Lue keskustelun säännöt.
Miten kuivahtanut avioliitto pelastetaan?
Lapset ovat teini-ikäisiä, yksi jo muuttamassa pois kotoa. Mies kantaa maailman painoa harteillaan töistä uupuneena ja tuntee vanhenevansa, niin kuin vanheneekin, minäkin vanhenen.
Nyt kun olemme yhä enemmän kaksin, kaipaisin sitä, että meillä olisi aikaa toisillemme ja kiinnostusta toisiamme kohtaan. Iltapäiväseksiä, kun talo on nuorisosta tyhjä. Koen loukkaavana, ettei miehelle tule tällainen mieleen - istuu tietokoneellaan, huokailee, mököttää eikä huomaa vihjeitä. Yhteiset hetket päätyvät usein riitelyyn lasten asioista. Mies ei hyväksy aikuistuvien lasten ratkaisuja ja kaataa murheensa minun niskaani. Libido, mikä se on?
Kumpikaan meistä ei ole vielä viittäkymmentä, ja olen alkanut tehdä ristisanatehtäviä. Tässäkö tää oli? Erota en aio, mutta vanhemmillanikin tuntuu olevan enemmän elämää kuin meillä.
Kommentit (186)
Nyt olette jo riittävän monta vuotta käytöksellänne kertoneet toisillenne että et ole tärkeä, minulla on tärkeämpää kuin sinä. Nyt kun se tärkeämpi on väistymässä niin ei lohdutuspalkinnot kiinnosta.
Korostan tuota, että toisillenne. Ei se niin ainoastaan ole, että nainen hukkuu lasten luo, vaan yleensä siinä vaiheessa mies häviää kokonaan, eli omiin juttuihinsa ja jättää naisen sinne lasten pariin hoitamaan asiat. Kumpikin sanoo toimivansa perheen parhaaksi, mies koska tekee paljon töitä ja nainen, koska hoitaa lapset ja kodin. Ovat molemmat oikeassakin, parisuhde siinä vain osumaa ottaa.
Mies kokee, että häntä ei huomioida ja nainen kokee, että hän ei saa tukea. Kumpikin katkeroituu tahollaan tai lievemmässä tapauksessa oppii tulemaan toimeen omillaan. Erillään.
Jotenkin se tie toisen luo pitäisi löytää ja edelleen olen sitä mieltä, että se tapahtuu arjen pienten tekojen kautta. Kyllä ne lelulaatikot sitten löytyy, jos ne paria kiinnostaa. Jos ei, muitakin tapoja hyvää seksiä ja läheisyyttä on harjoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kornilta ehdotukselta alkaa ehdottaa seksileluja miehelle, jota ei kiinnosta seksi (tai mikään muukaan) muutenkaan. Tähän asti on ollut seksiä noin kerran viikossa sentään, ja se on aina ollut hyvää. Ehkä se on ollut miehelle kuitenkin velvollisuus, eikä seksi tule spontaanisti mieleen silloin kun siihen olisi mahdollisuus.
Meillä on seksiä myös kerran viikossa, aina ja vain lauantaisin. 15- vuotta ollaan oltu yhdessä. Tämä liittyy siihen, että mies kuormittuu töistä ja lapsiarjesta, meillä lapset on vielä 1-8- vuotiaita. Perjantaina alkaa nollaaminen ja lauantaina on jo rentoutunut. Itse haluaisin useamman kerran viikossa, mutta olen jo vuosia sitten tyytynyt siihen, että näin on vain miehen loma- aikoina mahdollista. Mutta sitten ne hyvät puolet; seksi on aina hyvää ja onhan se kutkuttavaa, kun on odottanut koko viikon ja tietää tänään olevan se päivä. Lauantaisin koko työpäivän sukat pyörii jaloissa ja odottaa iltaa.
Piiiitkä avioliitto, seurustelu alkanut jo teininä, seksi jäänyt pois jo muutamia vuosia sitten vaimon aloitteesta. Yhteenkuuluvaisuuden tunne ja ystävyys kannattelee sekä lapsen lapset tuovat iloa. Ihan hyvin menee näinkin, seksin puute ei särje liittoa jos muut asiat ovat kunnossa. Ikä tuo perspektiiviä kokonaisuuteen. Miksi se seksi loppui? Käsittääkseni kyse on hormoonitoiminnasta joka on yhteydessä haluttomuuteen. Väkisin siis ei homma toimi, olen sen ymmärtänyt ja sopeutunut.
"Kiinnostaa hirveesti norsun kanssa seurustella"
Seurustella? Tässä puhuttiin pitkästä avioliitosta, "hieman" eri asia.
Siihen on syynsä miksi olet sinkku, ja se ei ole naisten lihavuus.
Vierailija kirjoitti:
Piiiitkä avioliitto, seurustelu alkanut jo teininä, seksi jäänyt pois jo muutamia vuosia sitten vaimon aloitteesta. Yhteenkuuluvaisuuden tunne ja ystävyys kannattelee sekä lapsen lapset tuovat iloa. Ihan hyvin menee näinkin, seksin puute ei särje liittoa jos muut asiat ovat kunnossa. Ikä tuo perspektiiviä kokonaisuuteen. Miksi se seksi loppui? Käsittääkseni kyse on hormoonitoiminnasta joka on yhteydessä haluttomuuteen. Väkisin siis ei homma toimi, olen sen ymmärtänyt ja sopeutunut.
Viisas mies olet, vaimollasi on aarre <3
Älä vihjaile vaan puhu suoraan, kukaan ei ymmärrä vihjailuja.
tuossa on tulos kun avioliitto unohdetaan ja vain lapset ovat keskiössä. Olisi pitänyt ajallaan muistaa sitä omaa puolisoa ja ottaa lapsilta aikaa myös parisuhteelle.
Nyt olette jo riittävän monta vuotta käytöksellänne kertoneet toisillenne että et ole tärkeä, minulla on tärkeämpää kuin sinä. Nyt kun se tärkeämpi on väistymässä niin ei lohdutuspalkinnot kiinnosta.
Suurimmalla osalla ihmisistä tuossa tilanteessa se juna meni jo kauan sitten. Miehesi varmasti yritti saada sinua kiinnostumaan itsestään kauan aikaa kun lapset olivat pieniä mutta sinua ei kiinnostanut. No nyt ei miestäsi kiinnosta enää.