Huomiota kerjäävä anoppi vie aina juhlapyhistä ilot

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma voi olla todellinen, mutta ap:n viestissä ärsyttää se, että anoppi tahallaan lytätään täysin eikä käytöstä edes yritetä ymmärtää tai sitä ole selvitetty. Mitä traagista on siinä, jos anoppi vie suklaarasiat lasten sänkyyn, se on hänen tapansa?

Miksi huonoa tai outoa käytöstä pitäisi ymmärtää? Ei pidä. Sen huonosti käyttäytyvän pitäisi tajuta lopettaa. Ja jos ei tajua, niin on kaikki oikeus puhista vaikka sitten täällä, miten raskaan ihmisen kanssa joutuu olemaan tekemisissä. 

No siinähän sitten odotatte maailman tappiin asti, että toinen "tajuaa" lopettaa huonon käytöksensä. Siinä samalla keräätte myös itseenne kaunoja ja synkkyyksiä, jotka näkyvät teistä kauas ja vaikuttavat lasten ja isovanhempien suhteisiin. 

Äitini, aikuisten lasteni mummo, 78v. Lapseni tulevat toisilta paikkakunnilta jouluna käymään, tervehtimään myös mummoaan. Mummo alkaa syyllistää...miksi ette käy useammin, kun paikkakunnalla asuva lapsenlapsikin käy miltei viikoittain. No, siitäpä alkaa kaikilla jouluvitutus. Voisiko olla kiitollisuutta siitä, että tulevat ja muistavat, eikä sättiminen. Voisiko mummo oikeasti iloita siitä, että lapset ylipäätään tulivat. Sitten alkaa se valitus naapureista, mitättömistä kolotuksista, kaikesta maan ja taivaan väliltä. Vaikka toinen lapsenlapsista sai vasta tiedon todella vakavasta sairaudesta. Hänen vointiaan ei kysellyt. Kun yrität jotain jutella, alkaa se päällepuhuminen eikä toisen asia voisi mummoa vähempää kiinnostaa. Vain hän itse. Hän on äitini, mutta olen inhonnut häntä läpi elämäni! Olen inhonnut höntä lasteni mummona...siitä millainen hän on ollut lapsilleni. Lapsenikin käyvät hänen luonaan jouluna velvollisuudesta. Ovat onnellisia kun eivät asu samassa kaupungissa. Kun vielä asuivat, mummo soitti joka viikko ja kysyi...miksi ette ole käyneet mummon luona....vaikka olisi ollut vain viikko viime kyläilystä. Voi mummot, äidit, anopit...hankkikaa oma elämä. Vanhoillakin päivillä voi elää ihanaa elämää jossa on sisältöä. Muistakaa se, että nykyään lastenne ja lastenlastenne elämä on hektisempää kuin teidän nuoruudessanne! Voi jos olisin saanut itse valita äitini ja mummon lapsilleni, olisin valinnut rakastavan, pullantuoksuisen, rauhallisen, turvallisen mummon ja äidin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa kamalalta. Puolisosi saisi hiljentää hänet.

 

Kyllä hiljentääkin kun meno yltyy. Ei hänkään jaksa katsoa, kun 60v ihminen koittaa varastaa huomiota leikki-ikäiseltä. Paras tapa lienee, ettei kiinnitä mitään huomiota. 

Tosin tänä jouluna yksi serkku 5v halusi esittää lauluesityksen pukille. Eiköhän siinä kun tämä lauloi Petteri Punakuonoa, piti anopin myös alkaa laulaa ja mahdollimman KOVAA. Siinä kohtaa miehen veljen pinna meni ja joulutunnelmakin lässähti. En voi käsittää mikä saa ihmisen kateelliseksi 5-vuotiaalle.

Aloittaja

Mistä olette keksineet, että kyse on kateudesta? Kyllä meillä ainakin

Sillai ne jotkut anopit kuvittelee olevansa hyviäkin laulajia kun ovat oman pikkukaupungin pikkulähikapakassa käyneet hoilaamassa karaokea.

Vierailija kirjoitti:

Sehän ihan tunnettu fakta, että vanhemmiten normaalit inhibitiot karisevat. Ollaan "omia itsejään".

Anoppi käyttäytyy just niinkuin itsestä tuntuu, eli huonosti. Ei ole lapsena oppinut miten ollaan kalustetuissa huoneissa. Kaikki elämän kompleksit päästellään ilmoille.

