusviestiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini, aikuisten lasteni mummo, 78v. Lapseni tulevat toisilta paikkakunnilta jouluna käymään, tervehtimään myös mummoaan. Mummo alkaa syyllistää...miksi ette käy useammin, kun paikkakunnalla asuva lapsenlapsikin käy miltei viikoittain. No, siitäpä alkaa kaikilla jouluvitutus. Voisiko olla kiitollisuutta siitä, että tulevat ja muistavat, eikä sättiminen. Voisiko mummo oikeasti iloita siitä, että lapset ylipäätään tulivat. Sitten alkaa se valitus naapureista, mitättömistä kolotuksista, kaikesta maan ja taivaan väliltä. Vaikka toinen lapsenlapsista sai vasta tiedon todella vakavasta sairaudesta. Hänen vointiaan ei kysellyt. Kun yrität jotain jutella, alkaa se päällepuhuminen eikä toisen asia voisi mummoa vähempää kiinnostaa. Vain hän itse. Hän on äitini, mutta olen inhonnut häntä läpi elämäni! Olen inhonnut höntä lasteni mummona...siitä millainen hän on ollut lapsilleni. Lapsenikin käy
Enemmän kuin moni muu viesti tässä ketjussa. Kyllä tuossakin äiti yrittää kovasti pitää huomion itsessään.
Miksi arvostellaan vanhempia naisia. Yleensä he tarkoittavat hyvää. Ovat toki tapojensa orjia. Entäs ne vanhemmat miehet? Miksei heitä arvostella. Ikäihmisiä ovat muuten vasta yli 70 vuotiaat.
Oma äitini on niin raskas etten jaksa enää yhtään perhetapaamista minkään tiimoilta. Käyn sitten näkemässä sisaruksien lapset ihan erikseen. Forces kälylleni!
Vierailija kirjoitti:
Miksi arvostellaan vanhempia naisia. Yleensä he tarkoittavat hyvää. Ovat toki tapojensa orjia. Entäs ne vanhemmat miehet? Miksei heitä arvostella. Ikäihmisiä ovat muuten vasta yli 70 vuotiaat.
Tarkoittavat hyvää kenelle?
Aloituksen anoppi ja kaltaisensa tyydyttävät vain omaa loputonta huomion tarvettaan välittämättä siitä, kuinka paljon se muita ärsyttää ja harmittaa. Mitä hyvää siinä on? Varsinkin se, että mennään mölisemään pienen lapsen laulun päälle, kun ei voi kestää sitä että joku muu saa välillä seurueen huomion.
Jokainen tulee vanhaksi. Voisitteko uskoa, te taaperoiden äidit?
Avioliitossa yhdistyy kaksi kulttuuria. Joku opettaja, tarhan täti tms tai sellaisessa kodissa kasvanut näkee jouluaaton ohjattuna ohjelmanumerona. Joulu menee pilalle jos joku ei ole harjoitellut rooliaan, vanhus nurkassa, kunnolla.
Toisessa kodissa on taas riemuittu ja laulettu ja leikitty ja naurettu vauvasta vaariin, jokainen on saanut olla sellainen kuin on, tuntea iloa joulusta.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tulee vanhaksi. Voisitteko uskoa, te taaperoiden äidit?
Avioliitossa yhdistyy kaksi kulttuuria. Joku opettaja, tarhan täti tms tai sellaisessa kodissa kasvanut näkee jouluaaton ohjattuna ohjelmanumerona. Joulu menee pilalle jos joku ei ole harjoitellut rooliaan, vanhus nurkassa, kunnolla.
Toisessa kodissa on taas riemuittu ja laulettu ja leikitty ja naurettu vauvasta vaariin, jokainen on saanut olla sellainen kuin on, tuntea iloa joulusta.
Ei, vaan tässä on kyse vanhemman henkilön häiriökäyttäytymisestä.
On muitakin tapoja olla kuin piiloutua nurkkaan tai vaatia kaikkien huomiota joka ikinen sekunti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi arvostellaan vanhempia naisia. Yleensä he tarkoittavat hyvää. Ovat toki tapojensa orjia. Entäs ne vanhemmat miehet? Miksei heitä arvostella. Ikäihmisiä ovat muuten vasta yli 70 vuotiaat.
Sen takia että trolli saisi päivänsä kulumaan loukkaanalla mahdollisimman monia. Naisia pilkataan ulkonäön, iän ja muuten vain sukupuolensa takia. Väkivaltakin on oikeitettua jos kohdistuu naisiin ja tyttöihin trollin mukaan. Kun trollin elämässä ei enää ole muuta sisältöä
Vierailija kirjoitti:
Oishan se ikäänkuin oikeudenmukaisempaa kun nuorempi, nätimpi ja fiksumpi olisi se huomionkohde ja anopin rupukka nurkassa hiljaa.
Tehkää anopille palvelus, älköön se velipoikakaan pyytäkö häntä joulunviettoon haitaksenne. Halveksittavaksi.
Se esiintyminen vasta halveksittavaa onkin.
Meillä on joulu vietetty mukavissa kotiasuissa jotka joulusaunan jälkeen/hautausmaalla käynnin jälkeen puettu päälle. Pienenä lapset lukivat evakeliumin. Pukkia ei käynyt kuin ehkä kerran tai kaksi. Sit on pelattu lasten saamia pelejä, leikitty uusilla leluilla, aikuiset sitten lukeneet kirjojaan, ehkä otettu lasi viiniä lasten mentyä nukkumaan.
Miniä tuli kodista jossa aatoksi naiset laittaa pitkän mekon ja miehet tumman puvun. Flyygelillä soittotaitoiset soittavat ja kaikki laulavat. Ateriointi on ollut muodollinen tapahtuma.
Yhteisiä jouluja ei oke vietetty kuin kerran, suurta ihmetystä herätti rento aattoiltamme.
Ei tuollaisen oman elämänsä keskipisteen kanssa oikein muuta vaihtoehtoa ole, kuin jättää kutsumatta. Omaa anoppiani olen kutsunut ankeuttajaksi, hän imee kaiken ilon itseensä vain ilmestymällä paikalle, yhtään tilaa hän ei muille luovuta suosiolla. Hän on usein (ilmoittamatta) reilustikin myöhässä, saa siinä samalla jo saapumisestaan spektaakkelin. Ja tätä esiintymistä jatkuu niin kauan kun hän on paikalla. Keskustelu on hänen luennointia omasta erinomaisuudestaan. Jos joku yrittää sanoa jotain, anoppi reippaasti huutaa päälle. Ei toki tee tätä pelkästään perhepiirissä, on myös vältelty muissakin piireissä.
Joku aiemmin mainitsi pöydän alle piiloutuvasta pankinjohtajasta. Mun anoppi aiheuttaa monissa henkilöissä saman reaktion.
Aloittaja. Ensi joulun vietätte kotonanne ihan oman perheen kanssa, miehesi ja lapsenne. Tulee ihana joulu ilman kulissileikkejä.
Miehesi veli voi sitten kutsua äitinsä, eihän hän sinua sitten häiritse.
Vai olisiko välillä miesten äidin, anoppisi, vuoro viettää yksin kotona ja te miniät kutsutte oman äitinbe, kumpikin kotiinsa, joulun viettoon? Vai löytyykö äidistäkin vikoja?
Sumutuspullolla naamaan. Säätö pullossa pitkä roiskaus joten ylettyy kauempaakin.Kyllä hiljenee jos ei kieltäminen auta.
Koulutin tällä kaneja puremasta sähköjohtoja. Tehoaa myös anoppeihin tai appeihin.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaisen oman elämänsä keskipisteen kanssa oikein muuta vaihtoehtoa ole, kuin jättää kutsumatta. Omaa anoppiani olen kutsunut ankeuttajaksi, hän imee kaiken ilon itseensä vain ilmestymällä paikalle, yhtään tilaa hän ei muille luovuta suosiolla. Hän on usein (ilmoittamatta) reilustikin myöhässä, saa siinä samalla jo saapumisestaan spektaakkelin. Ja tätä esiintymistä jatkuu niin kauan kun hän on paikalla. Keskustelu on hänen luennointia omasta erinomaisuudestaan. Jos joku yrittää sanoa jotain, anoppi reippaasti huutaa päälle. Ei toki tee tätä pelkästään perhepiirissä, on myös vältelty muissakin piireissä.
Joku aiemmin mainitsi pöydän alle piiloutuvasta pankinjohtajasta. Mun anoppi aiheuttaa monissa henkilöissä saman reaktion.
Tämä tällainen on niitä anoppeja joita ei siedetä työpaikoilla (yleensä tulee "yt:t" ja saa lähteä), ei sukujuhlissa, kaupoissa, perheen piirissä, ei missään. Harmi kun aina ei pääse piiloon. Ankeuttaja on oikea sana. Prinsessa, aina myöhässä, saa huomion paremmin. Kertoilee erinomaisuudestaan jne. Minä minä, muut ei mitään, edes lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaisen oman elämänsä keskipisteen kanssa oikein muuta vaihtoehtoa ole, kuin jättää kutsumatta. Omaa anoppiani olen kutsunut ankeuttajaksi, hän imee kaiken ilon itseensä vain ilmestymällä paikalle, yhtään tilaa hän ei muille luovuta suosiolla. Hän on usein (ilmoittamatta) reilustikin myöhässä, saa siinä samalla jo saapumisestaan spektaakkelin. Ja tätä esiintymistä jatkuu niin kauan kun hän on paikalla. Keskustelu on hänen luennointia omasta erinomaisuudestaan. Jos joku yrittää sanoa jotain, anoppi reippaasti huutaa päälle. Ei toki tee tätä pelkästään perhepiirissä, on myös vältelty muissakin piireissä.
Joku aiemmin mainitsi pöydän alle piiloutuvasta pankinjohtajasta. Mun anoppi aiheuttaa monissa henkilöissä saman reaktion.
Tämä tällainen on niitä anoppeja joita ei siedetä työpaikoilla (yleensä t
Mun anoppi oli menestynyt urallaan. Sosiaalisesti taitavana hoksasi, että ketä pitää pokkuroida ruskeakielisenä, ja ketä sitten voi kyykyttää. Paikkakunnalla kiertää tarinoita, joiden mukaan anoppi on ollut varsin sadistinen esimies, joka on suorastaan nauttinut alaistensa itkettämisestä. En epäile yhtään näiden kertomusten todenperäisyyttä. Ihan kamala hän on henk. koht. elämässäkin. Tä tarve esiintyä joka tilanteessa on vain yksi hänen *köh* "ominaisuuksistaan".
Onko se oman täydellisyyden korostamista, jos hermostuu anopin huomionkipeyteen?