Mun anoppi on näitä "suorasanaisia" joilla on oikeus sanoa aina totuus. Totuus, kuten onpas sulla ruma tukka, tai onpas Tyynen vyötärön ympärys taas kasvanut. Tosin värikkäämmin termein. Tästä totuudesta ei saa suuttua. Jos mainitsee anopille että hän käyttäytyy huonosti, niin johan itkettää ja ottaa sydämestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma voi olla todellinen, mutta ap:n viestissä ärsyttää se, että anoppi tahallaan lytätään täysin eikä käytöstä edes yritetä ymmärtää tai sitä ole selvitetty. Mitä traagista on siinä, jos anoppi vie suklaarasiat lasten sänkyyn, se on hänen tapansa?

Miksi huonoa tai outoa käytöstä pitäisi ymmärtää? Ei pidä. Sen huonosti käyttäytyvän pitäisi tajuta lopettaa. Ja jos ei tajua, niin on kaikki oikeus puhista vaikka sitten täällä, miten raskaan ihmisen kanssa joutuu olemaan tekemisissä. 

No siinähän sitten odotatte maailman tappiin asti, että toinen "tajuaa" lopettaa huonon käytöksensä. Siinä samalla keräätte myös itseenne kaunoja ja synkkyyksiä, jotka näkyvät teistä kauas ja vaikuttavat lasten ja isovanhempien suhteisiin. 

No eihän ne tajuakaan. On valittava, että sietääkö vai välttääkö kyseistä henkilöä.

Vierailija kirjoitti:

Aikuisina ihmisinä osaamme tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Ja jos ette kerta kaikkiaan tule toimeen jonkun kanssa, hänen kanssaan ei tarvitse viettää aikaa. Suosittelisin kuitenkin, että keskustelisitte asiasta avoimesti eikä niin, että syyttelette toista tunnelman pilaajaksi ja leimaatte kateelliseksi. Kukaan ei varmaankaan tässäkään tapauksessa ole kysynyt, miksi anoppi käyttäytyy niin kuin käyttäytyy tai ehdottanut jotain muuta toimintatapaa, vaan kaikki vaan puhisevat omissa poteroissan että onpa hirveä muija. 

Kerro toki miten narsistisen mummelin kanssa keskustellaan hänen häiritsevästä käytöksestään. 

Entä jos tämä anoppi haluaa vain viihdyttää kaikkia ja erityisesti lapsia? Eikö tavallista ole että lapset vain pyörivät ympäriinsä ja himoisevat lahjoja. Kun lahjat on avattu jäljelle jää vain kasa värikästä paperia. Seuraavana päivänä valtaosa lapsista ei edes muista mitä sai joululahjaksi. Kenties vihattu anoppi on kekseliäs ja haluaa tilaisuudesta vähän arjesta poikkeavaa. Eikös normaalitilanteessa lapsiperheissä vain olla möllötetä; ei lauluja, ei leikkejä, ei todellakaan yhtään mitään. Onko se sitten hyvää ja ihanaa? Lasten esitykset ovat kivoja, mutta onko niitä nykyisin enää? On epäuskottavaa että isovanhempi pilaisi lapsen esityksen. Sinusta anoppisi pitäisi istua hiljaa vähän kuin nurkassa ja tyytyä olemaan nolla. Et taida ylipäätään pitää anopistasi, joka lienee luovempi, kekseliäämpi ja miehellesi rakkaampi kuin haluaisit. Katselet hänen olemistaan mustasukkaisten lasien läpi. On niin helppo ottaa kielteinen asenne!

Anoppi halunnee muuttaa lapsensa ja lapsenlapsensa luokse, tai toivoo että tyttärensä ja lapsenlapsi muuttaisivat hänen luokseen. Missään vaiheessa anoppi ei ole päästänyt lapsestaan irti. Tyttärensä on täysin kykenemätön perhe elämään ja itsenäiseen äitiyteen. Anoppi vetelee naruja ja sanelee miten lapsi hoidetaan. 

Miten kukaan voi olla näin itsekäs ja pitää aikuista tytärtä otteessaan? Ja todella, tämäkin anoppi nauttii oman erin omaisuutensa esiin tuomista kaikissa perhejuhlissa. Oikea narsismin esikuva. 

Vierailija kirjoitti:

Entä jos tämä anoppi haluaa vain viihdyttää kaikkia ja erityisesti lapsia? Eikö tavallista ole että lapset vain pyörivät ympäriinsä ja himoisevat lahjoja. Kun lahjat on avattu jäljelle jää vain kasa värikästä paperia. Seuraavana päivänä valtaosa lapsista ei edes muista mitä sai joululahjaksi. Kenties vihattu anoppi on kekseliäs ja haluaa tilaisuudesta vähän arjesta poikkeavaa. Eikös normaalitilanteessa lapsiperheissä vain olla möllötetä; ei lauluja, ei leikkejä, ei todellakaan yhtään mitään. Onko se sitten hyvää ja ihanaa? Lasten esitykset ovat kivoja, mutta onko niitä nykyisin enää? On epäuskottavaa että isovanhempi pilaisi lapsen esityksen. Sinusta anoppisi pitäisi istua hiljaa vähän kuin nurkassa ja tyytyä olemaan nolla. Et taida ylipäätään pitää anopistasi, joka lienee luovempi, kekseliäämpi ja miehellesi rakkaampi kuin haluaisit. Katselet hänen olemistaan mustasukkaisten lasien läpi. On niin helppo ottaa kielteinen asenne!<

Varmasti on vaikea uskoa näitä kokemuksia todeksi, kun ei ole tuollaiseen maailmannapaan ikinä törmännyt. Olet onnekas.

Ymmärrän sinua hyvin, sillä minulla oli samanlainen anoppi. Narsisti, lapsen asteelle jäänyt. Aina halusi olla huomion kohteena, teki joululahjoista meille nuorelle parille listan asioista joita halusi: Nanson yöpuvun, Artekin tuoleja yms. Osti lapsillemme lahjoja ja loukkaantui, jos eivät lapset niitä huomioineen ja kovasti kiitelleet. Suuttui minulle, kun ilmoitin, että olemme yhden joulun omassa kodissamme ja vietämme oman Joulun. Olen näin vanhemmiten tullut siihen tulokseen, että hän oli sairas, onneton ja tosiaan narsisti. Koita taistella ja pidä pääsi. Onneksi miehesi tukee sinua toisin kuin minun silloinen mieheni.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sinua hyvin, sillä minulla oli samanlainen anoppi. Narsisti, lapsen asteelle jäänyt. Aina halusi olla huomion kohteena, teki joululahjoista meille nuorelle parille listan asioista joita halusi: Nanson yöpuvun, Artekin tuoleja yms. Osti lapsillemme lahjoja ja loukkaantui, jos eivät lapset niitä huomioineen ja kovasti kiitelleet. Suuttui minulle, kun ilmoitin, että olemme yhden joulun omassa kodissamme ja vietämme oman Joulun. Olen näin vanhemmiten tullut siihen tulokseen, että hän oli sairas, onneton ja tosiaan narsisti. Koita taistella ja pidä pääsi. Onneksi miehesi tukee sinua toisin kuin minun silloinen mieheni.

Lahjoista. Mun anoppi kyseli "vinkiksi", mistä mun lapset tykkää. Kerroin, että Ryhmä hausta, duploista ja Brion junaradasta.  Anoppi osti ison kasan lahjoja, joista mikään ei ollut mitään yllä olevista. Rahaa oli palanut, kun piti ostaa mahdollisimman tilaa vieviä ja äänekkäitä leluja. Sitten oli naama näkkärillä, kun joulun lempparilahjat oli ryhmä hau -pehmo ja ladattava veturi junarataan. Ei kiinnostanut mummon hankkima maatila eikä ruuvipenkki saati kaupan lemmikkipuolelta hankittu pehmolelu. Mun vika että lapset olivat kiittämättömiä, kun kyllä mummo tietää mistä lapsenlapset tykkää. Ainakin paremmin kuin heidän äitinsä.... 

Vierailija kirjoitti:

Entä jos tämä anoppi haluaa vain viihdyttää kaikkia ja erityisesti lapsia? Eikö tavallista ole että lapset vain pyörivät ympäriinsä ja himoisevat lahjoja. Kun lahjat on avattu jäljelle jää vain kasa värikästä paperia. Seuraavana päivänä valtaosa lapsista ei edes muista mitä sai joululahjaksi. Kenties vihattu anoppi on kekseliäs ja haluaa tilaisuudesta vähän arjesta poikkeavaa. Eikös normaalitilanteessa lapsiperheissä vain olla möllötetä; ei lauluja, ei leikkejä, ei todellakaan yhtään mitään. Onko se sitten hyvää ja ihanaa? Lasten esitykset ovat kivoja, mutta onko niitä nykyisin enää? On epäuskottavaa että isovanhempi pilaisi lapsen esityksen. Sinusta anoppisi pitäisi istua hiljaa vähän kuin nurkassa ja tyytyä olemaan nolla. Et taida ylipäätään pitää anopistasi, joka lienee luovempi, kekseliäämpi ja miehellesi rakkaampi kuin haluaisit. Katselet hänen olemistaan mustasukkaisten lasien läpi. On niin helppo ottaa kielteinen asenne!<

En tiedä millaista viihdyttämistä se on, kun hänen omat poikansa karjuvat hänelle välillä "nyt äiti hiljaa!" kun lapsi yrittää kertoa sedälleen tarinaa ja anoppi tulee siihen puhumaan päälle ja täydentämään kertomusta. 

Ei se ole viihdyttämistä, jos hänen täytyy aina olla äänessä ja päsmäröidä jopa lasten lauluesitykset ja ruokapöytäkeskustelut. 

Aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Anoppi halunnee muuttaa lapsensa ja lapsenlapsensa luokse, tai toivoo että tyttärensä ja lapsenlapsi muuttaisivat hänen luokseen. Missään vaiheessa anoppi ei ole päästänyt lapsestaan irti. Tyttärensä on täysin kykenemätön perhe elämään ja itsenäiseen äitiyteen. Anoppi vetelee naruja ja sanelee miten lapsi hoidetaan. 

Miten kukaan voi olla näin itsekäs ja pitää aikuista tytärtä otteessaan? Ja todella, tämäkin anoppi nauttii oman erin omaisuutensa esiin tuomista kaikissa perhejuhlissa. Oikea narsismin esikuva. 

Niin tai anoppi ja sen aikuinen poika joka on otteessa edelleen. Poika tekee kaiken mitä narsisti-äitykkä käskee. Anoppi haukkuu miniäänsä milloin mistäkin asiasta, selän takana. Mutta tilanteesta riippuen kehuu vuolaasti miniäänsä miten fiksu ja koulutettu on. Anoppi on tietty juhlien keskipiste, muu ei tule edes kysymykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos tämä anoppi haluaa vain viihdyttää kaikkia ja erityisesti lapsia? Eikö tavallista ole että lapset vain pyörivät ympäriinsä ja himoisevat lahjoja. Kun lahjat on avattu jäljelle jää vain kasa värikästä paperia. Seuraavana päivänä valtaosa lapsista ei edes muista mitä sai joululahjaksi. Kenties vihattu anoppi on kekseliäs ja haluaa tilaisuudesta vähän arjesta poikkeavaa. Eikös normaalitilanteessa lapsiperheissä vain olla möllötetä; ei lauluja, ei leikkejä, ei todellakaan yhtään mitään. Onko se sitten hyvää ja ihanaa? Lasten esitykset ovat kivoja, mutta onko niitä nykyisin enää? On epäuskottavaa että isovanhempi pilaisi lapsen esityksen. Sinusta anoppisi pitäisi istua hiljaa vähän kuin nurkassa ja tyytyä olemaan nolla. Et taida ylipäätään pitää anopistasi, joka lienee luovempi, kekseliäämpi ja miehellesi rakkaampi kuin haluaisit. Katselet hänen olemistaan mustasukkaisten la

Huusko poikien isä myös hänelle, että "akka hiljaa"? Hyvä ettei ole alistunut tuollaisen vaientamisen edessä. 

Hirveitä riivinrauta-anoppeja täälläkin rääkymässä ja haukkumassa muita. Mahtaa olla teillä kamalaa kun on koko ajan noin paha olla.

Minusta vaikuttaa että täällä on miniät, vävyt ja muut sukulaiset haukkumassa anoppejaan. 

Vierailija kirjoitti:

Puolet tästä ketjusta tuntuu olevan jonkun yhden postaajan yksinpuhelua. Onko joukossamme anoppi/miniähullu, joka tulee anoppiketjuihin jankkaamaan itsekkäistä miniöistä?

Niinpä, tätä samaa katkeraa sontaa ketjutolkulla. Ja tämä tyyppi hokee kuinka vaan vanhoja naisia saa täällä haukkua, samalla itse haukkuen kaikki maailman miniät maanrakoon. Onneksi olen sinkku, ei tuollaista kestäisi todellisuudessa kukaan.

Eikö miniät sitten ole itsekkäitä ja omahyväisiä omaa paremmuuttaan ja täydellisyyttään korostaen?

Joku anoppi ottaa jouluun kantaa

https://www.vauva.fi/keskustelu/5408492/miksi-taytyy-lapsia-ja-heidan-p…

Ihmiset, joilla on huomiohakuinen persoonallisuushäiriö, tuntevat olonsa epämukavaksi jos eivät ole huomion keskipisteenä. Huomion hakeminen on siis yritystä välttää epämukavaa oloa. Persoonallisuushäiriö on pienen lapsen tai jopa vauvan kehittämä selvitymisstrategia mahdottomalta tuntuneeseen tilanteeseen. Persoonallisuushäiriöinen ei ole itse valinnut sitä.

Valitettavasti mitään spontaanisti paranemista ei tuossa iässä enää tapahdu. Ainoa mahdollisuus on minimoida vahingot. Eli ohittaa huomion hakeminen niin että se aiheuttaa mahdollisimman pienen stressitason nousun muissa.